Pienrakentajan kiviainekset

Ennen vanhaan omakotitalon rakennuspaikka valittiin paljolti maaperän mukaan. Nykyisin sellainen on ylellisyyttä. Varsinkin ruuhka-Suomen tiiviisti rakennetuilla alueilla myös kosteat, huonosti kantavat tonttimaat ovat tiukkaan kilpailtuja. Niinpä oikeanlaisilla kiviaineksilla on entistä suurempi merkitys.

Perustusvaiheessa tarvittavat toimenpiteet paljastuvat tontin pohjatutkimuksesta, josta selviää kuivatussuunnitelman ja pihavesien ohjauksen lisäksi myös tonttimaan vedenläpäisevyys. Hankalimpia ovat pehmeät, savea sisältävät, huonosti vettä läpäisevät maaperät. Pihistelyyn tässä vaiheessa ei ole syytä, sillä koko kiviainesmäärän osuus talon kokonaisbudjetista on vain prosentin - kolmen luokkaa.

Maanvaraisen lattian ongelmana voi olla maaperässä olevan kosteuden tunkeutuminen lattiarakenteeseen. Ongelmia voivat aiheuttaa sekä kapillaarinen vedennousu että maaperästä rakenteisiin nouseva vesihöyry. Ongelma poistuu valitsemalla maanvaraisen lattian alle kiviaineksen, joka katkaisee vedennousun. Tällainen tuote on Ruduksen Kapillaarikatkosepeli. Oikein suunnitellussa lattiarakenteessa vesihöyrykään ei aiheuta rakenteen vaurioitumista.

Ruduksessa on tutkittu maanvaraisten laattaperustusten ongelmia jo vuosia. Viimeisen kahden vuoden ajan on ollut käynnissä Tekesin tukema hanke, jossa on selvitelty kiviaineksen ja betonin kapillaarisia ominaisuuksia. Myös Tampereen teknillisessä yliopistossa on tartuttu asiaan tutkimalla maaperän kosteusteknistä toimintaa ja maaperän kosteuden vaikutuksia talon rakenteisiin. Ruduksen Valmisbetonin kehitysjohtaja Pentti Lumme on ohjannut näitä tutkimuksia.

- Kaikki tietotaito koskien maanvaraisen lattian rakenteita alkaa olla kasassa. Nyt tieto pitää saada eteenpäin suunnittelijoille ja rakentajille, Pentti Lumme sanoo.

Suunnittelun lähtökohtana pitää olla tosiasian, että maassa on aina vettä ja maaperä kostea. Kosteus etenee maaperässä kahdella tavalla. Se voi edetä kapillaarisesti, jolloin vesi etenee maarakeiden välissä huokosalipaine-eron vaikutuksesta. Toinen ilmiö on vesihöyryn diffuusio, jossa kosteus liikkuu vesihöyryn osapaine-erojen vaikutuksesta. Rakennusten rakenteiden alle on laitettava kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros. Yleinen virhe on, että maanvaraisen laatan alle laitetaan salaojasoraa. Salaojasorassa veden kapillaarinen nousukorkeus voi kuitenkin olla lajikkeen mukaan puolikin metriä. Salaoja- ja kapillaarikatkokiviaineksilla onkin ihan eri tehtävät. Salaojakiviainekset päästävät veden mahdollisimman hyvin ylhäältä ja sivulta alaspäin salaojiin, kun taas kapillaarikatkokiviaines katkaisee veden kulkeutumisen niin ylöspäin kuin sivusuuntaankin.

1. Perusmaa 2. Kantavaa mursketta tai Rudus kapillaarikatkosepeliä 3. Karkeatäytettä, välpättyä karkeatäytettä tai hienotäytettä, valinta kerrospaksuuden mukaan. Seulottua hienotäytettä viemäri- ja vesijohtoputkien suojatäyttöihin 4. Kapillaarikatkosepeliä 5. Salaojakiviainesta, RIL I tai RIL II 6. Hienotäytettä 7. Kivituhkaa tai seulottua soraa alustan tasaukseen 8. Sepeliä, mukulakiviä tai someroa 9. Suodatinhiekkaa 10. Jakavan kerroksen mursketta 11. Kantavan kerroksen mursketta 12. Sepeliä, kivituhkaa tai pihakiviä 13. Mukulakiviä 14. Turvahiekkaa 15. Leikkihiekkaa 16. Hiekoitussepeliä tai -hiekkaa 17. Kasvualustahiekkaa mullan joukossa

Tutkimusten mukaan kosteus nousee sepeleissä huomattavasti vähemmän kuin muissa maanvaraisen laatan alle mahdollisesti laitettavissa kiviaineksissa. Kiviaineksen rakeisuus vaikuttaa merkittävästi kapillaariseen nousukorkeuteen. Yleinen nyrkkisääntö on, että mitä hienompi tuote, sitä korkeammalle kapillaarinen kosteus voi rakenteessa nousta. Ruduksella on tutkittu valikoimiin kuuluvien sepelien kapillaarinen nousu. Sepelit on luokiteltu sen mukaan, ja kaikille tutkituille tuotteille annetaan ohjeet käytettävistä kerrospaksuuksista.

- Kapillaarikatkosepeliä käyttämällä varmistetaan, että kosteus ei pääse nousemaan rakenteissa ylöspäin. Tuotteemme on kalliosta tai sorakivistä murskaamalla ja seulomalla tehtyä kiviainesta, jonka raekoko on 5...8/16 tai 5...8/32. Kapillaarikatkosepelin kerrospaksuus määräytyy suunnittelijan tekemän kuivatussuunnitelman mukaisesti ja tuotteen valinta on aina riippuvainen rakennuspaikan olosuhteista. Kosteudeltaan erityisen vaativiin olosuhteisiin suosittelemme vesiseulottua Kapillaarikatkosepeliä, myyntipäällikkö Timo Palokangas Ruduksen Etelä-Suomen kiviainesyksiköstä sanoo.

- Testatulla kapillaarikatkokiviaineksella ja oikealla täyttöpaksuudella varmistetaan terve ratkaisu maanvaraisten lattioiden alle, Palokangas korostaa.

Riittävän paksu laatta

Betonointia varten sepeli tiivistetään mahdollisimman tasaiseksi. Pinnalle asetetaan suodatinkangas ja tasaushiekka. Näin saadaan styroxit suoraan ja betonille hyvä alusta. Ennen betonointia raudoitus tuetaan hyvin käyttämällä riittävästi raudoitusvälikkeitä, jotta raudoitus pysyy paikoillaan valettavan laatan puolessa välissä.

Pentti Lumme muistuttaa, että betonilaatan tulee olla tarpeeksi paksu - 80 - 100 mm. - Betoni kutistuu kuivuessaan. Jos raudoitus on tehty huolimattomasti, se halkeilee. Nykyisin raudoituksen päälle asennetaan vesikiertoisen lattialämmityksen putket. Jos laatta on ohut, jää putken yläpinnan ja valmiin lattiapinnan väliin liian pieni tila betonille. Tällöin betoni varmasti halkeilee jokaisen putken kohdalta, Pentti Lumme sanoo. Maanvaraisen laatan tulee olla myös hyvää tiivistä betonia, jotta se jarruttaa alapohjan diffuusiota ja päällysteen alle tiivistyy mahdollisimman vähän kosteutta.

1. Rakennuspaikan perusmaa 2. Kantavaa mursketta 3. Karkeatäytettä 4. Kapillaarikatkosepeliä 5. Salaojakiviainesta 6. Hienotäytettä 7. Kivituhkaa tai seulottua soraa 8. Sepeliä mukulakiviaä tai someroa 9. Tuuletusputkisto

Maanvaraisen lattian alapuolella olevan maaperän ja kiviaineskerroksen huokosilman suhteellinen kosteus voi olla 100 %. Tämä on otettava rakenteiden suunnittelun lähtökohdaksi. Kosteusongelmien aiheuttajia etsittäessä voidaan alapohjaan poratusta reiästä mitata vaikka 95 %:n suhteellisen kosteuden arvoja, mikä on ihan luonnollista. Rakenteiden kuivaaminen on aivan tarpeetonta, mikäli lattiarakenne on muuten kunnossa. Maaperässä on kosteuden lisäksi muitakin rakennusta ja terveellistä asumista vaarantavia tekijöitä, kuten radonia ja mikrobeja. - Kun halutaan tehdä rakennuksen alapohja oikein huolella, sijoitetaan laatan alle putkisto, jonka avulla näitä haittoja voidaan ehkäistä. Putkisto tehdään aivan tavallisista rei'itetyistä salaojaputkista. Putkistosta johdetaan poistoputki rakennuksen katolle ja putkeen asennetaan kanavapuhallin. Putkistoon ohjataan korvausilmaa, joka liikkuu sepelikerroksessa. Näin saadaan aikaiseksi virtaus, joka johdattaa mahdolliset maaperän haitalliset kaasut lattian alta pois ja samalla se kuivaa alapohjarakennetta. Esimerkiksi vesivahingon sattuessa putkistoon voi laittaa suuremman tuuletustehon, Pentti Lumme kertoo.
- Tämä on suhteellisen uusi menetelmä. Valveutunut rakennuttaja pyytääkin rakenne- ja lvi-suunnittelijaa ottamaan asiasta selvää. Kun putkiston koko valitaan oikein sekä korvaus- ja poistoputket sijoitetaan oikein, saadaan huokeilla kustannuksilla yksi hyvä lisäturva maanvaraiselle lattialle, Pentti Lumme toteaa.