Kattojen lumikuormavaroitukset

Tilanne 11.2.2019: Lumikuormat tulisi poistaa katoilta, jotta ne eivät lähde liikkeelle ja putoa ihmisten tai omaisuuden, kuten autojen päälle. Kiinteistönomistaja on vastuussa katolta putoavan lumen aiheuttamista vahingoista. Katso artikkelin lopusta lumenpudotusohjeet. Muista turvallisuus!

Tilanne 31.1.2019: Lumikuorma on nyt Itä- ja Pohjois-Suomessa pääosin 60–100 kg/m2, Länsi-Suomessa 30–60 kg/m2. Eniten lunta on Kotka-Joensuu-linjan ja Suomen kaakkoisrajan välisellä vyöhykkeellä, jolla lumikuorma on monin paikoin 100 kg/m2 tai vähän enemmän. Tämän viikon aikana lumikuorma kasvanee reilusti valtaosassa maata. Kasvua voi tulla yli 30 kg/m2.

Riskialtteimpia ja tarkkailua vaativia ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit. Omakotitalojen, rivitalojen ja pientalojen katot eivät ole vaarassa lumikuormien takia, mutta katolta putoava lumi voi kuitenkin aiheuttaa vaaraa. Tarkista myös kattoikkunoiden kunto varsinkin vanhemmissa taloissa.


Lumikuormat reaaliajassa

Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa aktiivisesti maaston lumikuormaa ja ylläpitää ajankohtaista tietoa sekä reaaliaikaista laskentaa lumikuormasta verkkosivuillaan https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Lumi . Rakennevioista johtuvia isojen hallien kattojen sortumia esiintyy usein alkutalvesta lumikuorman ylittäessä 100 kg/m2 tai runsaiden sateiden jälkeen, kun lumikuorma kasvaa nopeasti.

Suurten hallien kattojen lumitilannetta tarkkailtava

Suurten hallien kattorakenteita on syytä tarkkailla, koska niissä piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan. Riskialtteimpia ja tarkkailua vaativia ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit.

Hallien omistajien on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja huolehdittava siitä, että lunta poistetaan hallin katolta tarpeen mukaan, myös silloin, kun lunta on kertynyt erityisen runsaasti vain osalle kattoa. Lumen paino riippuu sen tiheydestä ja lumikerroksen syvyydestä. Nyrkkisääntönä on, että hallin katolla oleva 50 cm lumikerros pitää poistaa ja lumenpudotukseen on syytä palkata ammattilainen.

Omakotitalojen, rivitalojen ja pientalojen katot eivät ole vaarassa lumikuormien takia, mutta katolta putoava lumi voi kuitenkin aiheuttaa vaaraa.

Muista myös siirtää katolta pudotettu lumi pois talon juurelta, jotta sulamisvesi ei kulje perustuksiin.Muista myös siirtää katolta pudotettu lumi pois talon juurelta, jotta sulamisvesi ei kulje perustuksiin.

Mitä lumelle tapahtuu suojasäällä?

Lumen tiheys kasvaa suojasäällä, mutta katolla olevan lumen paino ei kasva, jos ei sada. Suojasää lisää lumen tiheyttä, kun osa lumesta sulaa nestemäiseksi vedeksi, joka kuitenkin sitoutuu lumeen. Lumi voi pidättää vettä nesteenä jopa 5 tilavuusprosenttia. Eli jos katolla on lunta puoli metriä, siihen voi pidättyä vettä 25 kilogrammaa neliömetrille.

Suojasää ei siis itsessään kasvata lumikuormaa (lumen tiheyttä kylläkin useimmiten), mutta jos suojasäällä sataa, niin katolla oleva lumen vesiarvo eli lumikuorma kasvaa. Tiheämpi lumi saattaa esim. lapiossa vaikuttaa painavammalta, koska tiheämpää lunta mahtuu lapiolliseen suurempi määrä, mutta katon lumikuorma riippuu katolla olevan lumen määrästä (lumen vesiarvosta), ei lumen tiheydestä.

Paljonko omalla katolla on lunta?

Lumikuorman voi arvioida lumen syvyyden ja tiheyden avulla:

lumikuorma (kg/m2) = syvyys (m) * tiheys (kg/m3)

Lumen tiheys katolla on kevättalvella tyypillisesti 200-300kg/m3, mutta paikoitellen lumi voi kinostua paljon tiheämmäksikin, katoilta on mitattu jopa yli 400kg/m3 tiheyksiä (vertailun vuoksi: nestemäisen veden tiheys on 1000kg/m3, ja puhtaan jään tiheys on 900kg/m3). Kesää kohti mentäessä lumen tiheys kasvaa lämpötilojen kasvun myötä.

Tärkeää huomioitavaa

Kiinteistönomistajan on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja ryhdyttävä lumen poistoon ajoissa. Lumenpudotuksessa on aina syytä käyttää ammattilaisapua, ja huolehtia työturvallisuudesta ja ohikulkijoiden turvallisuudesta. Lumi ja jää saattavat yllättäen liukua katolta alas itsestään. Tämä tapahtuu usein nopeasti ja rajusti ja saattaa aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita.
Omakoti-, pari- ja rivitalot eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman kestävyyden osalta.

Lumenpudottaja loukkaantuu useammin kuin katto romahtaa. Estä putoaminen esim. valjailla. Kuvassa vaarallinen lumenpudotustilanne.Lumenpudottaja loukkaantuu useammin kuin katto romahtaa. Estä putoaminen esim. valjailla. Kuvassa vaarallinen lumenpudotustilanne.
 
Päivitetty
29.1.2019