Hormien kunnostus
Savuhormin massaus ei heikennä tulisijan vetoa
Vuotavan savuhormin korjaamiseen on kaksi toisistaan poikkeavaa menetelmää, sisäputken asentaminen tai hormin tiivistäminen massauksella. Tässä jutussa keskitytään jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Massaus soveltuu korjausmenetelmäksi, jos hormin läpimitan ei haluta pienenevän. Ohut laastikerros ei heikennä tulisijan vetoa. Päinvastoin, pinnoittamalla hormiin saadaan sileämpi sisäpinta, joka itse asiassa parantaa vetoa.
Ennen kuin mistään korjaustoimenpiteistä päätetään, on syytä selvittää hormin rikkoutumisen ja vuotojen syyt. Hormin vaurioitumisen syynä voi olla joko veden tai savukaasujen sisältämien syövyttävien aineiden kondensoituminen hormin sisäpinnalle, hormin yläosan ulkopuoliset pakkasvauriot, tai erilaiset mekaaniset vauriot.
Suurin ongelma savuhormien kestävyyden kannalta on sekä kosteuden että syövyttävien savukaasujen kondensoituminen hormin sisäpinnalle. Kondensoituminen ei useimmiten ole vaaraksi hyvälaatuiselle poltetulle tiilelle, mutta muurauslaastiin sen vaikutus on suuri. Laastin sisältämä kalkki muuttuu kipsiksi, mikä aiheuttaa hormin saumojen rapautumista.
Veden kondensoituminen hormin sisäpinnalle alkaa, kun pinnan lämpötila alittaa vesikastepisteen. Hormin pinnalle tiivistyvä vesi ja savukaasujen sisältämät syövyttävät aineet kuten rikkihappo imeytyvät hormirakenteisiin.
Hormi voi rapautua myös ulkopuolelta, sillä hormirakenteisiin joutunut vesi voi jäätyessään aiheuttaa piipun yläosassa ulkopinnan tiilien rapautumista.
Massaus puulle, sisäputki öljylle
Mikä korjausmenetelmä sitten soveltuu mihinkin hormiin? Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että puulämmitteisen tulisijan hormiin soveltuu parhaiten Mordax-pinnoitus, sillä sisäputki pienentää hormin sisäpinta-alaa niin paljon, ettei hormi enää jaksa vetää.
Pinnoitus on paras menetelmä myös savuhormin käyttötarkoituksen muuttuessa ilmanvaihtohormiksi.
Sen sijaan vanhat muuratut hormit ovat usein liian suuria nykyaikaisia öljy- ja maakaasupolttimia käytettäessä. Kun rakennukseen vaihdetaan uusi kattila, hormin pinta-alaa täytyy yleensä pienentää. Paras korjausmenetelmä on tällaisissa tapauksissa haponkestävien taipuisan Ohler- putken tai jäykän Prima Plus putken käyttö. Hormin pinta-ala pienenee, savukaasujen nopeus kasvaa ja hormin sisätilan lämpötila kasvaa vähentäen syöpymisen vaaraa.
Korjausmenetelmää valittaessa täytyy ottaa huomioon myös hormin asettamat vaatimukset. Loivan mutkat voidaan käsitellä usein pinnoittamalla avaamatta hormia, kun taas taipuisakin teräsputki jää usein hankaamaan mutkakohtaan. Pinnoitusta voidaan käyttää jopa 25 metrin pituisissa hormeissa, kun taas teräsputki menee sisään tätä pitempäänkin hormiin, mikäli se on suora.
Pinnoitus on menetelmänä varsin yksinkertainen. Ensin hormi puhdistetaan huolellisesti. Sitten juuttikankaalla päällystetyllä hormin kokoisella ja muotoisella teräsharjalla vedetään tulenkestävää keraamista massaa hormin sisäpinnalle.
Menetelmän eduista voidaan mainita se, että hormiin tarvitaan yleensä aukko vain sen juurelle, sillä kaikki muu työskentely tapahtuu piipun huipulta. Jos hormissa on huomattavia mutkia, reikiä saatetaan joutua piikkaamaan muuallekin kuin hormin juureen.
Perästä kuuluu, jos hormi ei pidä
Nuohoojamestari Birger Lindforsilla on kokemuksia hormikorjauksista jo 30 vuoden ajalta. Hän pitää massausta erinomaisena menetelmänä. Hän muistuttaa, että jokaisesta korjatusta hormista menee hänen tarkastuksensa jälkeen työtapaselostus pelastuslaitokselle, joten jokaisen korjatun hormin urakoitsija on jälkeenpäin selvitettävissä.
Lindfors korostaa hormikorjauksissa sitä, että piipun perusviat täytyy saada kuntoon ennen kuin massausta voidaan tehdä. Jos esimerkiksi hormien välistä on kiviä pois, massa valuu naapurihormiin eikä hormi pidä työn jälkeen, vaan savu kulkeutuu väärään hormiin.
Aiheeseen liittyvää
Betonin kierrätys
Koska viimeksi kiipesit katolle?
Pihakoulu 2.1 Pihakiveyksen asennus
Vallox vaihtaa ilmaa
Tuulettuuko talosi alapohja oikein?
Kastellin ValmisHuvila Savoon
Luetuimmat
Uusimmat