Harva ammattilainen tuntee tämän huoneakustisia olosuhteita koskevan asetuksen

Huoneakustisia olosuhteita määrittelee Suomessa yksi maailman tiukimmista lainsäädännöistä. Asiantuntijan mukaan se ei kuitenkaan ole riittävän hyvin ammattilaisten tiedossa.
 

Kuvan tilassa akustiikkaa voidaan parantaa kovien pintojen kuten seinien ja alakaton osalta.Kuvan tilassa akustiikkaa voidaan parantaa kovien pintojen kuten seinien ja alakaton osalta.

Liiallinen melu on häiritsevää kotona ja työpaikalla. Erityisen paljon se saattaa häiritä toimistotilassa, jossa pitäisi keskittyä tuottavaan työskentelyyn.

Toimistossa melutasoja ei usein mitata, sillä häiritsevät äänet eivät yleensä ylitä laissa mainittua 80 desibelin enimmäisarvoa. Häiritsevät äänet liittyvät useimmiten puheen vaimentamiseen.

Suomessa huoneakustisia olosuhteita valvotaan alan asiantuntijan mukaan luultavasti maailman tiukimmilla rakentamismääräyksillä.

– Ennen vuotta 2018 alan määräyksiä ei ollut lainkaan. Suomessa hypättiin yhdellä kertaa täydestä välinpitämättömyydestä maailman tiukimpaan vaatimustasoon, Turun ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto sanoo.

Ympäristöministeriön asetus astui voimaan vuonna 2018. Hongiston mukaan liian harva ammattilainen tuntee määräysten sisältöä tai edes niiden olemassaoloa.

– On edelleen uudiskohteita, joissa ei ole otettu asetuksia huomioon eikä rakennusvalvontakaan osaa joka kunnassa niitä vaatia. Määräys tuli aikanaan niin puskista, että se on jäänyt monelta noteeraamatta. Asetuksesta tiedottaminen vaatisi tehokurssia jokaiseen rakennusvalvontaan.

Asetuksen tukena on 45-sivuinen ohje sekä opas, jossa perehdytään etenkin avotoimistojen ääniolosuhteiden suunnitteluun ja toteutukseen.
 

Tutkimustyö vakuutti akustoinnin tärkeydestä

Kireän säädöksen taustalla on Suomessa tehty kovatasoinen akustiikkatutkimus, joka määrittelee tällä hetkellä alan standardeja monessa maassa. Hongisto on yksi alan ehdottomista huippuasiantuntijoista Suomessa.
Tutkimus käynnistyi toden teolla 2000-luvun alussa samoihin aikoihin, kun avotoimistobuumi Suomessa voimistui.

– Ensin kehitettiin mittausmenetelmä siitä, miten akustiikkaa pitäisi mitata. Kun sellaista ei ollut entuudestaan, loimme kansainvälisen standardin, jolla nyt mitataan toimistohuoneiden huoneakustiikkaa ympäri maailmaa, Hongisto kertoo.

Aluksi alalla ei uskottu, että akustiikan parantaminen auttaa huonetilojen äänenvaimennuksessa. Hongisto oli mukana tekemässä psykologisia kokeita, joissa todennettiin, että puheen erotettavuutta saadaan vähennettyä keskittymällä nimenomaan huoneakustiikkaan.

Kun tutkijat todistivat muun muassa työtehon parantuvan, akustiikkainvestoinnit ja niiden takaisinmaksuaika oli helpompaa perustella. Hongiston mukaan psykologinen tutkimus on ollut avainasemassa siinä, että akustointi on alettu ottaa vakavasti. Tämä on vaikuttanut merkittävästi myös akustiikan konsultoinnin lisääntyneeseen kysyntään ja tarjontaan.

– Rakennusala on erittäin hidas muuttumaan. Olemme onnistuneet vakuuttamaan alan siitä, että näihin asioihin kannattaa investoida. Samalla hyvien akustisten materiaalien ja ratkaisujen tarjonta on parantunut. Arkkitehditkin ovat alkaneet hiljalleen uskoa, että näin kannattaa tehdä. Tämä on ollut ratkaisevaa.

Viimeisimmässä tutkimusprojektissa Hongisto oli mukana tekemässä lääketieteellistä selvitystä siitä, miten puhemelu vaikuttaa ihmiseen. Havainto oli merkittävä.

– Havaitsimme, että jo alla tunnin pituinen altistuminen puhemeluun nostaa ihmisen stressihormonien määrää veressä. Tämän takia meluntorjunta kaikin mahdollisin keinoin on tärkeää työterveyden ja kansanterveydenkin kannalta.
 

Viisi metriä on tärkeä raja

2000-luvun alun avotoimistossa yksittäisen puhujan ääni saattoi erottua selvästi 20 metrin päähän kyseisestä henkilöstä.

Nykyaikaiset toimistotilat suunnitellaan niin, että puhe erottuu vain viiden metrin päähän.

Hongisto on ollut mukana tutkimusprojekteissa, joissa on rakennettu testiympäristöjä akustiikkalevyjen, sermien ja peittojärjestelmien avulla. Erilaisia ratkaisuja yhdistämällä on selvitetty, miten ne vaikuttavat ympäröivään ääniin.

Moderneissa avokonttoreissa hyödynnetään nykyisin sähköpöytään kiinnitettyjä absorboivia sermejä. Ne eivät yllä lattiaan asti, jolloin lattian siivous helpottuu. Ääntä absorboivan sermin etuna on, että ääni ei kaiu vaakasuunnassa.

– Paras avotoimisto on tullut vastaan Turussa. Siellä häirisevä puhe kantautui vain kolmen metrin etäisyydelle puhujasta. Akustoinnissa oli tehty kaikki viimeisen päälle.

Kyseisessä tilassa käytettiin muun muassa ääntä absorboivia sermejä ja kattomateriaaleja, akustiikkalevyjä ja ääntä vaimentavia verhoja. Käytössä oli myös peittojärjestelmä, jossa tilaan luodaan äänimaisema pienillä, noin nyrkin kokoisilla kattoon asennettavilla kaiuttimilla. Niiden tuottama ääni muistuttaa ilmanvaihdon ääntä, mutta ääni on suunniteltu niin, että se häiritsee mahdollisimman vähän. Tarkoituksena on vaimentaa kauempaa kuuluvat äänet.

– Pelkillä sermeillä ja matoilla ei päästä samaan tulokseen. Kaiuttimista tulevaan ääneen tottuu hetkessä, Hongisto kertoo.
 

”Trendien seuraaminen ei kannata”

Akustoinnillakaan ei voi tehdä ihmeitä. Jos tila on liian pieni, modernitkaan keinot eivät riitä. Hongiston mukaan esimerkiksi 4-6 henkilön avotoimistoa on mahdotonta akustoida riittävän hyvin.

– Kun seinät ovat liian lähellä, ääni heijastuu niistä jatkuvasti ja yksittäisen puhujan ääni häiritsee väistämättä.

Isoissa tiloissa tilanne on tyystin erilainen. Vanhastakin tilasta voi saada akustisesti hyvän, mutta kustannukset voivat tosin nousta korkeiksi. Uudisrakennuksessa merkittäviä lisäkustannuksia tulee harvoin.

– Jälkikäteen on aina hankalampaa tehdä, koska katossa voi olla esimerkiksi ilmastointiratkaisuja, jotka vaikeuttavat katon vaimentamista.

Toisin kuin saatetaan luulla, ilmanvaihdon aiheuttama melu ei ole enää nykyisin ongelma. Ilmanvaihdon melutasoa säätelee Suomessa niin ikään tiukka lainsäädäntö. Vaatimuksena on 33 desibelin melutaso.

– Se vastaa käytännössä makuuhuoneen melutasoa. Tiukat säädökset ovat aiheuttaneet sen, että toimistoissa on liian hiljaista ja puheesta tulee helposti häiritsevää. Sen takia tarvitaan muun muassa peittojärjestelmiä, Hongisto sanoo.

Hongisto pitää avotoimistoa edelleen toimivana ratkaisuna, jos kyseisen yrityksen työntekotapa siihen soveltuu.

– Toivoisin, että jokainen organisaatio miettii vakavasti työtilaratkaisua, joka sopii heidän työnteolleen parhaiten, eikä seurattaisi vain trendejä. On tilanteita, joissa on menty vain trendin mukaan ja myöhemmin huomattu, ettei se toimikaan ja ruvettu sitten rakentamaan väliseiniä. Avotoimisto on lähtökohtaisesti hyvä valinta työhön, joka edellyttää paljon vuorovaikutusta.
 

Pähkinänkuoressa

  • Tutkimuksissa on havaittu, että puheen erotettavuutta saadaan vähennettyä keskittymällä huoneakustiikkaan.
  • Akustoinnilla voidaan vaikuttaa parhaiten isojen toimistotilojen äänimaisemaan.
  • Peittojärjestelmällä pyritään vaikuttamaan liian hiljaiseen tilaan, jossa puheäänet kantautuvat helposti useiden metrien päähän.
  • Ympäristöministeriön asetus huoneakustisista olosuhteista tuli voimaan vuonna 2018.

 
Päivitetty
19.8.2021