Vesi-, viemäri- ja lämmitysjärjestelmät ovat osa
rakennuksen talotekniikkaa ja niiden oikealla
käytöllä voidaan vaikuttaa sekä asumisviihtyvyyteen
että energian- ja vedenkulutukseen. Laitteille
tehtävä säännöllinen huolto estää vikojen
kasautumista sekä vahinkojen syntymistä, mutta
hyvästäkin huollosta huolimatta ongelmia saattaa
joskus ilmetä.
Ongelmia vesiputkissa
Putkistoissa ilmeneviin ongelmiin on monia syitä,
sillä ne joutuvat elinkaarensa aikana varsin kovan
rasituksen alaisiksi: pelkkä veden virtaus itsessään
rasittaa putkia, mutta myös äkilliset paineenvaihtelut
sekä lämpötilan muutokset aiheuttavat putkien
kulumista.
Vanhemmissa rakennuksissa, joiden vesiputkina
on käytetty pääasiassa kupariputkia, putkien kestävyyteen
vaikuttaa suuresti putkistoissa virtaavan
veden laatu. Etenkin kaivoista otettu käyttövesi
saattaa olla kemiallisilta ominaisuuksiltaan sellaista,
että se syövyttää putkistot hyvinkin nopeasti. Yksi
ehkä suurimmista ongelmista ja ongelman aiheuttajista
sekä vesiputkien että viemäreiden suhteen
on korroosio, mikä saattaa ilmetä vesivuotona, juomaveden
muuttuneena värinä, tukoksina hanoissa
sekä paineiden katoamisena putkistoista.
Nykyisin vesiputkina käytetään lähes yksinomaan
muoviputkia, joiden käytössä on ilmennyt
hyvin vähän ongelmia. Vuodot muoviputkissa
ovat aiheutuneet lähinnä inhimillisistä tekijöistä,
kuten puutteellisista eristyksistä johtuvasta jäätymisestä,
asennusvirheestä, putkistoon päästetystä
liian kuumasta vedestä, rakennusmiehen putkeen
ampumasta naulasta tms.
Keittiön hajulukko on hyvä aika ajoin avata ja puhdistaa - varsinkin, jos keittiössä on tunnistamaton pahan hajun lähde.
Ongelmia viemärissä
Viemäriputkien kunto voidan tarkastaa viemärikuvauksen
tai savukokeen avulla. Kuvauksella
voidaan paikallistaa esimerkiksi mahdolliset putkistoon
syntyneet notkot sekä painaumat, myös
halkeamat kyetään havaitsemaan, näin saadaan
korjaustyöt alkamaan ennen varsinaisen vahingon
syntymistä. Savukokeella voidaan paikallistaa
muuten viemäriverkostosta hankalasti löydettävien
vuotovesien sijainti. Savukokeen kemiallinen savu
paljastaa vuotokohdat varmasti.
Viemäriverkoston toimintaan vaikuttaa erityisesti
maan painuminen, jolloin on mahdollista, että viemäri
irtoaa liitoksistaan. Viemärin tukkeutuminen
estää myös viemärin normaalin toiminnan. Erityisen
vakavia ongelmia saattaa tulla eteen silloin, kun
viemäriverkostoa ei ole suojattu yleisessä verkostossa
tapahtuvaa padotusta vastaan. Padotuksen
saattaa aiheuttaa esimerkiksi välipumppaamossa
tapahtuva toimintakatkos tai voimakkaat sateet,
jotka nostavat viemärikanavien suorituskyvyt
aivan äärirajoilleen – lopputuloksena voi olla jätevettä
kellarissa tai jopa asuintiloissa. Tällaisten
tilanteiden ennaltaehkäisyyn auttaa esimerkiksi
padotusventtiili.
Sekä vesi- että viemärilaitteiden aiheuttamista
ongelmista saattaa usein aiheutua vesivahinko.
Erityisesti hiljalleen rakenteisiin pääsevä vesi saa
aikaan mittavankin vahingon ennen esille tuloaan.
Ongelmia lämmitysjärjestelmässä
Lämmitysjärjestelmien pienistä ongelmista selviää
yleensä sillä, että on tutustunut oman kiinteistönsä
lämmityslaitteiden toimintaan, mistä säädetään
mitäkin ja miten saadaan lämmöt sopivalle tasolle.
Kosteusongelmien aiheuttajana saattaa joissakin
tapauksissa olla vesikeskuslämmitys.
Yleisimpiä
ovat syöpymisen aiheuttamat putkivuodot, jotka
ovat aiheutuneet vedessä olevan hapen syövyttävästä
vaikutuksesta. Lämmitysverkostot ovat lähes
poikkeuksetta nykyisin suljettuja järjestelmiä, joissa
kiertävästä vedestä pyritään poistamaan happi.
Oikeinmitoitetun ja toimivan järjestelmän tunnusmerkkinä
on, että verkostoon ei tarvitse toistuvasti
lisätä vettä. Vettä lisättäessä järjestelmään pääsee
aina syövyttävää happea. Jatkuvaan vedenlisäämiseen
voi olla syynä esimerkiksi väärin mitoitettu,
ehkä jopa rikkoutunut paisuntasäiliö tai verkoston
muu vuoto. Tilannetta kannattaa tarkkailla (ja ottaa
yhteyttä asiantuntijaan) mikäli tuntuu, että vettä
pitää järjestelmään lisäillä.
Vanha lämmityslaite voi olla vielä pitkään toimintakuntoinen ulkonäöstään huolimatta.
Painekokeen avulla voidaan varmistaa lämmitysverkoston
tiiviys, painekoe kannattaa tehdä
säännöllisin väliajoin. Kokeessa käytettävä paine
valitaan siten, etteivät verkostoon kytketyt laitteet
rikkoonnu. Paisuntasäiliö kytketään kokeen ajaksi
pois verkostosta. Lämmitysverkoston alustava perussäätö
tehdään esisäätöarvojen perusteella kun
rakennus valmistuu. Varsinainen säätö tehdään
vasta lämmityskaudella vuorokauden keskilämpötilan
ollessa alle 5 ˚C.
Vesi-, viemäri- ja lämmitysjärjestelmien oikealla
ja huolellisella käytöllä voidaan monesti välttää osa
laitteissa ilmenevistä ongelmista ja rikkoutumisista.
Kiinteistöjen ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin
väistämättä kaikkiin laitteisiin kulumisia, jotka
saattavat ennemmin tai myöhemmin rikkoa laitteen.
Kuten kaikkien taloteknisten laitteiden tai
järjestelmien rikkoutuessa, tulisi näissäkin tapauksessa
korjaustyöt jättää ammattilaiselle.