Kattojen lumikuormavaroitukset

Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa aktiivisesti maaston lumikuormaa ja ylläpitää kattojen lumikuorman varoitusjärjestelmää. Kattojen lumikuormavaroitukset perustuvat SYKEn Vesistömallijärjestelmä-WSFS:n laskemaan alueelliseen lumikuormaan ja rakennusten peruslumikuormaan.

Alueiden suurimpien lumikuormien ja peruslumikuormien erotukset ovat nähtävillä reaaliaikaisesti ympäristöhallinnon verkkosivuilla.

Katso lumikuormat täältä

Vinkki: Valitse ensin talosi rakennusvuoden mukaiset varoitukset ja katso sitten onko lumikuorma kattosi päällä riskirajoilla.

Rakennusten suunnittelussa käytetään peruslumikuormaa

Peruslumikuorma kuvaa sitä lumen määrää, joka tilastojen mukaan esiintyy tasakatolla kerran 30 vuodessa. Rakentamismääräykset määrittävät peruslumikuorman, ja vanhemmissa rakennuksissa peruslumikuorma on usein nykyisin käytössä olevaa peruslumikuormaa pienempi.
Tilanne 8.1.2018Tilanne 8.1.2018

Esimerkiksi vuosina 1955-1969 rakennetuissa rakennuksissa käytetty peruslumikuorma on Helsingissä ollut 100kg/m2, mutta vuosina 1969-1998 tämä on ollut 180kg/m2, vuodesta 1998 alkaen puolestaan 180-200kg/m2. Rakennukset suunnitellaan kestämään peruslumikuormaa suurempi kuorma, käyttämällä varmuuskertoimia ja huomioimalla myös muut kuormat, kuten tuulikuorma. Rakennus voi olla suunniteltu kestämään rakentamismääräysten velvoittamaa kokonaiskuormaa suurempikin kuorma.
 

Muista myös siirtää katolta pudotettu lumi pois talon juurelta, jotta sulamisvesi ei kulje perustuksiin.Muista myös siirtää katolta pudotettu lumi pois talon juurelta, jotta sulamisvesi ei kulje perustuksiin.

Riskialttiit kohteet

Riskialttiita kohteita ovat kattopinta-alaltaan suuret rakennukset, kuten erilaiset hallit. Näissä lumikuorma voi laukaista piilevän rakennusvirheen. Myös epäviralliset ja ilman ammattitaitoa tehdyt vajat, katokset ja muut katteet muodostavat riskin, koska niissä ei välttämättä ole huomioitu lumikuormaa (eikä muitakaan kuormia). Tavanomaiset omakotitalot eivät kokemuksen mukaan kuulu riskialttiisiin kohteisiin. Kevättalvella 2010 tapahtui 99 pelastuslaitoksen hälytykseen johtanutta kattosortumaa ja vaaratilannetta, näistä noin kymmenessä tapauksessa halli romahti.

Kattojen lumikuorman laskenta

SYKEn Vesistömallijärjestelmä-WSFS laskee lumikuorman eli lumen vesiarvon koko Suomen alueelle. Vesistömallijärjestelmässä Suomi on jaettu n. 6400 osa-alueeseen, joista jokaiselle lasketaan oma alueensa keskimääräinen lumen vesiarvo. Lumi kuitenkin jakautuu paikallisesti epätasaisesti, joten paikoitellen lumikuorma on alueen keskimääräistä lumikuormaa suurempi. Kattojen lumikuormavaroituksissa käytetään alueen keskimääräisestä lumikuormasta laskettavaa arvoa, joka kertoo, kuinka suuret alueen suurimmat lumikuormat ovat.

Tilastomatematiikkaa hyödyntäen on saatu jakauma eli tieto siitä, kuinka paljon tulokset eroavat toisistaan. Jakaumasta on laskettu alueesta riippuvat kertoimet, esimerkiksi Etelä-Suomeen 1.25 ja Pohjois-Suomeen 1.16. Alueen suurimmat lumikuormat saadaan kertomalla alueen keskimääräinen lumikuorma näillä kertoimilla.

Mitä lumelle tapahtuu suojasäällä?

Lumen tiheys kasvaa suojasäällä, mutta katolla olevan lumen paino ei kasva, jos ei sada. Suojasää lisää lumen tiheyttä, kun osa lumesta sulaa nestemäiseksi vedeksi, joka kuitenkin sitoutuu lumeen. Lumi voi pidättää vettä nesteenä jopa 5 tilavuusprosenttia. Eli jos katolla on lunta puoli metriä, siihen voi pidättyä vettä 25 kilogrammaa neliömetrille.

Suojasää ei siis itsessään kasvata lumikuormaa (lumen tiheyttä kylläkin useimmiten), mutta jos suojasäällä sataa, niin katolla oleva lumen vesiarvo eli lumikuorma kasvaa. Tiheämpi lumi saattaa esim. lapiossa vaikuttaa painavammalta, koska tiheämpää lunta mahtuu lapiolliseen suurempi määrä, mutta katon lumikuorma riippuu katolla olevan lumen määrästä (lumen vesiarvosta), ei lumen tiheydestä.

Paljonko omalla katolla on lunta?

Lumikuorman voi arvioida lumen syvyyden ja tiheyden avulla:

lumikuorma (kg/m2) = syvyys (m) * tiheys (kg/m3)

Lumen tiheys katolla on kevättalvella tyypillisesti 200-300kg/m3, mutta paikoitellen lumi voi kinostua paljon tiheämmäksikin, katoilta on mitattu jopa yli 400kg/m3 tiheyksiä (vertailun vuoksi: nestemäisen veden tiheys on 1000kg/m3, ja puhtaan jään tiheys on 900kg/m3). Kesää kohti mentäessä lumen tiheys kasvaa lämpötilojen kasvun myötä.

Tärkeää huomioitavaa

Kiinteistönomistajan on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja ryhdyttävä lumen poistoon ajoissa. Lumenpudotuksessa on aina syytä käyttää ammattilaisapua, ja huolehtia työturvallisuudesta ja ohikulkijoiden turvallisuudesta. Lumi ja jää saattavat yllättäen liukua katolta alas itsestään. Tämä tapahtuu usein nopeasti ja rajusti ja saattaa aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita.
 

Teksi:
Kimmo Söderholm
Kehitysinsinööri, DI
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Vesikeskus / Malliyksikkö
Mechelininkatu 34a, PL 140, 00251 Helsinki
kimmo.soderholm@ymparisto.fi
 
Julkaistu
8.1.2018