Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Tuulettuvan alapohjan kosteusvauriokorjaus

Ylä-, ala- ja välipohjat

Kysytty: 14.7.2006 klo:9:50
Kyseessä betonielementtirakenteinen pientalo (rak. -83). Talo rakennettu savimaalle. Pohjavesi näyttää nousevan aika korkealle, kaivettaessa syntyy lätäköitä n 50 cm sokkelin alareunasta. Mitään sorakerroksia ei maarakenteessa näytä olevan, vain paksu savi ja hiekka/multa. Alapohjan ryömintätila n 50 cm, osittain täytetty maa-aineksella lähes eristelevyyn asti. Alapohjarakenne on ontelolaatta johon liimattu styrox-eristelevy lämmöneristeeksi. Asunnossa hajuhaitta v. 2000 alkaen jota vihdoin alettiin tutkia "tosissaan". Toimimaton tuuletus, putkivuodot sekä puuttellinen salaojitus ovat aiheuttaneet kosteutta ja märkyyttä alapohjaan ja myös styroxiset eristelevyt olivat vesipisaroiden peittämät. Alapohjasta löytyi mm. kellarisieni ja joku tuntematon valkolahottaja; 2x3 m "sankka" valkoinen kasvusto.Rihmastoa oli myös sokkelilevyjen pinnalla.Tutkimuksessa löytyi myös muita bakteereja ja kosteusvaurioindikaattoreita. Alapohjan eristelevystä mitattiin sädesientä (paikoin 10000 kpl/g, Penicillium sp 34000/g, ) sekä muita bakteereja. Tuulikaapin lattialistasta sädesieniä 880000 kpl/g ja Chaetomium sp 17000 kpl/g. Ymmärtääksemme määrät ovat kohtuullisen suuria? Taloyhtiö ei suostu näyttämään meille ?!? (outoa, olemme asukas/osakas) rakennesuunnittelijan laatimaa korjaussuunnitelmaa, mutta kertoi kuitenkin, että ensivaiheessa tyhjennetään alapohjan maa-aines imuautolla ja asennetaan uusi sorakerros. Jollain hiekkapuhallussysteemillä ja desinfioinnilla poistetaan mahdollinen mikrobikasvusto. Tuuletusaukkoja lisätään. Läpivientien tiiviys tarkistetaan. Arviokäynnillään suunnittelija mainitsi jonkinlaisesta koneellisesta tuuletuksesta joka olisi jatkuvasti päällä , mutta tätä taloyhtiö kuvasi nyt hyvin hankalaksi toteuttaa, joten ovat kai luopuneet ajatuksesta. En tiedä onko suunnitelmassa mukana. Kysymys: 1. Koska eristelevyissä löytyi mm. sädesientä, riittääkö desinfiointi? Eikö eristelevyjä pidä vaihtaa? 2. Eikö alapohjaa pidä mitenkään eristää imutyhjennyksen ajaksi? Tai varmistaa saumojen tiiviys sisätiloihin päin, ettei mikrobeja pääse sisätiloihin nyt kun alapohjaa myllätään? Maa-aines on kovaa savimaata ja työ on kuulemma hankalaa. Voi kestää viikkoja. Kiitos vastauksesta! Nimim. Terveysriski?

RiTeKa
Kysymyksiä: 3 kpl



Virallinen vastaus
Minä vaihtaisin eristelevyt. Kun alapohja kuivuu, mikrobit lopettavat kasvun, mutta aina suotuisissa olosuhteissa ne jatkavat lisääntymistään. Tyhjennys ei vä...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Ylä-, ala- ja välipohjat / Tuulettuvan alapohjan kosteusvauriokorjaus":
Jäsenen antama (20.4.2012 klo:10:21) kommentti

Mielestäni alapohjan mikrobiologista tilannetta tulisi analysoida hieman tarkemmin. Olisi hyvä yrittää miettiä minkälainen on alapohjan kosteusfysikaalinen historia. Kun alapohja kuivuu, eivät mikrobit suinkaan lopeta kasvuaan. Yleensä tällaisessa tilanteessa alkaa ongelmia syntyäkin. Kosteus on ainoa mikrobikasvua rajoittava tekijä. Kun kosteuden määrää rajoitetaan, mikrobikasvu osin rajoittuu ja silloin mikrobikasvun luonnollinen vastareaktio elintilan rajoittumisesta on itiöinti ja toksiinin tuotanto. Itiöimällä mikrobit yrittävät varmistaa että kasvu jatkuu ainakin jossain muualla, jos kosteus häviäisi kokonaan (näinhän ei rakennuksen alapohjassa kuitenkaan tapahdu milloinkaan). Jotkut mikrobilajit alkavat myös kuivumisen alkaessa tuottaa toksiineja, joka liittyy myös suoranaisesti elintilan kamppailuun muiden mikrobilajien kanssa. Aina on hyvä muistaa että mikrobit eivät ole mikään "homogeeninen massa" vaan elämä esim. rakennuksen alapohjassa on hyvinkin monimuotoista: mikrobeja on paljon erilaisia: alkueläimiä, homeita, hiivoja, bakteereja, ameeboja, viruksia ja muita yksisoluisia. Nykyiset käytössä olevat tutkimusmenetelmät ovat vielä viljelyyn perustuvina hyvin alkeellisia ja siksi rakennusalalla ja yleisesti maallikkopiireissä luullaan, että laboratorion tekemässä analyysivastauksessa on todella lueteltu kaikki mikrobit, vaikka todellisuudessa siinä on vain se, mitä maljalla on elinkelpoisista itiöistä sattunut kasvamaan. Viljelymenetelmä ei yritäkään saada näkyviin muita kuin ns. indikaattorilajeja. Myöskään alapohjan desinfiointi ei em. syistä ole suositeltavaa, useimmiten sillä on todennäköisesti vaikutus ainoastaan siihen, että eri lajien toksiinin tuotano kiihtyy.



Oleellista alapohjan korjauksessa on se, että alapohjan ilma tuuletetaan pois ulkoilmaan mahdollisimman varmasti ja että alapohjan tilojen pinnat olisivat mahdollisimman stabiileissa olosuhteissa. Alapohjan ja oleskelutilojen välinen tiiveys on oleellinen asia. Silloin monimuotoinen mikrobikasvukin muotoutuu olosuhteiden mukaan ja "kasvaa tasaisesti olosuhteisiin tyytyen". Tämä on ainoa tapa yrittää torjua mikrobien toksisuutta.


Jäsenen antama (20.4.2012 klo:11:17) kommentti

Kysyjällä on todella hankala tilanne käytännön tasolla korjattavaksi. Vastaavanlaisia tapauksia on todella paljon eri variaatioina.



"sisäilma-asiantuntija":n kannanotto on asiaaa, johon lisäisin seuraavaa:



"Nykyiset käytössä olevat tutkimusmenetelmät ovat vielä viljelyyn perustuvina..."



Aina noilla viljelyillä ei saada todellista kuvaa mikrobien osalta. Ne voivat olla esim. "kuolleita", jotka eivät viljelymenetelmillä löydy, mutta voivat olla yhtä vaarallisia kuin ne löydetytkin.



Tällöin voidaan todentaa tilannetta DNA-analyysillä, joka paljastaa ja täydentää sitä tutkimusta kokonaisuutena.

Onhan se ikävää, jos viljelytulos on puhdas, ja DNA paljastaakin sitten vaikka sädesienten suuren pitoisuuden, - ja aiottiin edetä "puhtaalta pöydältä".

Niin, ja tuota sädesientähän ei saa hävitettyä desinfioimalla. Vain vaurioituneen (tartunnan saanut) rakenteen uusiminen tarpeeksi laajalta alueelta, ja varmentaminen lisätutkimuksilla on oikea korjaustapa ja suositus.

Jäsenen antama (20.4.2012 klo:18:48) kommentti

Saneeraukseen suosittelen osoonipuhallinta,se tunkeutuu kaikkiin rakosiin ja hävittää tehokkasti mikroobit, tätä ennen on tietysti kaikki saastunut eriste otettava pois, samoinkuin pohjalta kaikki orgaaninen töhkä,ryömintätila täytyy yrittää saada samankorkuiseksi kauttaaltaan ettei synny laaksoja eikä vietteitä.osoonikäsittelyn jälkeen levitetään tarkoitukseen soveltuva kosteuden ja lämmöneristävä matto.Muovia en suosittele esim. siitä syystä että se eristää vain kosteutta,ja vaurioituu herkemmin esim. tulevien tarkastusten yhteydessä.Tulevaisuudessa ei saa sitten missään nimessä jättää tuuletusta ulkoilman varaan, muuten on samat hommat parin vuoden päästä taas edessä.Ilmaston lämpenemisen takia kun kostea kausi vaan pitenee, eikä paikat kuivu koskaan.Kosteudenpoistaja ryömintätilassa on paras ratkaisu.Maksaa jonkun verran mutta sitten voi olla huoletta tulevaisuudessa, eikä sitäpaitsi näissä homehommissa mitään halpoja ja helppoja ratkaisuja olekkaan, eikä kannata fuskata kun rupeaan tekemään,mikrobit on kapeaharteisia poikia,jotka voi jäädä luuraamaan,ja heti kun tilaisuus tulee otolliseksi niin taas ruvettiin kasvamaan.Mitä tulee sienen vaurioittamaan materiaaliin niin metri vähintään extraa pois joka suuntaan kun korjataan, booriliuosta voi käyttää puuosien käsittelyyn menestyksellä.Paljon voi itse tehdä jos selkä kestää, mulla ei enää kestä, kun olen jo sen verran lattioiden alla ryöminyt. Osoonikäsittely saneerausfirman huoleksi,itse voi lähteä siksi aikaa lomille, talossa kun ei voi sinä aikana olla, voi ruveta "piätä jumimaan".

Jäsenen antama (20.4.2012 klo:20:16) kommentti

Äskeisestä ei ollut sitten niin mitään apua mihinkään. Ei tähän eikä muihinkaan.



Paljon piremmälle mehtään ei pääse...

Jäsenen antama (20.4.2012 klo:21:05) kommentti

Hyvä kommentti Peteltä.

Miten kuntotutkumsraportissa on esitetty...?

- vauriomekanismi
- vaurion aiheuttaja ja
- miten se korjataan

Jos näitä ei sieltä löydy, niin kaikki tutkimukseen käytetyt rahat ovat menneet kankkulan kaivoon.

Jos tutkitaan, pitää selvittää...

- miksi tutkitaan
- miten tutkitaan ja millä välineillä
- mitä tutkimuksilla halutaan selvittää

Pelkästään mikrobinäytteitä ottamalla ei saada mitään selville, jos ei tiedetä miksi otetaan.

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:8:54) kommentti

Parasta olisi kaivaa/imeä maata alapohjasta niin paljon kuin mahdollista. Sen jälkeen sinne mahtuu ryömimään ja vaihtamaan styroxit. Viimeiseksi puhalletaan uusi sorastus alapohjaan. Kunnollinen alapohjan tuuletus on jatkossa kaiken A ja O.



Näin tehtynä periaatteessa täysin mahdollinen korjaus. Miksi pähkäillä tai tutkia enempää?

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:9:39) kommentti

Nyt tiedän mitä on äärettömästi ja loputtomasti: Halvan sieltä per....syvältä olevat "neuvot".

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:10:53) kommentti

Toki voidaan keskustella ja antaa turhia neuvoja loputtomasti, mutta ilman kohteen näkemistä ja asioihin perehtymistä paikanpäällä on turhaa antaa ohjeita ja korjaustapoja, koska ne yleensä menevät päin honkia.

En tarkoita tällä sitä, että ketju pitäisi lopettaa...

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:12:19) kommentti

Täydellisesti samaa mieltä Betonitohtorin kanssa: Jos ei ole ollut paikan päällä tutkimassa tilannetta, ei voi antaa tyhjentävää vastausta, ei myöskään sanoa että toisten neuvot ovat perseestä!(Eikös näissä palstan säännöissäkin mainita että ei saa halventavasti...???) Harvoinhan meillä kaikilla on samat ratkaisut ongelmiin.Perusneuvot on kuitenkin samat joka tapauksessa: 1)Selvitetään ja eliminoidaan ongelman alkuperä, eli tuleeko kosteus perustuksen läpi, vaiko maapohjasta,ehkä täytyy viemäröinnin toiminta tarkistaa?

2)Poistetaan kaikki saastunut materiaali mekaanisesti niin pitkälle kuin mahdollista. Saneerataan loput sopivalla tavalla, lyön vieläkin isoon rumpuun osoonin puolesta, koska se heti käsittelyn päätyttyä mahdollistaa tilojen käytön(tuulettaa kyllä täytyy)Smogger voi myös tulla kysymykseen.

3)Tulevaisuudessa huolehditaan siitä että ryömintätilan kosteus\lämpötila pysyy sellaisena että ongelmia ei enää synny, ja tähän on nykypäivänä ilmakuivuri paras ratkaisu, ongelmat ei missään tapauksessa vähene "kissaluukkuja" lisäämällä, enempi vain kosteata ulkoilmaa menee lattian alle, kuivuria käytettäessä kun pannaan kaikki ulkoilmaan menevät reiät umpeen.Täten olen osallistunut valmiiksi tämän aiheen keskusteluun! Jatkan näitä hommia omilla menetelmilläni, jatkakoon toiset omillaan.


Jäsenen antama (21.4.2012 klo:12:24) kommentti

Neuvoja voidaan ja pitääkin antaa, mutta silloin on osattava muutakin kuin sieltä peffa-aivoista. On myös ennen kaikkea tajuttava oma kyky neuvomiseen, mutta kun se puuttuu, niin se on sitä surkeinta ja pahinta kysyjän auttamista.



Tällöin oikeiden ja tietävien neuvonantajien aika menee sen kyvyttömän ”neuvojen” kumoamiseen ja todistamiseen kysyjälle, että täysin kyvyttömän, siis täysin kyvyttömän, ”neuvoja” ei kannata missään tapauksessa käyttää.



Kun kyvytön haluaa "sairaalloisesti" päteä ja keskustella, niin hänen kannattaa siirtyä "neuvonantajasta" annettujen pätevien neuvojen tarkempiin kyselyihin, mikä mahdollisesti avartaa alkuperäisen kysyjän ymmärtämistä annetuista neuvoista.



Tuossa on taas se vaara, että kyvytön "neuvoja" ei ymmärrä annettuja neuvoja, mutta varsinainen kysyjä ymmärtää ts. soppahan siitäkin syntyy. Siis eipä silläkään tavalla, joten kannattaa siirtyä täysin äänettömäksi takapenkin hiljaiseksi taaviksi vain lukemaan ja yrittäen parhaan kykynsä mukaan siis vain ymmärtämään lukemansa. Sehän olisi parasta hänellekin, koska jatkuva potkiminen päähän näilläkin palstoilla luulisi olevan kuluttavaa.



Mikä ainakin yksi ratkaiseva ero on tikalla ja kyvyttömällä ”neuvojalla”?



Tikka hakkaa ”päätään” kovaan, mutta kyvyttömän ”neuvojan” päätä hakataan kovalla. Molemmilla pää kestää, mutta mistähän se taas johtuu? Kyvyttömällä ”neuvojalla” on se pahin tauti, että itsekritiikki puuttuu, mutta tikalla ei koskaan, koska se ymmärtää milloin se hakkaaminen kannattaa lopettaa, mutta kyvyttömällä neuvojalla sekin ymmärrys puuttuu.



Näillä palstoilla näyttää tällä hetkellä olevan 410 171 kunnioitettavan itsekritiikin hallitsevaa, koska jäseniä/lukijoita on yhteensä 410 172. Näissä luvuissa saatan olla hieman väärässä, mutta käsittääkseni en kovin paljon.

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:12:55) kommentti

Minulla oli sama suunnitelma kuin Rakentaja.fi -virallisella vastaajalla.

Ja kas, neuvoni oli myös pitkälti sama kuin taloyhtiön suunnitelma (paitsi tässä levyjä ei vaihdeta).

                                                    

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:19:38) kommentti

Täytyy pyytää anteeksi, että pyörrän pyhät sanani,kun lupasin että en enää ota tähän keskusteluun osaa, mutta haluan vielä lisätä että kaikkein paras ratkaisu kysyjälle on kun ottaa paikalliseen alan urakoitsijaan yhteyttä, ja antaa hänen tehdä työsuunnitelman, alusta loppuun asti.Silloin on vain yksi konsepti minkä mukaan menetellään, ja takuut saa tehdystä työstä,eikä mene pää sekaisin, näillä palstoilla kun näkyy tämä juttu menevän enimmäkseen osallistujien väliseksi kinasteluksi että kuka on suurin mestari.

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:19:41) kommentti

Tässä taloyhtiö vastaa korjauksesta. Mutta minun neuvoni on että kysyjä yrittää vaikuttaa taloyhtiön hallituksen suuntaan että styroxit vaihdetaan.

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:19:57) kommentti

Mitäs ylpeilemistä siinä on, jos kopioi toisten aikaisemmin esille kirjoittamat ohjeet?

Aikalailla mehtässä kyllä ollaan sielläkin, missä tuulettuvaksi tarkoitetun rakenteen tuuletuksen tehostaminen suljetaan ensimmäiseksi keinovalikoimasta pois. Kaikilla rakenneratkaisuilla on toiminnalleen omat vaatimukset ja tottahan ne täytyy toteuttaa ensin, jos rakentaessa ne on pilattu. Muovit tai eristeet alapohjan maanpinnassa sekä koneelliset kuivurit tuulettuvaksi tarkoitetussa tilassa ovat virheiden paikkaamista uusilla virheillä.

On aika itse aiheutettua ongelmaa nämä nykyisten "tuuletettavien" alapohjien ongelmat. Jos pidettäisiin kiinni vanhoista suunnitteluperusteista, eli alapohjan olosuhteet olisivat ympäri vuoden liki samat kuin muussakin ulkovaipassa, ei kenenkään tarvitsisi parkua ongelmista. Näissä suljetuissa alapohjan alusissa on aina väärät olosuhteet ulkoilmaan verraten, nimenomaan suhteellisen kosteuden takia, ja siitähän kuivurikauppiaat ovat löytäneet hyvät markkinat.

Karkeimmillaan nämä tekniikkakauppiaat ja virhekorjataanuudellavirheellä- monttöörit juuri paljastavat itsensä, kun perustelevat keksintöjään jollain täysin absurdilla, kuten ilmastonmuutoksella ja kasvavilla kosteuksilla! No se nyt vaan on niin, että oikeanlaiset korjaukset eivät kasvata markkinaa, noilla virheketjun jatkajilla onkin sitten markkinan suhteen hallussaan lähes ikiliikkuja.

Kaikki korjaukset ovat turhia, jos tuuletusta ei laiteta kuntoon. Tekniikka ei korjaa mitään, jos perusedellytykset laiminlyödään. Yksi vaihtoehto on muuttaa alusta "lämpimäksi kellariksi", mutta taitaa olla asuinkorkeudet sopivampia hobiteille...


Jäsenen antama (21.4.2012 klo:20:09) kommentti

Jos tuohon halutaan tehdä ns. halpakorjaus ei tarvita mitään muuta kuin tehokas alipaineistus alapohjaan. = huippuimuri

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:21:13) kommentti

Samaa mieltä Pete siinä suhteessa että ei saa mennä vanhoja kovin paljon muuttelemaan, paljon on virheitä tehty kun on menty muoveja ja lasivilloja panemaan vääriin paikkoihin vanhoissa taloissa.Mitä taas tulee tähän ulkoilmatuuletettuun alapohjaan, niin sanonpahan vaan että kyllä olen viime vuosina nähnyt enempi ongelmia niiden suhteen.Ja kuten sanottua toimiakseen jotakuinkin tyydyttävästi se vaatii että olosuhteet ulko- ja sisäpuolella ovat tasapainossa. Tämä tasapaino on järkkynyt viime vuosikymmenten aikana, eikä pelkästään ilmastonmuutosten takia. Yksi suuri tekijä on myös lämmitysmuotojen vaihtuminen.Ennen pidettiin helloissa ja uuneissa tulta vuodet ympäriinsä,muurinjalka lämmitti talonalustaa ja lattioista falskasi lämmintä, paikat pysyi lämpöisinä.Nykyään lämmitetään talot muilla vehkeillä,korsteenit kylmillään, lattiat eristetty ja tiivistetty yläpuolelta muoveilla mm. Hukkalämpö%=0!!!Toisinsanoen:Kaikki edellytykset täytyy olla että toimii.Ei siis pelkästään riitä että tuuletusta lisätään,lämmintä täytyy myös olla.Siis: Jos ei hellassa tulia niin aukot umpeen ja kuivuri pyörimään niin hupsista vaan tulipa se Sinun mainitsemasi lämmin kellari!!! Eikä ne vanhankansan alapohjatkaan ikuisia olleet.Joka mies sen kerran ja parhaat kaks joutuvat vaihtamaan, ja oli sitä hometta ja sientä niissäkin rakenteissa, mutta mitäs se kun revittiin kaikki pihalle ja poltettiin,mikä on paras saneeraustapa puurakenteissa.

Jäsenen antama (21.4.2012 klo:22:35) kommentti

Ei se siitä selittelystä minkään parane, alapohjan olosuhteet mahdollisimman lähelle samaa, mitä ulkovaipassa muutenkin, niin ongelmat loppuu. Tuon kallarivertauksen heitin siksi, että nio luonnottomat vaihtoehdot käytännössä edelyttävät tällaisten olosuhteiden luomista. Mutta silloin ollaan eri asiassa.



Mitä helkuttia lämmitysmuodolla olisi tähän tekemistä? Tai missä on hukkalämpö 0%? Huomaa hyvin, mikä on tarkastelemasi aikaperspektiivi, ja se korreloi kovin hyvin tarjoamiesi korjaustekniikoiden kanssa. Kokonaisuus onkin sitten täysin hakusessa. Ja siinähän ne tasapainot järkkyy, kun korjataan virheitä virheillä.



Viimeinen kommenttisi vahvistaa, kenen lauluja laulat. Asustelen itse tässä 130 vuotisten permantojen päällä muuten, paitsi tupaa, jonka permannon jouduin uusimaan sinun oppi-isiesi suorittaman "korjauksen" jäljiltä. Mutta kun (kuivuri)markkinat puhuvat, niin sinunlaisesi myyvät. Ja silloin päästään mainitsemaasi uusimistiheyteen. Kunnolla tehtyä ei olla kahdesti miespolveen jouduttu uusimaan.



Tiedätkös muuten, mitä tarkoittaa ilman suhteellinen kosteus? Ja miten perustelet, että tuuletuksen lisääminen vaatii lämmitystä?????

Jäsenen antama (22.4.2012 klo:8:48) kommentti

Kaikkein paras tuulettuva alapohja on maantasossa tai hieman sen yläpuolella.
Heti kun mennään maanpinnana alapuolelle tai tehdään reilusti ns maakuoppa-alapohja tulee rutkasti ongelmia lisää.
Maasta riittää kosteutta "Kiinaan" saakka. Sitä on turha ruveta poistamaan koneellisilla tai lämmitettävillä ratklaisuilla . Kaikki huuhaata ja vaati huoltoa ja huolenpitoa, joka unohtuu muutaman vuoden kuluttua asennuksesta ja alapohja on homeessa.
Olen tutkinut erästä suojelukohdetta, jossa on 8 kpl vuonna 2010 rakennettuja puutaloja. Alapohjat ovat maanpinnan tasossa ja hieman sen yläpuolella. Perustukset on tehty "kivisten kilometripylväiden" varaan. (Samantyyppiset mitä oli ennen teiden varsilla). Niissä parissa talossa jossa on alkuperäiset alapohjat (ei säleikköjä tai muuta estettä pylväiden välissä), ovat alapohjien puurakenteet täysin virheettämät aivan kuin eilen veistettujä (100v).
Niissä taloissa joissa kivien välit oli osittain peitetty esiintyi katvealueilla alkavaa lahoa ja niisä taloissa joissa on kivien välit valettu umpeen (pienet tuuletusaukot) lattiat on kertaalleen uusittu!

Nämä ns maakuoppa-alapohjat ovat erittäin riskialttiita ja riskirakenteita homeen kehittymiselle. Nykyisin ei osata vielä rakentaa alapohjia niin, että ne olisivat tiiviitä, kaikki paska tulee sisälle.
Maakuoppa-alapohja tulee aiheuttamaan tulevaisuudessa suuria sisäilmaongelmia....

Jäsenen antama (22.4.2012 klo:12:46) kommentti

Hyvää aamupäivää vaan kaikille. Nyt sitä taas voi ruveta katselemaan mitä täällä ketjuissa on uutta tapahtunut.Mielipiteiden vaihto on minun mielestäni pysynyt ainakin tähän asti suhteellisen asiallisella tasolla, kun vertailee tiettyihin muihin ketjuihin.Tiettyä laavankatkua "homenokkaani" tosin sain Peten viimeisestä kommentista, mutta minun mielestäni ollaan aika paljon samoilla jäljillä molemmat, mutta emme vain oikein ymmärrä toisiamme!Betonitohtori rupesi jo uutta pohjaa rakentamaan, me kun Peten kanssa yritetään päästä yhteisymmärrykseen siitä miten vanhaa parhaiten korjataan! En minäkään; jos rupeaisin uutta taloa sillä pohjarakenteella tekemään,sitä mihinkään kuoppaan laittaisi, hyvin eristetty sorapeti vaan ja pilarit alle, mutta sitten on jo taas kohta sama että valaa laatan alle! Peten kanssa jauhetaan näistä olosuhteista ulkona ja sisällä.Tässähän on puhuttu juuri etupäässä näistä kuoppapohjista ja niinkuin Betonitohtori mainitsi mitä syvemmälle mennään sen enempi tulee ongelmia. Asun itse talossa jossa on tällainen perusta, puolen talon alla kellari ja muuallakin perusmuuri metrikakskymmentä maan alla! melkein 80 vuotta sitten tehty. Varmasti oikein tehty aikoinaan, mutta kaikki muuttuu aikojen saatossa.Asiahan on tietysti aivan toinen jos on ollut onni että on saanut petäjäkankaalle rakentaa aikoinaan. Siellä maat läpäisee ja viemäröinnistä ei koskaan tarvitse huolentia,

mutta kun tämäkin ja monet muut on suon reunaan savikon keskelle kaivettu aikoinaan,5 vuotta sitten kaivoin ulkopoulelta kaikki ylös ja uskomatonta kyllä viemäröinti suurimmilta osiltaan vielä toimi. hiekkaa oli ympärillä vielä metrinverran, mutta kiviarkku oli mennyt savea täyteen niin vedet rupesi tulemaan kellariin.Savihan joka vuosi roudan lähtiessä sekoittuu hiekkaan, ja loppujen lopuksi on perustuksia vasten.Kyllä se "Kiinasta" tuleva kosteus voidaan ja täytyykin eristää pois että saadaan olosuhteet taas jotakuinkin alkuperäisiä vastaaviksi, hommansa on siinäkin jos tätäkin mökkiä ruvetaan tolppien päälle värkkäämään.Tiivis eristysmatto vaan maapohjan päälle niin loppuu.Ryömintätilan lämpötila nousee,sisä- ja ulkopuolisen lämpötilan erotus varsinkin kosteana vuodenaikana pienenee ja tämän myötä kondensoituminen kylmille pinnoille! Enkä ole mikään kuivureitten edustaja,itselläni kyllä on sellainen kannettava jonka vien tarvittaessa ryömintätilaan.Sensori ryömintätilassa ja näyttö tuvan seinässä,siitä näkee milloin tarvista tulee.Muuten toimii vielä vanhoilla periaatteilla, mutta kesäaikaan täytyy vähän autella kun ei meilläkään enää piipunjalka ole lämpimänä, talvella lämmittelen vielä ihan vanhoilla menetelmillä ja siitä sitä lämpöä sinne lattian alle säteilee sen verran että toimii.Sitten vielä lopuksi että ei niitä semmoisia rakennelmia ole tehty eikä koskaan tulla tekemäänkään mitkä ei huoltoa ja valvontaa vaadi. Kyllä se pitää varmuuden vuoksi ainakin pari kertaa vuodessa käydä talon alla kurkkimassa, ettei pääse pöpöt yllättämään. Kosteusmittari hyvä apuri, eikä ole kallis investointi.


Jäsenen antama (22.4.2012 klo:14:33) kommentti

"Mielipiteiden vaihto on minun mielestäni pysynyt ainakin tähän asti suhteellisen asiallisella tasolla,"

Jos valvoja ja pari keskustelijaa kaveeraavat täällä yhtä asiallista keskustelijaa vastaan niin mitäs asiallista se muka on?

Itsensä kehujat ovat täällä jahkanneet omaa solkotustaan asiasta, josta taloyhtiö on teettänyt tutkimukset ja laatinut korjaussuunnitelman. Kysyjän taustatiedot selventävät että tutkimukset ovat olleet perusteelliset ja niiden mukaan edetään. Kun kyseessä on as.oy. niin ilmeisesti muutkin tämän yhtiön vastaavat pientalot on käyty läpi ja tarkistettu että niissä ei ole samaa ongelmaa.

Paras tieto on siellä taloyhtiössä, siellä on myös korjausten maksaja ja siellä ovat korjauksista päättävät. Osakkaalla on oikeus saada pöytäkirjan ote hallituksen kokouksesta, jossa ko. asunnon asiaa on käsitelty.

Jäsenen antama (22.4.2012 klo:15:16) kommentti

Hyvä toveri"Halpakorjaus" oikeastaan olet oikeassa!Onpahan vähäsen nii nku armeijassa "vanhat" meitä mopoja rääkkää! Sitäpaitsi alkuperäinen kysymys on jo ajat sitten painunut horisonttiin ja keskustelu siirtynyt "yleisesti ottaen" osastolle. Minäkin olen jo aikaisemmissa kommenteissani tuonut esille sen parhaan ratkaisun:Antaa paikanpäällä olevien mestareiden tehdä suunnitelut ja korjaukset alusta loppuun.

Jäsenen antama (22.4.2012 klo:20:11) kommentti

Kansalaiset! Metporjare!

Millä helevetin keinolla saadaan tuo jankuttaja halpahallien halpahalli vähän hiljaisemmaksi. Jatkuvasti sönkkää sitä omaa liturkiaan. Nytkin edeltä pieni pikkiriikkinen esim.

"Paras tieto on siellä taloyhtiössä, siellä on myös korjausten maksaja ja siellä ovat korjauksista päättävät. Osakkaalla on oikeus saada pöytäkirjan ote hallituksen kokouksesta, jossa ko. asunnon asiaa on käsitelty."

Tuo on kuten aina täyttä soopaa. Mikään mahti ei edes KHO voi tavalliselle osakkaalle määrätä paljastamaan mitään sisältöä hallituksen kokouksesta muuta kuin päätöksen "jaa-kyllä", mutta ei minkäänlaista "ote"tta ei paperina eikä virtuaalina, jos hallitus ei halua.

Muuten mitähän tässäkin ketjussa on tekemistä AsOY:llä ja hallituksella?

Niin onhan siinä se, että tuo paskanjauhaja arpoo netistä linkkejä, jotka kuitenkaan eivät sovi tai ovat muuta puutaheinää, kun arpoja ei tajua - mitään muuta kuin paskanjauhajan "neuvo on aina paras".
 

Jäsenen antama (23.4.2012 klo:7:13) kommentti

http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Taloyhti%C3%B6n+hallitus+voi+salata+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat/HA20060122SI1FA03p9l

"Tosin niin sanotun hyvän hallinnon mukaisesti osakkeenomistajalle on annettu pöytäkirjanote, kun hallitus on käsitellyt hänen asiaansa, Pujals tähdentää."

Aina on ollut siis itsestään selvää että hyvään hallintoon kuuluu saada päytäkirjan ote.
Uudessa as.oy-laissa tämä on vieläkin korostetumpi periaate.
Osakkaalla on myös kyselyoikeus asiastaan yhtiökokouksessa.
Näitä oikeuksia osakkaan kannattaakin käyttää esim. tässäkin kiistassa osakkaan ja taloyhtiön välillä.


"6 §
Hallituksen pöytäkirja
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen tai kokouksessa läsnä ollut isännöitsijä. Hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada tieto sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen omistamiinsa yhtiön osakkeisiin perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta suhteessa yhtiöön tai toiseen osakkeenomistajaan. Osakkeenomistajan pyynnöstä tieto on annettava kirjallisesti."

Lähde: Uusi as. oy-laki

Voiko pahemmin enää mokata?

Jäsenen antama (23.4.2012 klo:7:23) kommentti

Järki hoi äly älä jätä! Hehhehehehe!

Kukahan se mokaaja on? Siis "Voiko pahemmin enää mokata?"

Päättele itse:

"Mikään mahti ei edes KHO voi tavalliselle osakkaalle määrätä paljastamaan mitään sisältöä hallituksen kokouksesta muuta kuin päätöksen "jaa-kyllä".

Hohhoijaa!

Jäsenen antama (23.4.2012 klo:7:30) kommentti

Jos KHO ei ole asiaa koskaan uuden as.oy-lain pohjalta käsitellyt, niin siitä ei voi sanoa mitään.

Ja eiköhän tuo uuden as.oy-lain 6§ ole tästä asiasta harvinaisen yksiselitteinen.

Jäsenen antama (23.4.2012 klo:9:02) kommentti

Ymmärtäisit nyt edes sen mitä olet kopioinut, ja "hienosti" esittänyt.



Lueppa se teksti nyt uudelleen, ja yritä edes - ymmärtää.



Voi pyhä yksinkertaisuus tuota itsensä pönkittämistä - ojan pohjalla.

Jäsenen antama (23.4.2012 klo:9:22) kommentti

Pilli ja Pulla

"Osakkeenomistajalla on oikeus saada tieto sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen omistamiinsa yhtiön osakkeisiin perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta suhteessa yhtiöön tai toiseen osakkeenomistajaan. Osakkeenomistajan pyynnöstä tieto on annettava kirjallisesti."

Tarkoittanee pöytäkirjan otetta, muutenhan voisi sepustaa mitä tahansa.

Jäsenen antama (23.4.2012 klo:11:48) kommentti

Keskustelu siirtynyt mettästä pökelikön kautta pykälikköön!!


Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Tuulettuvan alapohjan eristys

Rinnetaloon tehdään ontelolaatalla kerrosten välinen lattia, joka talon puolesta välistä eteenpäin tulee tuulettuvaksi alapohjaksi ja toinen puoli on siis ylä- ja alakerr...

tuulettuva alapohja

Mitä mieltä olette tuulettuvan alapohjan tuulensuojalevyn tummentumista? Onko haittaa ja mitä niille pitäis tehdä?...

Ontelolaatan punosten suojaus

Omakotitalon tuulettuvan alapohjan ontelolaatan punokset ovat läpivientien "lohkaisun" kohdalla näkyvissä ja ruosteessa.Tila on kosteahko mutta ei varsinaisesti märkä.Mik...

Viemäreiden eristäminen ja tuulettuva alapohja

"Ammattisuunnittelijat" ovat kovin ristiriitaisia. Toinen väittää, että tuulettuvan alapohjan lämpötila putoaa lähes yhtä alas, kuin ulkolämpötila. Toinen taas, että puto...

Alapohjan eristäminen

Kysyin eilen voiko tuulettuvan alapohjan betonivaluja eristää. Kyseessä on lattialaatta joka on ihan paljaana alapohjasssa. Muualla on tuulensuojalevyt ja eristeet. Onko...

Alapohjan tuuletusputki

Kysymykseni liittyy tällaiseen ongelmaan että pari vuotta vanhan talomme alapohjan tuuletusputki (kunnan rakennusviranomaisen vaatimus) kulkee lämpimän tilan läpi saunan...

Tuulettuva perustus

Rakennan tuulettuvan alapohjan talooni. Naapuri ehdotti että laittaisin pohjasepelin päälle salaojahiekkaa ja sitten muovin ja päälle taas vähän salaojahiekkaa. Estäisi k...

Harkkosokkelin kosteuseristys

Tuulettuvan alapohjan harkkosokkeli on syksyllä slammattu tavallisella harkkolaastilla ja nyt laasti rapisee pois. Myös anturan/harkkosokkelin suojana oleva bitumikermi o...

Tuulettuva alapohja

Voiko tuulettuvan alapohjan tuuletusputkien aukkoja sulkea tällaisien kovien pakkasien ajaksi? Esim. ulkoseinän vieressä olevien sauna/suihkutilojen lattialämmityksen teh...

Alapohjan täyttö

Mikä olisi oikea maalaji tuulettuvan alapohjan täyttöön. Suunnittelijan mukaan hyvälaatuinen sora riittää, mutta olen kuullut myös sepelin tms kiviaineksen käytöstä. Peru...

tuulensuoja

kumpi olisi parempi runkoleijona 25mm vai paroc wps3 30mm tuulettuvan alapohjan tuulensuojaksi.home/kosteus/lämpöhyöty? levyt tulisivat kiinni harvalaudoituksella ja muun...

Teräspaaluperustus ja tuulettuva alapohja

Miten kannattaisi tehdä tuulettuvan alapohjan seinät ja maanrakennustyöt silloin, kun talo perustetaan laittamalla ontelolaatta suoraan teräspaalujen päälle? Tällöin talo...

Kreosootti tuulettuvassa alapohjassa?

Hei!Sellaista kyselen, että onko kreosoottilla joku aika, jonka jälkeen se ei enää ilmaan haihduta mitään?Epäilyttää, että mahtaako iltselläni olla kyseistä ainetta tuule...

Alapohjan ontelolaattoihin lämpöeristettä

Kysymys kuuluu- onko järkevää liimata ryömintätilaisen tuulettuvan alapohjan ontelolaattoihin lisälämmöneristettä, esim. Finn...

Tuulettuvan alapohjan tekeminen hirsisaunaan

Tuulettuvan alapohjan tekeminen hirsisaunaan. Tarkoituksena on rakentaa pilariperustukset 3,5  X 5 hirsirakenneukselle. Ehkä nurkkien lisäksi pitkien sivuj...

Rossilattian eristys

Nyt kahden huoneen rossilattian korjaus edessä kun seinän ja lattian välistä,kävi kova veto talvella. Sisäkautta purettu ja ongelmaksi havai...

tuulettuvan alapohjan reiat sokkelissa

Uudessa omakotitalossani on sokkelissa tuulettuvan alapohjan ilmanvaihdon hoitamiseksi asennettu 160mm viemariputkesta reiat ulos. Miten saan ne jatkettua ulkopuolelta k...

Paaluperusteinen rossipohja

Teemme omakotitalon kustannusarviota ja haluaisin tietää karkean arvion, mitä maksaa ontelolaatoista tehty perustus ja alapohja. Talo on yksikerroksinen: pohja on 167 ne...

Tuulettuva-alapohja ja kosteus

Omakotitalomme valmistui -03. Tuulettuvan alapohjan tilavuus on n. 0,9m x 150m2. Tuuletusputkia on 7 kpl D160mm eripuolilla sokkelia ja lisäksi pieni imuri (pax 100mm) ra...

Tuulettuvan alapohjan höyrynsulku

Moi, keskustelupalstoilla väitellään tuulettuvan alapohjan höyrynsulun tarpeellisuudesta. Mikä mahtaa olla totuus? Tarvitaanko rakenteessa tuulettuva alapohja, ontelolaa...

Terassin vedeneristys

Mitenkähän onnistuu tuulettuvan alapohjan "katoksi" ajatellun terassin vedeneristys. Terassin rakenteena on liittolaatta/valu.Eli terassiosa korkean sokkelin päällä ja a...

Laatan eristys lattialämmitystä käytettäessä

Paljonko betonivaluperustuksen alle kannattaa laittaa eristettä kun lämmitysjärjestelmäksi tulee vesikiertoinen lattialämmitys betonilaatassa? Tarkoituksena on tehdä hiem...

Tuulettuva alapohja

Hei Tuulettuvan alapohjan tuuletusaukoista tulee paljon kosteutta, joka jäätyy pakkasella aukkojen alapuolelle seinäpintaan. Sokkelin sisäpinnalla on 50 mm esp eriste. Kä...

ihan pihalla

Hei, aion rakentaa jonkinlaisen perustuksen nukkuma- aitta mökilleni  jonka toivon tulevan valmiina auton lavalla.Kevyt hirsi rakennelma noin 20 neliötä.Millainen perustu...

yläpohjan tuuletusväli

Tässä on kuullut niin monia mielipiteitä yläpohjan ilmaraon suuruudesta, että ajattelin kysyä vielä teiltä asiaa. Rakentajakoulussa oltiin ehdottomasti sitä mieltä, että...