Paljonko ilmanvaihtokone kuluttaa sähköä?

Talven paukkupakkasilla ilmanvaihto voi todellakin olla kodin suurin energiasyöppö. Pääsyyllinen siihen ei kuitenkaan ole ilmanvaihtokoneiden energiankulutus, vaan ilmanvaihdon lämpöhäviö. Jos kallisarvoinen lämpö karkaa harakoille ja kylmä pakkasilma pääsee asuntoon, se voi jopa tuplata lämmityksen energiankulutuksen. Ilman tehokasta lämmöntalteenottoa jo Etelä-Suomen leveysasteilla ilmanvaihdon mukana voi karata helposti yli 10 000 kWh lämpöenergiaa vuodessa.

Ilmanvaihtokone toimii sähköllä ja sen energiankulutus kasvaa talven pakkashuippujen aikana. Tehokas lämmöntalteenotto kuitenkin laskee kokonaisenergiankulutusta moninkertaisesti enemmän. Tätä vaikutusta ei voi laskea pelkästään koneen kulutuksesta. Avuksi pitää ottaa energialaskenta.

E-luvun laskennassa käytetyn ja säästetyn lämmitysenergian suhdetta kutsutaan hyötysuhteeksi. Jos ilmanvaihtokone kuluttaa esimerkiksi 1000 kWh vuodessa, mutta mainitusta 10 000 kWh energiahukasta saadaan talteen 8500 kWh, on kokonaissäästö 7500 kWh ja ilmanvaihtokoneen hyötysuhde 75%.

Kylmimmillä keleillä pelkkä lämmöntalteenotto ei riitä lämmittämään tuloilmaa miellyttäväksi. Tällöin asuntoon tulevaa ilmaa voidaan lisälämmittää lämmitysvastuksella tai patterilla. Tuloilman lämpötila-asetus on yleensä asukkaan itse säädettävissä. Mikäli haluat minimoida jälkilämmityksen käytön kannattaa se asettaa esim. 17 C° asteeseen.

Toinen merkittävä syy vastuksen energiankulutukseen on huurtumisenesto. Kun kylmä ulkoilma ja sisäilman kosteus kohtaavat ilmanvaihtokoneessa, seurauksena voi pahimmillaan olla lämmöntalteenottokennon jäätyminen ja ilmanvaihdon pysähtyminen. Siksi ilmanvaihtokoneissa on sulatustoiminto.

Jos se on toteutettu lämmöntalteenoton ohituksella, tuloilmaa lämmitetään sulatuksen ajan jälkilämmityksellä. Esilämmityksessä ilmaa puolestaan lämmitetään jo ennen LTO-kennoa, jotta lämmöntalteenottoa ei tarvitse ohittaa ja sen hyötysuhde on kokoajan käytössä.

Lue lisää huurtumisenestosta

Lisälämmitys voidaan toteuttaa sähkövastuksen lisäksi myös esimerkiksi maalämmitykseen liitetyllä lämmityspatterilla. Maalämpöpatteri onkin hyvä keino laskea ilmanvaihtokoneen sähkönkulutusta varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa lämpötilat ovat kylmiä ja pakkasjaksot pitkiä.

Kesällä samaista maaliuospatteria voidaan hyödyntää asunnon viilentämiseen, kunhan ilmanvaihtokanavat on asianmukaisesti eristetty kondensaatiokosteuden välttämiseksi.

Vanhan ilmanvaihtokoneen päivittäminen uuteen voi tuntuvasti parantaa ilmanvaihdon energiatehokkuutta. Parikymmentä vuotta sitten laitteiden hyötysuhteet liikkuvat 50-60% välillä, kun uusilla koneilla ylletään jopa 80% tasolle. Puhutaan siis helposti tuhansien kilowattituntien säästöstä vuositasolla. Myös puhaltimet ovat muuttuneet säästeliäämmäksi ja kuluttavat jopa puolet vähemmän sähköä vanhoihin verrattuna. Uudet toiminnot ja automatiikat auttavat osaltaan pienentämään energiankulutusta ja samalle varmistavat hyvän sisäilman vaihtuvissa olosuhteissa.

Energiankäytön ja sitä kautta asumisen hiilijalanjäljen madaltaminen ovat kelpo syitä harkita toimivankin ilmanvaihtokoneen päivittämistä. Viimeistään korjaus- ja huoltotarpeiden lisääntyessä on korkea aika alkaa harkita kokonaan uutta ilmanvaihtokonetta.

Voit tutustua esimerkkilaskelmiin, vaihtokonevaihtoehtoihin sekä toteutettuihin remonttikohteisiin ilmanvaihdon saneerausoppaassa.

Tai kysy heti tarjous ilmanvaihtokoneen päivittämistä valtuutetulta Swegon Ilmateknikolta.