Millainen on sinun unelmien kesäkeittiö?

Kaupungissa kesäkeittiö on useimmiten olohuoneen ja ruokailutilan jatke; suurella terassilla valokatteella tai köynnösristikolla katettu grillaus- ja kokkauspaikka puutarhakalusteineen. Ruoan viimeistelyyn napsitaan yrtit ruukkuviljelmäistutuksista. Laajan piha-alueen perällä voi myös kohota erillinen kotarakennus tai se punainen mummonmökki pelargonioineen pitseineen. Vapaa-ajan asunnollakin, kotoisasti mökillä tai huvilalla, on myös erillinen ulkoruoanlaittopiste terassilla tai rannassa. Kesäkeittiöksi voi mieltää pidempikestoiselle piknikille kankaista viritellyn keitaan mattoineen ja tyynyineen.

Ympäristö ja kesäkeittiöön halutut toiminnot antavat suunnittelulle suuntaviivat. Kaupungissa voidaan tarvita rakennuslupa. Jatkumo muihin rakennuksiin ja ympäristöön pitää miettiä. Luonnon olosuhteet tulee ottaa huomioon; tuuli ja sade voivat häiritä kokkailuja, toisaalta aterioinnissa voi olla miellyttävää vetäytyä kovasta auringosta varjoon. Aita- tai seinärakennelmaa voidaan haluta näkösuojaksikin. Mikäli kesäkeittiötä käytetään lähes ympärivuotisesti, lämmitystäkin tarvitaan.

Kesäkeittiön koko- ja muotopäätösten jälkeen lähdetään ratkomaan rakenteita; luonnonkiveä vai laattaa, lämpökäsiteltyä vai kyllästettyä puuta, koristeellista vai selkeälinjaista. Millainen tulisija kesäkeittiöön tulee? Muurataanko perustuksen vaativa isompi grilli vai riittääkö siirreltävä kaasu-, sähkö- tai hiiligrilli, vai valitaanko yhdistelmä vanha puuhella ja monitoimisavustuspönttö? Onko ruokailuryhmä kesäkeittiön ruoanvalmistuspisteen välittömässä läheisyydessä vai erikseen omenapuun katveessa? Monelleko hengelle tilaa tarvitaan? Tarvitaanko kylmäsäilytysratkaisuja ja säilytystilaa vai noudetaanko tarvikkeet "oikeasta keittiöstä"?

Kesäkeittiön sisustuksessa voi toteuttaa itseään. Voi pidättäytyä tiukasti ympäröivien rakennusten ja oman talon sisustuksen linjassa tai lähteä herkuttelemaan ja hassuttelemaan vastakkaiseen sisustusmaailmaan. Kevyen romanttista: valkoisia kalusteita, pastellisävyjä, kukkakankaita ja pitsejä, kristallikruunuja, saviruukkuja ja pikkuesineitä. Tyylikkään modernia: vahvoja kontrasteja, mustaa ja valkoista, kiveä ja metallia, linjakkaita kalusteita, harmaita betoniruukkuja. Itämaista viehkeyttä: luonnonvärejä ja –materiaaleja, matalia kalusteita, tyynyjä, bambutikkaita ja –mattoja, itämaisia koristekuvioita ja buddhapatsaita.

Ja sitten herkuttelemaan; loimulohta ja kasvisvartaita, thaiwokkia tai muurinpohjalettuja! Aurinko paistaa aina. Ja elokuun venetsialaisillassa loistavat lyhdyt.

Teksti: Sisustustoimittaja Anu Tuovinen