Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa aktiivisesti maaston lumikuormaa ja ylläpitää ajankohtaista tietoa sekä reaaliaikaista laskentaa lumikuormasta verkkosivuillaan. Rakennevioista johtuvia isojen hallien kattojen sortumia esiintyy usein alkutalvesta lumikuorman ylittäessä 100 kg/m2 tai runsaiden sateiden jälkeen, kun lumikuorma kasvaa nopeasti.
Mikäli kuormat antavat aihetta, lumikuormat tulisi poistaa katoilta, jotta ne eivät lähde liikkeelle ja putoa ihmisten tai omaisuuden, kuten autojen päälle. Kiinteistönomistaja on vastuussa katolta putoavan lumen aiheuttamista vahingoista. Katso artikkelin lopusta lumenpudotusohjeet. Muista turvallisuus!
Riskialtteimpia ja tarkkailua vaativia ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit. Omakotitalojen, rivitalojen ja pientalojen katot eivät ole vaarassa lumikuormien takia, mutta katolta putoava lumi voi kuitenkin aiheuttaa vaaraa. Tarkista myös kattoikkunoiden kunto varsinkin vanhemmissa taloissa.
Vesi.fi-sivuston mukaan lumitilanne 22.2.2023.
Etelä- ja Länsi-Suomessa lunta on pääosin 50–80 kg/m2 ja Keski-Suomessa sekä Itä-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa 80 – 100 kg/m2. Kainuussa lunta on 120 – 200 kg/m2. Lumisin paikka on Hyrynsalmen Paljakka. Lapissa lumikuorma vaihtelee 70 – 150 kg/m2, Inarin – Utsjoen seudulla lunta on ajankohtaan nähden vähän lunta.
Kuplahallit eivät kestä kunnolla lumen painoa ja ovat riskialttiita vahingoille ja romahdukselle jo 30 cm (50–60 kg/m2) lumikuormalla.
Suurten hallien kattorakenteita on syytä tarkkailla, koska niissä piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan. Riskialtteimpia ja tarkkailua vaativia ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit.
Hallien omistajien on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja huolehdittava siitä, että lunta poistetaan hallin katolta tarpeen mukaan, myös silloin, kun lunta on kertynyt erityisen runsaasti vain osalle kattoa. Lumen paino riippuu sen tiheydestä ja lumikerroksen syvyydestä. Nyrkkisääntönä on, että hallin katolla oleva 50 cm lumikerros pitää poistaa ja lumenpudotukseen on syytä palkata ammattilainen.
Omakotitalojen, rivitalojen ja pientalojen katot eivät ole vaarassa lumikuormien takia, mutta katolta putoava lumi voi kuitenkin aiheuttaa vaaraa.
Hallien omistajien on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja huolehdittava siitä, että lunta poistetaan hallin katolta tarpeen mukaan. Jo puolen metrin lumikerros kannattaa poistaa ja palkata ammattilainen lumenpudotukseen.
Muista myös siirtää katolta pudotettu lumi pois talon juurelta, jotta sulamisvesi ei kulje perustuksiin.Kiinteistönomistajan on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja ryhdyttävä lumen poistoon ajoissa. Lumenpudotuksessa on aina syytä käyttää ammattilaisapua, ja huolehtia työturvallisuudesta ja ohikulkijoiden turvallisuudesta. Lumi ja jää saattavat yllättäen liukua katolta alas itsestään. Tämä tapahtuu usein nopeasti ja rajusti ja saattaa aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita.
Omakoti-, pari- ja rivitalot eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman kestävyyden osalta.
Lumenpudottaja loukkaantuu useammin kuin katto romahtaa. Estä putoaminen esimerkiksi valjailla. Kuvassa vaarallinen lumenpudotustilanne.
