Vanhat putket kannattaa uusia ajoissa

Asiayhteydestä riippuen putkiremontti tarkoittaa joko pelkkien käyttövesiputkistojen vaihtamista rakenteita avaamatta, koko talotekniikan uusimista tai jotain siltä väliltä. Onnistunut putkiremontti vaatii suunnitelmallisuutta sekä riittävän aikaisen varautumisen: remontin aloittamisessa kannattaa olla mieluummin etuajassa kuin myöhässä. Täysi varmuus tulevan remontin laajuudesta saadaan vasta, kun rakenteet päästään avaamaan ja tarkistamaan tilanne.

Milloin putkiremontti on ajankohtainen

Putkien käyttöikä vaihtelee suuresti ja tapauskohtaisesti. Keskimääräinen putkien elinkaari on n. 30–50 vuotta, jonka jälkeen on syytä suunnitella ja aloittaa putkiremontti.

Putkityypit ja niissä tyypillisesti esiintyvät ongelmat

Vesijohtoputket

Teräsputkia on käytetty vesijohtoina, lähinnä nousulinjoina, pitkälle 1950-luvulle. Runkolinjoja on rakennettu teräksestä myöhemminkin, aina 1970-luvulle asti. Teräksisten vesijohtoputkien ongelmana on puhkisyöpyminen kierreliitoksien kohdalta. Ajan saatossa teräsputkilla on ollut myös taipumusta tukkeutua raudan oksidien ja veden suolojen muodostaman kattilakiven takia. Näistä syistä terästä voidaan pitää jo alun perin huonona valintana vesijohtoputkien materiaaliksi. Mikäli kiinteistössä on vielä käytössä teräsputket, tulisi ne vaihtaa mahdollisimman nopeasti nykyaikaisempaan materiaaliin.

Kupariputki on perinteisesti hyvin yleinen vesijohtoputkityyppi, mutta sen kestävyyteen saattavat aiheuttaa ongelmia mm. seuraavat seikat:

  • Lämpötilan vaihtelut ja lämpölaajeneminen. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, että lämpötilan vaihteluista aiheutuva jännitys saattaa aiheuttaa korroosiota, joka rikkoo lopulta putken.
  • Asennusvuosi. Vielä 1970-luvulla asennetuissa kupariputkissa esiintyy pistemäisiä syöpymiä, jotka ovat aiheutuneet kuparimateriaalin aineellisesta epäpuhtaudesta.
  • Putkien mitoitus. Kupariputken haarakohtiin sekä mutkiin on saattanut syntyä syöpymiä, mikäli putket on mitoitettu liian suuriksi. Tällaiset vuotokohdat saattavat ilmaantua vasta vuosien, kenties jopa kymmenien vuosien saatossa.
  • Juotosongelmat, joita esiintyy vanhemmissa putkistoissa.


Muoviputkien yleistyminen tapahtui 1970-luvulla kylmävesiputkissa. Tänä päivänä lähes kaikki pientalojen vesijohdot toteutetaan muoviputkea käyttäen. Varsinainen vesijohtoputki asennetaan vielä lisäksi suojaputkeen, joka estää piilevän vuodon rakenteissa. Suojaputki mahdollistaa myös vuotavan putken uusimisen rakenteita rikkomatta. Nykyisin muovia on käytetty materiaalina myös lämmitysjärjestelmissä.

Komposiittiputki on alumiinivaipalla vahvistettu monikerroksinen muoviputki, jossa yhdistyvät sekä muovi- että metalliputken hyvät ominaisuudet. Alumiinikerros tekee putkesta happitiiviin ja sen lämpölaajeneminen on pieni. Komposiittiputket ovat valmiiksi pinnoitettuja ja siksi ne soveltuvat ulkonäöltään hyvin pinta-asennuksiin. Komposiittiputki sopii myös lämmitysjärjestelmiin. Komposiittiputkia käytetään erityisesti vanhoja taloja remontoitaessa. Komposiittiputkien käytössä ei ole ilmennyt huomionarvoisia vikoja. Pinta-asennuksesta johtuen putkissa mahdollisesti ilmenevät vuodot on helppo havaita, jolloin suurta vahinkoa ei yleensä pääse syntymään.

Viemäriputket

Valurautaiset viemäriputket alkavat olla jo historiaa, mutta vanhemmissa kiinteistöissä niitä saattaa tulla vielä vastaan. Joissakin kohteissa niitä on käytetty erityisesti niiden hyvän äänenvaimennuksen ansiosta. Valurautaiset viemäriputket sietävät myös mekaanisia kolhuja ja tästä syystä niitä näkeekin kerrostalojen kellareissa. Valurautaisen viemäriputken ongelmakohta on putken seinille kerääntyvän runsaan karstan aiheuttama halkeaminen lämpölaajenemisen yhteydessä. Valurautaisia viemäreitä tulisikin puhdistaa 10 vuoden välein.

Muoviset viemäriputket ovat olleet käytössä jo 1960-luvulta lähtien. Vanhojen PVC-viemäriputkien ongelmana on, että ne ovat kovin iskuarkoja. Käytännössä tällainen putki voi hajota jopa puhdistettaessa. Myöhemmin markkinoille saapui musta PEH-viemäriputki. PEH-putkien ongelmana ovat vastaavasti olleet haurastuneet hitsausliitokset.

Putkiremontin yhteydessä ei aina tarvitse purkaa vanhoja viemärirakenteita, vaan vanhoja putkia voidaan käyttää muotteina ja uudet putket valetaan tai sukitetaan niiden sisälle. Sukituksessa epoksihartsilla kyllästetty huopasukka asennetaan putkistoon paineilmalla. Kun materiaali on kovettunut, se muodostaa uudet putket vanhan putkiston sisälle. Näissä tilanteissa remontissa päästään huomattavasti helpommalla, sillä seiniä ja lattioita ei tarvitse piikata, putkia ei tarvitse purkaa eikä katu- ja piha-alueita kaivaa auki. Viemäriputkien kuntoa voidaan tutkia myös kuvaamalla.

Putkiremontin kustannukset

Omakotitalon putkiremontin kustannukset vaihtelevat suuresti: Talon ikä, kunto, mahdollisesti tehtävät tilamuutokset sekä pintamateriaalien uusiminen vaikuttavat lopulliseen hintaan. Kustannuksissakin määräävä tekijä on ennakointi: ajoissa suoritettu putkiremontti tulee kiinteistönomistajille jopa kaksi kertaa halvemmaksi kuin ennakoimattoman putkivuodon korjauskustannukset.
 
Julkaistu
8.2.2016