Vesi, viemäröinti ja lämmitys - yleisimmät ongelmat

Vesi-, viemäri- ja lämmitysjärjestelmät ovat osa rakennuksen talotekniikkaa ja niiden oikealla käytöllä voidaan vaikuttaa sekä asumisviihtyvyyteen että energian- ja vedenkulutukseen. Laitteille tehtävä säännöllinen huolto estää vikojen kasautumista sekä vahinkojen syntymistä, mutta hyvästäkin huollosta huolimatta ongelmia saattaa joskus ilmetä.

Ongelmia vesiputkissa

Putkistoissa ilmeneviin ongelmiin on monia syitä, sillä ne joutuvat elinkaarensa aikana varsin kovan rasituksen alaisiksi: pelkkä veden virtaus itsessään rasittaa putkia, mutta myös äkilliset paineenvaihtelut sekä lämpötilan muutokset aiheuttavat putkien kulumista.

Vanhemmissa rakennuksissa, joiden vesiputkina on käytetty pääasiassa kupariputkia, putkien kestävyyteen vaikuttaa suuresti putkistoissa virtaavan veden laatu. Etenkin kaivoista otettu käyttövesi saattaa olla kemiallisilta ominaisuuksiltaan sellaista, että se syövyttää putkistot hyvinkin nopeasti. Yksi ehkä suurimmista ongelmista ja ongelman aiheuttajista sekä vesiputkien että viemäreiden suhteen on korroosio, mikä saattaa ilmetä vesivuotona, juomaveden muuttuneena värinä, tukoksina hanoissa sekä paineiden katoamisena putkistoista.

Nykyisin vesiputkina käytetään lähes yksinomaan muoviputkia, joiden käytössä on ilmennyt hyvin vähän ongelmia. Vuodot muoviputkissa ovat aiheutuneet lähinnä inhimillisistä tekijöistä, kuten puutteellisista eristyksistä johtuvasta jäätymisestä, asennusvirheestä, putkistoon päästetystä liian kuumasta vedestä, rakennusmiehen putkeen ampumasta naulasta tms.
Keittiön hajulukko on hyvä aika ajoin avata ja puhdistaa - varsinkin, jos keittiössä on tunnistamaton pahan hajun lähde.Keittiön hajulukko on hyvä aika ajoin avata ja puhdistaa - varsinkin, jos keittiössä on tunnistamaton pahan hajun lähde.

Ongelmia viemärissä

Viemäriputkien kunto voidan tarkastaa viemärikuvauksen tai savukokeen avulla. Kuvauksella voidaan paikallistaa esimerkiksi mahdolliset putkistoon syntyneet notkot sekä painaumat, myös halkeamat kyetään havaitsemaan, näin saadaan korjaustyöt alkamaan ennen varsinaisen vahingon syntymistä. Savukokeella voidaan paikallistaa muuten viemäriverkostosta hankalasti löydettävien vuotovesien sijainti. Savukokeen kemiallinen savu paljastaa vuotokohdat varmasti.

Viemäriverkoston toimintaan vaikuttaa erityisesti maan painuminen, jolloin on mahdollista, että viemäri irtoaa liitoksistaan. Viemärin tukkeutuminen estää myös viemärin normaalin toiminnan. Erityisen vakavia ongelmia saattaa tulla eteen silloin, kun viemäriverkostoa ei ole suojattu yleisessä verkostossa tapahtuvaa padotusta vastaan. Padotuksen saattaa aiheuttaa esimerkiksi välipumppaamossa tapahtuva toimintakatkos tai voimakkaat sateet, jotka nostavat viemärikanavien suorituskyvyt aivan äärirajoilleen – lopputuloksena voi olla jätevettä kellarissa tai jopa asuintiloissa. Tällaisten tilanteiden ennaltaehkäisyyn auttaa esimerkiksi padotusventtiili.

Sekä vesi- että viemärilaitteiden aiheuttamista ongelmista saattaa usein aiheutua vesivahinko. Erityisesti hiljalleen rakenteisiin pääsevä vesi saa aikaan mittavankin vahingon ennen esille tuloaan.

Ongelmia lämmitysjärjestelmässä

Lämmitysjärjestelmien pienistä ongelmista selviää yleensä sillä, että on tutustunut oman kiinteistönsä lämmityslaitteiden toimintaan, mistä säädetään mitäkin ja miten saadaan lämmöt sopivalle tasolle. Kosteusongelmien aiheuttajana saattaa joissakin tapauksissa olla vesikeskuslämmitys.

Yleisimpiä ovat syöpymisen aiheuttamat putkivuodot, jotka ovat aiheutuneet vedessä olevan hapen syövyttävästä vaikutuksesta. Lämmitysverkostot ovat lähes poikkeuksetta nykyisin suljettuja järjestelmiä, joissa kiertävästä vedestä pyritään poistamaan happi.

Oikeinmitoitetun ja toimivan järjestelmän tunnusmerkkinä on, että verkostoon ei tarvitse toistuvasti lisätä vettä. Vettä lisättäessä järjestelmään pääsee aina syövyttävää happea. Jatkuvaan vedenlisäämiseen voi olla syynä esimerkiksi väärin mitoitettu, ehkä jopa rikkoutunut paisuntasäiliö tai verkoston muu vuoto. Tilannetta kannattaa tarkkailla (ja ottaa yhteyttä asiantuntijaan) mikäli tuntuu, että vettä pitää järjestelmään lisäillä.

Vanha lämmityslaite voi olla vielä pitkään toimintakuntoinen ulkonäöstään huolimatta.Vanha lämmityslaite voi olla vielä pitkään toimintakuntoinen ulkonäöstään huolimatta.
Painekokeen avulla voidaan varmistaa lämmitysverkoston tiiviys, painekoe kannattaa tehdä säännöllisin väliajoin. Kokeessa käytettävä paine valitaan siten, etteivät verkostoon kytketyt laitteet rikkoonnu. Paisuntasäiliö kytketään kokeen ajaksi pois verkostosta. Lämmitysverkoston alustava perussäätö tehdään esisäätöarvojen perusteella kun rakennus valmistuu. Varsinainen säätö tehdään vasta lämmityskaudella vuorokauden keskilämpötilan ollessa alle 5 ˚C.

Vesi-, viemäri- ja lämmitysjärjestelmien oikealla ja huolellisella käytöllä voidaan monesti välttää osa laitteissa ilmenevistä ongelmista ja rikkoutumisista. Kiinteistöjen ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin väistämättä kaikkiin laitteisiin kulumisia, jotka saattavat ennemmin tai myöhemmin rikkoa laitteen. Kuten kaikkien taloteknisten laitteiden tai järjestelmien rikkoutuessa, tulisi näissäkin tapauksessa korjaustyöt jättää ammattilaiselle.
 
Päivitetty
22.9.2014