VTT:ltä suojautumissuositukset palokohteiden saneeraajille

Työssä tutkittiin palosaneeraajien altistumista terveydelle haitallisille yhdisteille. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kaksi mahdollisimman samankaltaista asuntopaloa jäljittelevää palokoetta, joiden jälkeen poltetut tilat saneerattiin normaaleja palosaneerausmenetelmiä käyttäen. Ensimmäinen palo jälkisiivottiin hankkeessa mukana olevien palosaneerausyritysten normaalia suojautumistasoa käyttäen. Toisen palon jälkisiivouksessa käytettiin parannettua, työsuorituksen kannalta tarkoituksenmukaista suojautumistekniikkaa. Saneeraustyön aikana suoritettiin hengitystie-, iho- ja kokonaisaltistumismittauksia.

Tutkimustulokset osoittivat, että palon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja oleskelevat ihmiset voivat huoneistossa tehdystä asianmukaisesta jälkituuletuksesta huolimatta altistua syöpävaarallisille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille eli ns. PAH-yhdisteille. Mitä aiemmin palon jälkeen kohteeseen mennään, sitä tärkeämpää on hengityssuojaimen käyttö.

Hiukkas- ja höyrymäisten PAH-yhdisteiden havaittiin altistavan myös ihon kautta. Käsien kautta tulevan altistumisen vähentämiseksi suojakäsineiden käyttö saneeraustyössä on ehdottoman tarpeellista. Tämän lisäksi käsien pesulla voidaan vähentää altistumista ja käsien kautta välittyvää kontaminaatiota. Lyhytaikahaalarin käytön ei näissä kokeissa havaittu vähentävän koko kehon kautta tapahtuvaa ihoaltistumista, mutta sillä voidaan estää vaatteiden nokeentuminen. Vaatteissa siirtyvien epäpuhtauksien kontaminaatiovaikutukselle voivat altistua paitsi saneeraajat itse myös ulkopuoliset henkilöt.

VTT suosittelee tulosten perusteella saneeraajille puhaltimella varustettua hengityksensuojainta, jossa on A2P3-luokan suodatin. Keho tulee suojata vähintään puuvillaisella pitkähihaisella ja -lahkeisella suojahaalarilla tai lyhytaikahaalarilla kontaminaatioriskin vähentämiseksi. Korvien suojaamiseksi hengityksensuojaimen kasvonsuojaimessa tai haalarissa tulisi olla huppu. Kädet on syytä suojata kuivatyövaiheessa tiiviillä käsineillä, jotka estävät noen pääsyn käsineiden sisään, ja märkätyövaiheessa kemikaalikäsineillä, jotka suojaavat pesuaineilta ja pesuveteen liuenneilta epäpuhtauksilta.

VTT:n yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tekemä selvitys on tiettävästi ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa tarkastellaan palosaneeraustyöntekijöiden altistumista. Myöskään suojautumissuositusta ei ole aiemmin ollut käytettävissä. Suosituksen käyttöönotto riippuu alan järjestöistä ja yrityksistä

Kaksivaiheinen hanke jatkuu toisella osalla, jonka yhtenä tavoitteena on todentaa laboratoriokokeiden tulosten pätevyys todellisissa palokohteissa. Jatko-osassa tehdään myös altistumismittauksia, jotka painottuvat ajankohtaan ennen saneerausta, jolloin palopaikalla työskentelevät mm. pelastusviranomaiset, palonsyyntutkijat ja vakuutustarkastajat. Saatavan lisätiedon pohjalta tarkennetaan ja täydennetään suojautumissuosituksia ja laaditaan suojautumisopas. Oppaasta ilmenee, miten palopaikoilla palon jälkeen työskentelevien ja vierailevien ihmisten tulee työtehtävissään asianmukaisesti suojautua haitallisilta yhdisteiltä. Suojautumisopasta voivat hyödyntää mm. pelastuslaitokset, JVT-alan yritykset, vahinkotarkastajat ja työterveysorganisaatiot työturvallisuuden varmistamisessa, työhön ohjauksessa, opetuksessa ja koulutuksessa.