Aistiesteettömyys on kaikkia varten! – Kokeile, miten aistiesteetön sinun kotisi on

Kun mietitään esteettömyyttä, ajattelemme hyvin usein liikunta-, näkö tai vaikka kuulovammaisten elämää helpottavaa asumisympäristöä. Fyysisestä esteettömyydestä puhutaankin paljon. Aistiesteettömyyden saatamme yhdistää eritysherkkien ihmisten arkeen tai autismikirjon häiriöihin. Oletko kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että aistiesteettömyys on myös sinun oman hyvinvointisi kannalta erittäin tärkeä asia? Esimerkkinä palautumisesi rankan työpäivän jälkeen kotona. Aistiesteettömyys on meitä kaikkia varten!

Aistiesteettömässä suunnittelussa mietitään muun muassa, mihin tarkoitukseen tila on rakennettu. Onko se esimerkiksi lasten leikkipaikka vai vanhempien työtila?Aistiesteettömässä suunnittelussa mietitään muun muassa, mihin tarkoitukseen tila on rakennettu. Onko se esimerkiksi lasten leikkipaikka vai vanhempien työtila?

Haastattelimme Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) DigiNepsy-hankkeen työntekijöitä, jotka ovat tutkineet aistiesteettömyyttä ja luoneet tilojen aistikuormitusta kartoittavan työkalun, jota kuka tahansa voi kokeilla omassa ympäristössään, niin töissä kuin kotona. Ryhmän jäseniä ovat lehtori Hanna Hannukainen ja projektitutkija Toni Tammi. Mukana haastattelussa on myös hankkeen yhteistyökumppani, sisustussuunnittelija Paula Hellberg.

Mitä aistiesteettömällä tilalla tarkoitetaan?

Ärsykerikas ympäristö ja hektinen elämäntyyli kuormittavat aika ajoin varmasti meitä kaikkia. Aivomme reagoivat ympäristössä oleviin ärsykkeisiin ja tarvitsemme aikaa palautumiselle sekä tiloja, jotka tukevat tätä palautumisprosessia

– Kun itse menin SAMKissa esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmään 2014, aloimme miettiä, miten aistit voitaisiin huomioida osana esteettömyyttä. Kirjallisuudessa aiheeseen viitattiin hyvin yleisellä tasolla – ajatuksella ”aistit tulee huomioida osana esteettömyyttä”. Miten tämä käytännössä pitäisi tehdä, jäi kuitenkin pitkälti lukijan oman harkinnan varaan, kertoo Hannukainen.

– Valtaosa aikuisista on turtunut jatkuvaan aistikuormitukseen. Tunnistamme ehkä tietynlaisen kireyden tai kuormituksen, mutta sen alkulähteille palaaminen on haastavaa. On kuitenkin selvää, että me kaikki reagoimme ympäristön aistikuormitukseen – osa vähemmän, osa enemmän. Äärimmillään liiallinen aistikuormitus saattaa estää kokonaan vaikkapa osallistumisen johonkin muuten mieleiseen toimintaan, täydentää Hannukainen.

Entä mitä voimme itse tehdä parantaaksemme aistiesteettömyyttä ja miten huomaamme korjausta kaipaavat kohdat?

Arvioi oman kotisi aistiesteettömyys ilmaisella sovelluksella

Aistiesteettömyyden arviointiin on kehitetty omaa sovellusta, joka kertoo käyttäjälle, mistä tilojen aistikuormitus muodostuu. Sovelluksen käyttö ei edellytä aiempaa tietämystä tai osaamista aistiesteettömyydestä.

– Sovellus on tarkoitettu kaikille tiloille, oli tila sitten huone tai kokonainen rakennus, kertoo Tammi.

Sovellusta lähdettiin tekemään julkiset tilat mielessä, mutta sovellusta voi aivan hyvin käyttää muihinkin tiloihin.

Sovellus kertoo sinulle graafisesti, mitkä osa-alueet tarvitsevat lisää huomiota aistiesteettömyyttä mietittäessä.Sovellus kertoo sinulle graafisesti, mitkä osa-alueet tarvitsevat lisää huomiota aistiesteettömyyttä mietittäessä.
Sovellus antaa myös parannusehdotuksia tilan aistiesteettömyyden kohentamiseksi.Sovellus antaa myös parannusehdotuksia tilan aistiesteettömyyden kohentamiseksi.

– Jos jokin sovelluksessa esitettävä kysymys ei ole vaikkapa kotiympäristössä relevantti, sen voi ohittaa, eikä kysymyksen jättäminen välistä vaikuta lopputulokseen. Arvioinnin voi myös tallentaa luonnoksena ja jatkaa myöhemmin. Lopussa vastaukset pisteytetään ja saat neuvoja tilan aistiesteettömyyden parantamiseen, neuvoo Tammi.

– Meillä on nyt kokeiluvaihe menossa ja otamme mielellämme myös palautetta vastaan sovelluksen toimivuudesta.

Miten voit parantaa aistiesteettömyyttä kotonasi?

Sisustussuunnittelija Paula Hellberg antaa viisi vinkkiä aistiesteettömään sisustamiseen.

1. Karsi ylimääräinen

Karsi turhat tavarat pois näkyviltä, jolloin kokonaisuus rauhoittuu. Järjestä tavaroille omat paikkansa: Voit esimerkiksi nimetä lasten vaatteille omat laatikot nimellä ja lisätä kuvan niistä vaatekappaleista, jotka siihen laatikkoon kuuluvat.

2. Suosi luonnonmateriaaleja

Puu on aisteille miellyttävä materiaalivalinta. Sitä voidaan käyttää verhouksessa, huonekaluissa ja sisustuselementeissä. Puutuotteet parantavat myös sisäilmanlaatua. Pehmeät puupinnat saavat aikaan miellyttävän sisätila-akustiikan ja tuntuvat myös ihoa vasten lämpimämmiltä kuin kylmä metalli.

Tekstiileillä pehmennät tilaa niin akustisesti kuin tuntoaistinkin näkökulmasta. Tekstiileihin kannattaa valita luonnonmateriaaleja kuten puuvillaa, pellavaa tai villaa.

suosi pehmeitä luonnonmateriaaleja sisustuksessa-422x422



Aistiesteettömyyden kannalta kovat ja kiiltävät kalusteet sekä pinnat ovat huonoin vaihtoehto. Ne heijastavat sekä ääniä että valoa aisteja kuormittavalla tavalla.

3. Luo oikeanlainen valaistus

Suosi valaistuksessa epäsuoraa valoa, sekä useampia valonlähteitä eri korkeudella. Älä käytä huoneissa ainoastaan pistemäisiä valoja ja vältä valaisimia, joissa häikäisevä poltin on näkyvillä.

4. Pohdi tilan käyttötarkoitusta

Huoneeseen tarkoitetuille toiminnoille kannattaa varata riittävästi tilaa ja rauhaa. Mieti, mihin tarkoitukseen huonetta käytetään ja kuka sitä käyttää. Onko tila tarkoitettu lepäämiseen ja rauhoittumiseen vai perheen yhteisille hetkille tai lasten joskus villeillekin leikeille?

Suuresta eteisaulasta voi matolla rajata paikan, jossa riisutaan kengät. Matto kertoo vieraalle, että tähän kohtaan on hyvä jättää ulkokengät. Matot ovat muutenkin koko talossa erinomaisia tilojen rajaajia.

matto rajaa eteisestä tilan kenkien riisumiselle-422x422

5. Pehmennä akustiikkaa

Kaikuuko tilassa? Kaikki pehmeät sisustusmateriaalit vaikuttavat sen akustiikkaan. Lisää verhoja, tekstiilejä, tyynyjä, mattoja tai jopa akustiikkalevyä tarpeen vaatiessa. Myös kirjat, kaikenlainen puu sisustuksessa ja pehmeät taulut sekä ryijyt auttavat akustiikan pehmentämisessä.

Lisätietoja aiheesta:
Aistiesteetön sisustussuunnittelu: Paula Hellberg, paula@paulahellbeg.fi, www.paulahellberg.fi
DigiNepsy-hanke ja aistiesteettömyys: Hanna Hannukainen, hanna.hannukainen@samk.fi
DigiNepsy-hanke ja aistiesteettömyyden kartoitussovellus: Toni Tammi, toni.k.tammi@samk.fi


 
Julkaistu
10.5.2022