Mitkä ovat rakentamisen sertifikaatit rakennushankkeille?

Mitä hyötyä on sertifioinnista? Kokosimme oleelliset tiedot rakennushankkeiden sertifikaateista.

Rakennusten sertifiointi yleistyy Suomessa. Taustalla ovat usein markkinoinnilliset hyödyt, mutta sertikaateilla voidaan helpottaa myös esimerkiksi kohteen rahoitusta. Sertifioinnin avulla kiinteistöjen vertaileminen helpottuu esimerkiksi energiatehokkuuden osalta. Samalla rakennusten ympäristötehokkuutta voidaan tarkastella läpinäkyvästi.

Raksystems Groupin ympäristöluokituksista vastaava johtava asiantuntija Timo Rintala näkee rakennushankkeiden sertifikaateista eniten hyötyä rakennuttajille.

– Rakennuttajien kannalta suurin hyöty sertifikaateista kohdistuu myyntiin ja kyseisen kohteen haluttavuuteen.

Suomessa on tehty tutkimustyötä sertifioinnin vaikutuksesta rakennuksen arvoon. Tulosten mukaan vaikutus ei ole yhtä merkittävä kuin muualla maailmassa.

"Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu merkittäviäkin vaikutuksia. Suomessa sertifikaattien rooliin on suhtauduttu skeptisemmin, koska uudisrakennusten perustaso on meillä varsin korkea muutenkin eikä sertifioinnin kautta tule merkittäviä teknisiä parannuksia. Esimerkiksi sisäilman laatu on hyvä normaalitasollakin."

Timo Rintala, ympäristöluokituksista vastaava johtava asiantuntija, Raksystems Group

Sertifikaatista voi kuitenkin olla hyötyä esimerkiksi rakennusprojektin rahoitukseen. Rakennuttajan on mahdollista saada niin sanottua vihreää lainaa esimerkiksi Pohjoismaisesta Investointipankista (NIB).

– NIB myöntää lainaa tietyillä vihreillä kriteereillä sertifiointia hakeneisiin kohteisiin, koska niiden ympäristösuorituskyky on parempi. Tällöin voidaan myöntää matalampikorkoista lainaa. Tyypillinen ehto lainoitukselle on sertifikaatin hakeminen, Rintala kertoo.

Loppukäyttäjän kannalta sertifikaatilla ei välttämättä ole kovin näkyviä vaikutuksia.

– Ylläpitokulut voivat olla hieman alhaisemmat esimerkiksi vesikalusteiden pienemmän kulutuksen seurauksena. Sen sijaan rakennuksen tekniset parannukset eivät välttämättä näy käyttäjälle.

Joutsenmerkki

Joutsenmerkin kriteerit varmistavat, että talo on ympäristöystävällinen koko elinkaaren ajan.

Mitä sertifikaatilla arvioidaan?
Joutsenmerkin saanut rakennus on ympäristön kannalta parempi. Joutsenmerkki-sertifikaatti osoittaa, että rakennus on rakennusaikana täyttänyt Joutsenmerkin talokriteerien elinkaariperusteiset vaatimukset.

Miten arvioidaan?
Kaikkien kriteereissä olevien vaatimusten osalta hakija toimittaa tarvittavan dokumentaation, jonka Joutsenmerkin myöntävä Ympäristömerkintä Suomi Oy tarkistaa.

Mitkä ovat kriteerit myöntämiselle?
Joutsenmerkin kriteerit ovat julkisia ja ne löytyvät täältä:
 


Kriteerit sisältävät kaikkiaan 41 pakollista vaatimusta ja 14 pistevaatimusta. Vaatimukset ryhmitellään viiteen ryhmään: yleiset vaatimukset, resurssitehokkuus, sisäilma, materiaalit ja laatu.

Miten haetaan?
Joutsenmerkin vaatimukset on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä useat vaatimukset edellyttävät suunnitteluratkaisuja (esimerkiksi energialuokka, päivänvalo, materiaalit). Hakemisprosessi kestää koko rakentamisen ajan, sillä hakemukseen liittyvää dokumentaatiota tarkistetaan koko tämän ajan.

Joutsenmerkin kriteereissä on kerrottu kunkin vaatimuksen kohdalla, kuinka kyseinen vaatimus dokumentoidaan. Ympäristömerkinnän asiantuntijat ohjaavat ja tukevat hakuprosessissa.

Kuinka paljon sertifikaatti maksaa?
Hakemusmaksu on 3000 euroa + lupamaksu 4 euroa / m2 (lämmitetty nettoala).

Mitä hyötyä sertifikaatista on hankkeen eri osapuolille?
Vaatimalla Joutsenmerkin rakennuttaja saa rakennuksen, jolla on alhaisempi ilmastovaikutus ja jossa kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu. Joutsenmerkki toimii rakennuttajalle myös työkaluna vastuullisuudesta viestimiseen korkean tunnettavuutensa ansiosta. Joutsenmerkin tunnistaa 93 prosenttia suomalaisista ja merkki on Suomen viidenneksi arvostetuin brändi.

Suunnittelijaa Joutsenmerkki ohjaa ympäristön kannalta kestävämpien ratkaisujen ja materiaalien käyttämiseen.

Urakoitsijaa sertifikaatti puolestaan ohjaa käyttämään ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja ja -kemikaaleja, parantamaan rakennusjätteiden lajittelua sekä hallitsemaan alihankintaketjuja.

Rakennuksen käyttäjä hyötyy terveellisestä ja turvallisesta sisäilmasta. Joutsenmerkityn rakennuksen rakennustuotteet täyttävät tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset. Lisäksi rakennuksessa on varmistettu riittävä päivänvalon määrä.
 

RTS-ympäristöluokitus

RTS-ympäristöluokitellun hankkeen tunnistaa ympäristöluokitusmerkistä. Ympäristöluokitusmerkki välittää tietoa siitä, että hankkeelle on tehty kolmannen osapuolen puolueeton tarkastus ja että hanke täyttää sille asetetut vaatimukset. RTS-ympäristöluokitus syntyi tarpeesta saada rakennuksille kotimainen ympäristöluokitus. Se on nykyisin suosituimpia kotimaisia alan sertifikaatteja.

Mitä sertifikaatilla arvioidaan?
RTS-ympäristöluokituksilla arvioidaan uudisrakennushankkeita (esimerkiksi kouluja, päiväkoteja ja toimitiloja), korjaushankkeita sekä käytön aikaista ylläpitovaihetta. Tulossa on lisäksi erilliset kriteerit asuinrakennuksille.

Miten arvioidaan? / Mitkä ovat kriteerit myöntämiselle?
Kohteita arvioidaan viidellä eri kriteerityypillä: Prosessi, talous, energia ja ympäristo, sisäilma ja terveellisyys sekä innovaatiot. Yhteensä kriteereistä on mahdollista saada 110 pistettä. Luokitustasoja on viisi ja ylimpään viiden tähden tasoon tarvitaan 85 pistettä.

Tarkempia lisätietoja löytyy täältä:
 


Miten haetaan?
Sertifikaattia haetaan RTS-työkalun avulla. Auditoija verifioi hakemuksen tiedot ja lopullisen luokituksen myöntää Rakennustietosäätiön PT20:n työryhmä.

Kuinka paljon sertifikaatti maksaa?
Hankkeen perustaminen työkaluun ja työkalun käyttö maksavat noin 3 000 euroa. RTS-luokitus maksaa tulevan rakennuksen koosta riippuen noin 4000 - 8000 euroa.

Mitä hyötyä siitä sertifikaatista on hankkeen eri osapuolille?
Luokituksen avulla pystytään asettamaan hankkeelle ympäristö-, kiertotalous- ja hiilijalanjälkitavoitteita ja todentamaan ne. Rakennuttaja ja kiinteistön omistaja hyötyvät luokituksesta muun muassa kestävän kehityksen periaatteiden käytännön soveltamisessa, suunnitelmien ja rakentamisen laadun parantumisena sekä dokumentoinnin yhdenmukaistamisessa.

Asukkaalle luokituksen hyödyt näkyvät pienempinä käyttökustannuksina, kiinteistön arvon säilymisenä ja laadukkaampana sisäympäristönä.

LEED ja BREEAM

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on yhdysvaltalainen ja kansainvälisesti vertailukelpoinen sertifiointijärjestelmä, jonka myöntää U.S. Green Building Council. LEED- ja BREEAM -sertifikaatit ovat hankkeelle ikuisia sertifikaatteja, joita ei tarvitse päivittää.

BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) on englantilainen, ekotehokkaiden kiinteistöjen luokitusjärjestelmä, josta vastaa kiinteistöalan tutkimusorganisaatio.

Mitä sertifikaatilla arvioidaan?
LEED-sertifikaatilla arvioidaan muun muassa kohteen sijaintia, julkisen liikenteen yhteyksiä, tontin käyttöä ja tontin luontoarvoa. Kohteen vedenkäytön tehokkuus on isossa roolissa, koska isossa osassa sertifikaatin myöntäjän kotimaassa Yhdysvalloissa puhtaan juomaveden saatavuus on heikentynyt.

Sertifikaatissa arvioidaan lisäksi energiatehokkuutta, taloteknistä toimintaa, energianmittauksia, vihreän energian hallintaa ja materiaalitehokkuutta, jossa ovat mukana muun muassa hiilijalanjälki, ilmastovaikutukset, kierrätysmateriaalien käyttö sekä jätehallinta. Kohteessa arvioidaan myös esimerkiksi akustiikka ja valaistusta.

BREEAMin kriteerit ovat hyvin samankaltaiset kuin LEEDissä. BREEAM painottaa hieman enemmän työmaan ympäristöasioiden hallintaa kohteen rakentamisvaiheessa. Tähän liittyvät muun muassa hulevesien ja tulvariskien hallinta. Viherrakentaminen on BREAAMissa isossa roolissa.

Miten arvioidaan?
Molemmissa sertifikaateissa keskeisessä roolissa on luokituskonsultti, joka ohjaa hanketta, kerää todistusaineistot ja dokumentoi hankkeen. Dokumentit voivat olla suunnitelmia, muistoita, pöytäkirjoja ja valokuvatodisteita arviointikäynneistä. Konsultti lähettää aineiston laatutarkastukseen, jossa tarkastetaan, toteutuvatko raportoidut asiat. Tarkastaja pyytää usein lisätietoja hankkeesta.

Arviointi on kaksivaiheinen. Ensin annetaan suunnitteluaineiston pohjalta välisertifikaatti ja rakennuksen käyttöönottovaiheessa hanke saa virallisen sertifikaatin.

Mitkä ovat kriteerit myöntämiselle?
Molemmissa sertifikaateissa on pisteasteikko, jonka maksimi on 100 pistettä. LEEDissä tasot määritellään seuraavasti: Silver, Gold ja Platinum. BREEAMissa tasot ovat Good, Very good, Excellent ja Outstanding.

Luokitusarvosana paranee sitä mukaa, miten monta kriteeriä hanke täyttää. Alimman luokitusarvosanan saa hankkeesta ilman ohjausta. Suomessa alimman arvosanan saa yleensä helpolla rakennuksen korkean laatutason ansiosta.

Molemmissa sertifikaateissa on minimivaatimuksia, jotka on täytettävä luokituksen saamiseksi. Ne liittyvät muun muassa energiatehokkuuteen, vesikalusteiden virtaamiin, työmaan puhtaudenhallintaan ja ympäristönhallintaan. LEEDissä vesikalusteiden vaatimukset vedenkulutuksesta ovat erityisen korkeat. BREEAMissa ei ole vastaavaa minimivaatimuksia vesikalusteiden osalta.

Miten haetaan?
Molemmat järjestelmät edellyttävät hankkeen rekisteröimistä verkossa heti hankkeen alussa. Rekisteröintiä vastaan saa online-työkalukäyttöoikeuden, jonka avulla hakija kerää aineistoa ja doumentoi hankkeen etenemistä järjestelmään. Kun hanke on valmis, se lähetetään auditointiin. Tässä vaiheessa maksetaan rekisteröinnistä ja myöhemmin vielä auditoinnin suorittamisesta.

Kuinka paljon sertifikaatti maksaa?
BREEAMin hinta vaihtelee 7000 ja 14 000 euron välillä, LEEDin hinta on 5000 - 25 000 euroa. Hintaan vaikuttaa kohteen pinta-ala. Tämän lisäksi hakija maksaa ympäristökonsultin kulut. Konsultti kerää aineiston ja vastaa prosessinhallinnasta paikan päällä. Tällainen konsultti on esimerkiksi Raksystems. Konsultin kulu vaihtelee 30 000 - 50 000 euron välillä.

Mitä hyötyä sertifikaatista on hankkeen eri osapuolille?
Rakennuttajalle suurin hyöty näkyy kohteen haluttavuudessa. Rakennuttaja voi myös saada edullisempaa lainaa haettuaan sertifikaattia.

Käyttäjä hyötyy muun muassa sisäilman laadusta sekä edullisemmista ylläpitokuluista.

 
Päivitetty
14.5.2021