Tekikö lumi tepposet katolle?
Vesivekin Pyry-lumieste on turvallinen, kestävä ja tyylikäs vaihtoehto kaikille katoille.
Luminen maisema on tänä talvena ollut kaunis katsella, mutta saanut monet omakotiasujat katselemaan huolestuneena katollensa. Onko lumikuorma vahingoittanut kattoa, kestävätkö lumiesteet, vääntyvätkö rännit, tihkuuko vesi vintille? Tämä talvi oli hyvä muistutus siitä, Suomessa on edelleen neljä vuodenaikaa ja että nykytalvien vaihteleviin sääolosuhteisiin kannattaa varautua.
Lumiesteillä kaksi tehtävää
Painava lumi- ja jäämassa, edestakaisin sahaavat lämpötilat sekä sulamisvedet voivat olla kohtalokas yhdistelmä erityisesti vanhemmille kattorakenteille. Ilmojen lämmetessä plussan puolelle kannattaakin mahdollisuuksien mukaan käydä vintillä kurkkaamassa, näkyykö merkkejä vuodoista. Jos vesi valuu huonetiloihin asti, on jo todella kiire. Joskus vuodot ja ylimääräinen kosteus yläpohjassa voi oirehtia tunkkaisena hajuna huonetiloissa.
Runsaslumisiin talviin kannattaa varautua hankkimalla katolle laadukkaat lumiesteet. Ne tulisi aina asentaa molemmille lappeille ja koko räystään mittaiseksi. Lumiesteillä on kaksi tärkeää tehtävää. Ne estävät lumi- ja jäämassojen hallitsemattoman putoamisen ja suojelevat ihmisiä sekä omaisuutta. Raskas lumimassa voi pudotessaan vaurioittaa myös rännejä, tikkaita ja muita kattovarusteita.
Lisäksi lumiesteet sekä toimiva sadevesijärjestelmä suojaavat kotia keväisiltä sulamisvesiltä. Jos suuret lumimassat pääsevät putoamaan vapaasti pihalle, ne saattavat seinustoja vasten sulaessaan aiheuttaa kosteusvauriota kodin rakenteille. Siksi lumi on hyvä sulattaa katolla ja johdattaa sulamisvedet hallitusti ränneihin ja sadevesikaivoon.
Kiinnitä huomio lämpövuotoihin ja läpivienteihin
Jos räystäillä on jääpuikkoja ja jäätä, se viittaa katon lämpövuotoihin. Asuintiloista nouseva lämpö sulattaa katolla olevaa lunta, ja kylmälle räystäälle valuessaan vesi jäähtyy ja jäätyy. Räystäälle voi kasvaa hyvinkin painava jääpato, joka kerryttää sulamisvettä taakseen. Kun veden paine jään alla muodostuu tarpeeksi suureksi, vesi hakeutuu kapillaarisesti katteessa olevista pienistäkin rei’istä tai saumoista läpi.
Riskialttiimpia kohtia ovat jiirit, antennit, savupiiput ym. läpiviennit sekä kattoikkunat ja -luukut. Samoin kiinnikkeiden kohtia kannattaa tarkkailla, vanhemmissa katteissa ruuvien tai naulojen tiivisteet ovat usein hapertuneet tai kiinnikkeet ovat pompahtaneet ylös.
Tuulettuvuus ja toimiva aluskate ovat kaiken a ja o
Lämpövuodot nostavat yläpohjaan myös kosteutta, joka voi jäädä muhimaan rakenteisiin. Tätä ns. kondensiokosteutta syntyy muutoinkin keväisin runsaasti, kun vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat suurimmillaan. Kondensio ei sinällään ole riski, jos tuulettuvuus on kunnossa ja yläpohjassa on toimiva aluskate. Tällöin kosteus haihtuu ulkoilmaan eikä valu rakenteisiin.
Kondensiosta aiheutuva kosteusriski on suurimmillaan 60-, 70- ja 80-luvuilla rakennetuissa taloissa. Vanhat kattorakenteet on rakennettu senaikaisten rakennusmääräysten mukaan ja niissä alkaa olla jo kulumisenkin aiheuttamaa vuotoriskiä. Käytännössä voisi kärjistää, että vanhat katot vuotavat aina, kysymys kuuluu, kuinka paljon ja onko tuulettuvuus ja aluskate riittävä johtamaan kosteus pois.