Pihakiveyksen pohjatöissä ei kannata säästää, sillä huolellinen pohjaus varmistaa kestävän kiveyksen.
Sääolosuhteet Suomessa edellyttävät poikkeuksetta routivien maalajien, esimerkiksi saven ja hiesun korvaamista hiekka- ja/tai sorapitoisella maa-aineksella. Myös turve- ja liejumaat vaihdetaan kantavaan maa-ainekseen.
Pohjaustöiden laajuus on aina tarkistettava tapauskohtaisesti. Ennen kaivutyön aloittamista on tarkistettava myös, onko työalueella maanalaisia kaapeleita tai putkistoja.

Routimaton pohjamaa

Routimaton pohjamaa tarkoittaa, että pihan pohjamaa on vettä läpäisevää, routimatonta hiekkaa tai soraa.

Routimattoman pohjamaan työvaiheet ovat:

1. Pintamaa otetaan pois.
2. Kaivannon pohja muotoillaan suunniteltuun kaltevuuteen.
3. Tasatulle pohjamaalle levitetään esimerkiksi murskesoraa (raekoko 0-32 mm), (kantava kerros).
4. Kantavan kerroksen maa-ainekset tasataan ja tiivistetään 200 mm:n kerroksin täryttämällä. Kantavaan kerrokseen tehdään tarvittavat kaadot ja profiloinnit.
5. Kantavan kerroksen päälle levitetään suodatinkangas ja tämän päälle n. 3-5 cm:n asennushiekkakerros tai kivituhkaa, raekoko esim. 0-8 mm. Asennushiekkakerros tasataan suoran linjalaudan avulla.
6. Kivet asennetaan asennushiekan päälle.

Routivan pohjamaan työvaiheet ovat:

Jos pohjamaa on routivaa savea tai hiesua, turvetta tai liejua, se korvataan kantavalla maa-aineksella. Samalla tehdään tarvittaessa salaojitus. Päällysteen käyttötarkoitus, kuormitus ja maaperän laatu vaikuttavat siihen, kuinka syvältä routivaa maata poistetaan ja käytetäänkö routaeristelevyjä.

1. Routiva maa poistetaan tarvittavaan syvyyteen, maapohja tasataan ja sen päälle levitetään suodatinkangas. Se estää alla olevan pohjamaan ja päälle tulevan murskeen sekoittumisen.
2. Kankaan päälle levitetään tarvittava jakava murskekerros, esimerkiksi 30 cm (raekoko 0-64 mm).
3. Jakavan kerroksen päälle tulee 10 sentin kantava kerros mursketta (raekoko 0-16 tai 0-32 mm).
4. Kantavan kerroksen maa-ainekset tasataan ja tiivistetään 20 cm:n kerroksin täryttämällä. Maksimissaan 80-100 kg:n painoinen tärytin käy myös valmiin pihakiveyksen tiivistämiseen työn viimeistelyvaiheessa.
5. Kantavan kerroksen päälle levitetään n. 3-5 cm:n kostea asennushiekkakerros tai kivituhkaa, raekoko esim. 0-8 mm. Asennushiekkakerros tasataan suoran oikolaudan avulla.
6. Kivet asennetaan asennushiekan päälle.

Kaikissa kiviaineshankinnoissa kannattaa varmistua,että kiviaines on käyttötarkoitukseensa sopivaa ja täyttää laadultaan kiviainesalan normit.

>>Katso Ruduksen kiviainekset

Routa ja routiminen

Roudan seurauksena voi pihakiveyksen tasainenkin pinta olla talven jäljeltä kuhmurainen.
Hienojakoiset maat ovat huonosti vettä läpäiseviä, joten ne routivat erittäin herkästi.
Routa muodostuu, kun maassa oleva vesi jäätyy ja aiheuttaa tilavuuden kasvua ja painetta ylöspäin kohottaen maanpintaa.

Miten voi estää routavauriot?

Routavaurioiden välttämiseksi huonosti vettä läpäisevää, routivaa maata on poistettava ja korvattava esimerkiksi soralla. Kaivutyötä ja massavaihtoa on mahdollisuus kuitenkin vähentää käyttämällä routaeristelevyjä, yleensä solumuovilevyjä. Kuitenkin routivaa maata pitää poistaa vähintään 40 cm.

Pinnoitettava alue eristetään reunoiltaan 30 - 40 cm tulevaa kiveystä leveämmäksi, näin routa ei pääse kiveyksen reunan alle.
Kaivannon pohjalle levitetään 5 - 10 cm kerros kivetöntä hiekkaa, joka tasataan huolellisesti.
Routalevyt ladotaan hiekalle tiiviisti kiinni toisiinsa.
Levyjen päälle levitetään noin 10 cm vahvuinen kerros samaa kivetöntä hiekkaa, mitä käytettiin pohjan tasauksessa. Hiekkakerroksen jälkeen kaivanto täytetään murskeella. Murskeen levityksen ja tasauksen jälkeen kantava kerros tiivistetään täryttämällä.

Pintakallistukset

Tärkeää on muistaa, että kaltevuudet huomioidaan ja tehdään jo pohjatöiden yhteydessä.
Yleensä kivettävillä alueilla kaltevuuksien määrittäminen onnistuu helposti vatupassilla.

Pinnat kallistetaan aina rakennuksista poispäin.
Minimikallistus on 2 % eli yhden metrin matkalla kallistus on 2 cm.
Kuivatuksen tarve tarkistetaan aina tapauskohtaisesti ja täytyy huomioida, ettei vesiä saa luvatta johtaa naapuritontille. Tarpeen mukaan voi käyttää puisia rimoja, joihin tehdään tarpeen mukaan korkomerkkejä.
Merkkitikkujen avulla pinnan oikean tason ja kallistuksen tarkistus on helppoa asennustyön aikana.

Usein rakennuslupahakemuksen yhteydessä tai viimeistään lopputarkastuksessa rakennusvalvonta edellyttää erillistä suunnitelmaa, miten pintavesien ohjaaminen on tarkoitus tehdä.



 
Julkaistu
11.5.2015