Onko rakentaminen teknistä, rakennusfysikaalista, taloudellista ja käytännön osaamisen tuomaa taitoa?

Olen perehtynyt vuosikymmeniä sitten rakennettujen rakennusten " sielunelämään " ja todennut jälkiviisaasti, että rakennusaineteollisuus on käyttänyt Suomea monien tuotteidensa koelaboratoriona. Aina ei ole ymmärretty, miten joku uusi tuote soveltuu käytäntöön ja miten se käyttäytyy erilaisissa rakenteissa rakennusfysikaalisesti ja miten pitkäikäinen se on.

Terveydelle haitallisia aineita on tuotteiden valmistamiseksi käytetty joko tietoisesti tai tietämättömyydestä ja niiden aiheuttamia haittoja ja jälkiseurauksia on havaittavissa vielä nykyisinkin.

Erilaisiin olosuhteisiin joutuvien rakennusmateriaalien testauksia pitää tehdä riittävästi, jotta saadaan niiden soveltuvuus erilaisiin rakenteisiin selville. Materiaaleista lähtevät päästöt, homehtumisalttius ja mikrobikasvustolle altistuminen, ovat vain muutamia, jotka pitäisi huolella tutkia ja testata eri materiaalien yhteensopivuuden ja asumisterveyden takaamiseksi.

Vesi on tarpeellinen aine rakentamisessa, varsinkin betonin ja muurauslaastin valmistamisessa, mutta sen ulos saaminen niistä rakenteista on hidasta ja vaatii paljon aikaa. Samoin, jos muihin rakenteisiin pääsee kosteutta rakennusaikana tai sen jälkeen, niin se on pitkäaikainen riesa ja voi aiheuttaa vaurioita sekä suuriakin taloudellisia menetyksiä.

Vaurioituneita rakennuksia on maassamme liian paljon, siksi kaikki rakentamisen kanssa tekemisissä olevat henkilöt, suunnittelupuoli sekä rakennustarviketeollisuus mukaan lukien, tarvitsevat jatkuvaa neuvonpitoa ja ymmärryksen lisäystä kouluttautumalla.