• Etusivu
  • Talo

Karkauspäivänä hypätään ja kositaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.06.2022
20226_78582.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Ennen muinoin ajanlasku perustui kuun vaiheisiin. Kuun kuukausi on 29,5 vuorokautta, joten päätettiin, että kalenterikuukauden pituus on 29–30 vuorokautta. 12 kuukauden pituinen kalenterivuosi jäi kuitenkin todellista kuuvuotta lyhyemmäksi. Tähän keksittiin ratkaisu "karkauspäivän" avulla. Karkauspäivä siis lisätään vuoteen, jotta kalenterivuoden vuodenajat vastaisivat todellisia vuodenaikoja.

Ja sitten tuli Caesar...

Karkausvuosina helmikuuhun lisätään yksi ylimääräinen päivä. Karkauspäivän alkuperäisen ajankohdan keksi Julias Caesar vuonna 46 eaa. Sitä ennen käytössä oli ollut kokonainen ylimääräinen kuukausi. Caesar kuitenkin uudisti ajanlaskun niin, että yksi päivä riitti tasaukseen.

Caesarin aikaan helmikuu oli vuoden viimeinen kuukausi ja helmikuussa oli vain 23 päivää, joten karkauspäiväksi muodostui 24.2.

Suomessa karkauspäivää on vietetty vuodesta 1608 alkaen. Aluksi päivä oli Caesarin ajanlaskun mukainen 24.2., mutta käytännöstä luovuttiin 1990-luvun puolivälissä ja päivä siirrettiin vuonna 2000 helmikuun 29:nneksi.

Päivä ei karkaa vaan karaa

Karkauspäivän käsitteestä on kiittäminen sanan länsimurteissa tunnettua merkitystä "hypätä". Sana "karata" on kyllä verbi, mutta ei siis tarkoita "paeta" vaan "hypätä".

Yleisin selitys tälle päivän hyppäämiselle on kansatieteen tohtori Kustaa Vilkunan teorian mukaan vanhat puulautakalenterit, joissa päivien edetessä siirrettiin puutappia kolosta seuraavaan. Karkauspäivänä ei näin voitu tehdä, vaan tappia ainoastaan hyppäytettiin ilmassa ja palautettiin takaisin samaan koloon.

Karkauspäivään liittyy myös taikauskoa, onhan kyseessä perin eriskummallinen päivä. Karkauspäivä oli nurinkurisuuksien päivä, jolloin kaikki oli päälaellaan. Ennen oli tavatonta, että nainen ilmaisi halujaan miestä kohtaan. Niinpä karkauspäivänä naistenkin sopi kosia. Puhuttiin jopa "vanhapiikojen onnenpäivästä".

Suomeen karkauspäivän kosimisperinne rantautui 1800-luvun lopulla. Perinteeseen kuuluu, että kosinnan torjuva mies joutuu maksamaan naiselle hyvitystä. Suomalainen tapa on, että torjutulle pitää antaa kangasta uuteen hameeseen tai leninkiin.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Naiset, nuo viekkaat olennot

Usein on käynyt myös niin, että nainen on kosinut pelkästään hamekankaan toivossa. Perinteet tosin sallivat tämänkin viekkauden, sillä ajankohta tarjosi mahdollisuuden kunniakkaaseen perääntymiseen. Jos mies kieltäytyi, nainen saattoi ilmoittaa olleensa liikkeellä vain hamekankaan perässä. Kuuleman mukaan kangaskaupoissa ei silti ole ollut havaittavaa nousua miesasiakkaiden määrän suhteen...

Markkinamiehet ovat joka tapauksessa ymmärtäneet hyödyntää tämän erikoisen päivän. Moni ravitsemusliike, majapaikka ja jopa kunta tarjoaa erityiset edut karkauspäivän kunniaksi. Onpahan eräs julkisuuden henkilökin aikanaan luvannut lähettää hamekankaat 100 ensimmäiselle kosijaneidolle.

Talo
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

201012_23926.jpg
Joulukuusen valinta
Joulukuusen hankintatapoja on niin sanotusti lukemattomia...Kuusen voi hakea omasta, naapurin tai valtion metsästä. Kahden viimeksi mainitun osalla on vielä kaksi mahdollisuutta: luvan kanssa tai ilman. Ja jos valitsee jälkimmäisen, on jälleen kaksi tietä: jäädäkö kiinni vai eikö jäädä.
20216_71187.jpg
Osallistu mökkiäänestykseen - voit voittaa Oraksen mökkihanan!
Kesä on monelle suomalaiselle se vuoden kohokohta. Auringonlämpö hellii talven jäljiltä ja voi rauhassa viettää aikaa perheen kesken esimerkiksi mökillä. Miten ihanaa onkaan valmistaa ruokaa ulkosalla ja vielä nauttia siitä kesätuulen vienossa huminassa ja hyvässä seurassa. Mikään ei estä nauttimasta mökin rauhasta ja tunnelmasta myös syksyllä.
20167_46942.jpg
Kaipaako talosi julkisivu kasvojenkohotusta?
VILPE®-tuotevalikoimassa on omat remonttiin sopivat ratkaisunsa, jotka parantavat sekä ilmanvaihtoa että rakennuksen ulkonäköä! Edullisesti, helposti ja nopeasti.
201610_47520.jpg
Seurantakohteessa yläkerta valmistuu
Seurantakohteessa seurataan vanhan hirsirunkoisen omakotitalon remontoimista pariskunnan ja heidän lapsensa kodiksi. Kertojana toimii perheen äiti. Talon remontoinnissa on tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon ajalle tyypillisiä materiaaleja sekä värejä.Nyt päästiin suojaamaan parrut, jotta katto päästään maalaamaan, eli homma etenee!Tutustu seurannan muihin osiin!
Peltikaton maalaus telalla
Vesikaton maalaus
Vesikatot joutuvat kovalle rasitukselle alttiiksi kaikkina vuodenaikoina. Täyttääkseen tehtävänsä odotetulla tavalla koko suunnitellun käyttöikänsä ajan katto vaatii hoitoa ja huoltoa. Vesikaton kunnosta huolehtimisella voi pidentää katon käyttöikää merkittävästi. Esimerkiksi puhtaana pidetty ja säännöllisesti huoltomaalattu peltikatto kestää kymmeniä vuosia. Huoltomaalaus on tehtävä 10–15 vuoden välein tai kun maali irtoaa tai pinnalle tulee ruostetta. Uudismaalauksen kohteena on lähes poikkeuksetta peltikatto, mutta huoltomaalausalustana voi olla peltikaton ohella myös huopa- tai tiilikatto. Riippumatta maalattavasta alustasta, onnistuneen lopputuloksen lähtökohtana on huolellinen pohjatyö ja oikean maalin valinta. Kestävyyden lisäksi maalaamisen tavoitteena on antaa pinnalle haluttu ulkonäkö.
20115_25991.jpg
Viikon kysymys: Tiilitalon maalaus?
Kysymys:Haluaisimme maalata vuonna 1973 rakennetun omakotitalon ulkoseinät. Seinämateriaali on "normaalia" tiiltä. Onko maalaus mahdollista tehdä ja millaisia pohjatöitä yms. homma onnistuakseen vaatii? Millainen maalityyppi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton