Kosteusvaurioiden tunnistaminen

Kosteusvaurio on hyvin yleinen vitsaus suomalaisissa kodeissa. Vaurion ilmaantuminen ei välttämättä katso talon ikää, vaan uudemmissakin kiinteistöissä voi vahinkoja ilmetä. Yleensä syynä on joko suunnitteluvaiheessa tapahtunut virhe, huonojen materiaalien käyttö tai huolimaton työ. Pahimmassa tapauksessa kyseessä voi olla näiden kaikkien kolmen yhteisvaikutus.

Korjaustöiden suunnittelu lähtee siitä, että selvitetään
alkuperäinen vaurion aiheuttaja sekä vaurion
laajuus.Korjaustöiden suunnittelu lähtee siitä, että selvitetään alkuperäinen vaurion aiheuttaja sekä vaurion laajuus.
Asunnossa oleva liian suuri ilmankosteus voi aiheuttaa homeiden kasvua. Kasvaakseen home tarvitsee kuitenkin kolme asiaa: sopivan lämpötilan, kosteutta sekä ravintoa. Yksinkertaisesti, jos rakenteisiin pääsee enemmän kosteutta kuin rakenteesta pois eikä kastunut tila pääse tuulettumaan, on rakenteelle olemassa kosteusvaurion vaara. Joskus kosteusvaurion voi havaita jo ihan silmämääräisellä tarkastelulla: Maalit kupruilevat, muovimatot ja tapetit irtoilevat tai parketit tummuvat… Homeen yleensä myös haistaa ummehtuneena, maakellarimaisena hajuna. Hometalossa asuvilla voi myös ilmetä homeen aiheuttamaa oireilua kuten ihon, silmien ja hengityselinten ärsytystä tai tulehduksia.

Kun tutkitaan homevauriota, pyritään selvittämään nimenomaan vaurion laajuus, vakavuus sekä aiheuttaja. Korjauksen tekeminen ei onnistu, ellei pystytä selvittämään vaurioon johtaneita syitä. Jos korjaustöissä ei lähdetä selvittämään asiaa ongelman alkulähteille saakka, uusiutuu vaurio nopeasti. Vauriokohtia ei siis tule vain peittää, vaan kosteusvaurion ja sen synnyttämän homekasvun syy on poistettava. Korjauksen laiminlyönnistä ei seuraa kuin moninkertaisia ongelmia.

Riskiratkaisut oman aikansa ilmiöitä

Eri aikakausina vallalla olleet rakenneratkaisut ovat aiheuttaneet useita kosteusriskejä. Tyypillisiä riskipaikkoja ovat olleet (ja ovat yhä) mm.: tasakatot, salaojien puuttuminen, kevytrakenteiset kylpy- ja pesutilojen seinät ja niiden riittämättömät vedeneristeet, maanvaraisten lattioiden puutteellinen veden nousua katkaiseva kerros, huonosti tuuletettu alapohja, puisten seinien ulottaminen lattia- tai maanpinnan alapuolelle, riittämätön rakenteiden tuuletus tai huonosti toimiva ilmanvaihto.

Mistä voi tunnistaa rakennuksen riskialttiuden

  • Onko jossain aistittavissa homeen hajua? Missä? – Selvitä syy.
  • Tiivistyykö ikkunoihin kosteutta? – Se viittaa huonoon ilmanvaihtoon. Uloimman lasin sisäpintaan tiivistyvä kosteus on merkki huonetilan liiallisesta ylipaineesta. 
  • Näkyykö parketissa tai muussa lattiapäällysteessä tummumista tai värimuutoksia? – Se voi olla merkki vakavista kosteusongelmista.
  • Onko irtoilevia muovitapetteja, laattoja, kupruilevaa maalipintaa, turvonnutta levyä tai rakoja ja halkeamia? – Vanhemmat kylpy- ja pesutilat ovat riskialttiita.
  • Toimivatko pesukoneet ja jääkaapin sulatus niin, ettei vettä pääse lattialle?
  • Onko läpiviennit tiivistetty ja vesieristykset tehty huolellisesti? Valuuko vesi hyvin lattiakaivoon vai jääkö se lammikoksi keskelle lattiaa tai seinän viereen?
  • Onko putket ja kanavat eristetty ullakolla huolellisesti niin, ettei kosteus tiivisty ja vahingoita rakenteita? Onko läpiviennit tehty huolella?
  • Onko rakennuksen ulkovaipassa tai sisätiloissa jälkiä kosteusvaurioista? – Selvitä syy.
  • Onko talossa tasakatto ja toimiiko vedenpoisto katolta? Jääkö vesi seisomaan katolle pitkäksi aikaa sateen jälkeen? – Vesivuodot ovat tasakatoissa yleisiä. Tasakatto vaatii säännöllistä huoltoa.
  • Onko talossa räystäitä? Ovatko räystäskourut ja syöksytorvet puhtaita roskista?
  • Suojaavatko katto ja räystäät seiniä sateelta?
  • Kertyykö ulkoseinien vierille vettä? – Se valuu helposti rakenteisiin.
  • Toimiiko sadevedenpoisto talvellakin?
  • Onko ulkopuolen maanpinta selvästi lattian pintaa alempana? – Jos ei, vesi voi päästä rakenteisiin.
  • Onko talossa tuuletettu alapohja? – Tarkista että maapohja on selvästi ylempänä kuin salaojitustaso.
  • Onko tuuletetussa alapohjassa kuivaa? Ovatko tuuletusaukot riittävät ja tasaisesti jaetut? Onko tilassa riittävä veden nousua katkaiseva kerros?
  • Kallistuuko maanpinta talon ulkopuolella poispäin rakennuksesta? – Kaltevuuden tulee ohjata vesi pois.
  • Mikä on putkiston kunto? Pyöriikö vesimittarisi, vaikka kulutusta ei ole? – Se on merkki vuodosta putkistossa.
  • Pitääkö lämmitysverkostoon jatkuvasti lisätä vettä? – Se on merkki vesivuodosta lämmitysvesiputkissa.

Korjaustöiden suunnittelu

Korjaustöiden suunnittelu lähtee siitä, että selvitetään alkuperäinen vaurion aiheuttaja sekä vaurion laajuus. Talon piirustuksista voidaan havaita joitakin mahdollisia kosteus- ja homevaurioiden syitä tarkastelemalla, onko talossa mahdollisia riskirakenteita.

Homevaurion korjaamisessa joudutaan aina purkamaan rakenteita, jotta päästään selvittämään vahingon laajuus, kuivaamaan jäljelle jääneitä rakenteita koneellisesti, käsittelemään homekohtia kemiallisesti tai poistamaan mekaanisesti. Usein vanha rakenne poistetaan ja korvataan uudella. Purkajien on syytä käyttää tehokkaita hengityssuojaimia. Lisäksi korjauksen alla oleva tila tulee erottaa ilmatiiviisti, toisin sanoen osastoida muista asuintiloista homepölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Korjaustoimiin on aina syytä ryhtyä viipymättä, sillä kosteusongelmat pahenevat nopeasti.
 
Päivitetty
22.9.2014