Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Maavarainen laatta ja puukoolauslattia(korjausapua)

Ylä-, ala- ja välipohjat

Kysytty: 8.12.2011 klo:17:23
Moi

Tilanne: 60-luvun lopussa valmistunut omakotitalo, jossa on otsikon mukainen lattiarakenne. Eristeenä on käytetty sahapurua, jota on n. 150mm kerros betonin päällä. Nyt tulee selvästi asuntoon "kellarin" hajua, ja nurkkia nuuhkineena olen varma että se tulee lattiasta. Haju myös tarttuu vaatteisiin. Ilmeisesti kosteus on päässyt purun kanssa tekemisiin. Joko noussut kapillaarisesti laatan läpi tai ilmankosteus tiivistynyt laatan ja purun väliin. Putkirikkoa ei ole. Aikomuksenani on purkaa lattiat betoniin asti pois.
Mutta miten sen jälkeen lattia pitää rakentaa takaisin? Koolaanko lattiat uudestaan kakkosnelosilla vanhaan korkoon? Millaista eristettä pitää laittaa? Tuleeko betonin pintaan jonkinlainen kosteussulku? Betonivalua en halua tehdä, koska teen remontin osissa, jotta pystyn edes jotenkin asumaan samaan aikaan talossani. Eli eristeen päälle laittaisin pontattua lattialastulevyä. Jonka päälle tulisi sitten parketti/laminaatti.

Talon runko on lecaharkkoa, joten ulkoseinissä ei pitäisi olla lahoamisongelmia.

dude
Kysymyksiä: 1 kpl



Virallinen vastaus
Syynä on varmaan kosteus. Ensimmäiseksi kannattaa tarkastaa, onko maa noussut sokkelin vieressä. Yleensä kulttuurikerros sokkelin vieressä nousee puolen senttiä vuodessa. Kukkapenkit ovat pahimpia kost...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Ylä-, ala- ja välipohjat / Maavarainen laatta ja puukoolauslattia(korjausapua)":
Jäsenen antama (9.12.2011 klo:11:37) kommentti

Meillä on juuri tehty vastaavanlaisesta tilanteesta johtuen täysi remontti taloon. Suosittelen ettet asu remontin keskellä! Purussa on sädesientä ja erilaisia homeita, sairastut niistä. Ainakin jos on lapsia niin he evakkoon ehdottomasti.



Meille laitettiin alimman betonin päälle, desinfioinnin jälkeen, SPU levytys, vesikiertolattialämmitysputket, raudoitus, uusi betonikansi. Vaikuttaa toimivan. Mekin olimme varmoja ettei putkirikkoa ole mutta: ulkona likakaivo oli vuotanut talon alle ja sitä kautta kosteus imeytynyt rakennukseen.

Jäsenen antama (9.12.2011 klo:17:30) kommentti

Valitettavasti Rakentaja Fi vastaus on väärin! Maanvarainern betonilaatta, jonka alla ei ole eristystä on aina kostea. Kosteus tasaantuu alusmaasta betonilaattaan. Perusmaan suhteellinen kosteus on melkein aina lähes 100% RH. Tämä kosteus tasaantuu betonilaattaan ja betonilaattaan kosteus taas siirtyy eristyskerrokseen. TAKUUVARMA RISKIRAKENNE. Tos laatan päälle rakennetaan esim mineraalivillaeristys on home takuuvarma asia.

Salaojitus pitää pohjaveden salaojien tasossa jos ne toimivat. Salaojitus ei vaikuta kapilaarisen kosteuden nousuun eikä diffuusiolla siirtyvään kosteusvirtaan rakenteisiin.

Jäsenen antama (9.12.2011 klo:20:33) kommentti

Saisiko tuon muutetuksi rossipohjarakenteeksi? Esim. 50 mm salaojaputket toimisivat tuuletusrööreinä (molemmissa päissä 50 mm:n reikä läpi sokkelin) upotettuna leca-soratäyttöön 50 mm ja sen päälle spu-levyä 100 mm, jonka päälle esim. lastulevylattia.



Periaatteessa pitäisi onnistua hyvinkin.

Jäsenen antama (9.12.2011 klo:21:30) kommentti

onhan niitä tuommosia huipparilla varustettuja tuuletusjärjestelmiäkin olemassa valmiiksikin, jotka visiin toimiiki;)

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:5:33) kommentti

1) Poista vanha betonikin
2)Tee "puhdas" maanvarainen lattia
a)Näkyvissä olevat sokkeliharkot pinnoitettava ilmatiiviiksi sisäpuolelta ja varsinkin silloin, kun/jos talossa on ilmanvaihtona järjetön "pelkkä poisto ja korvausilma mistä milloinkin"-systeemi tai oikeastaan samaan sarjaan kuuluva painovoimainen systeemi ja myös silloin, jos on peräti LTO ts. kaikissa tapauksissa.
b) eristyksenä alupintaista PU-levyä vähintään kaksi (2) kerrosta, levyt saumattuna keskenään ja ympäröiviin rakenteisiin,
c) betonivalu, jossa mahdollisesti lattialämmitys,
d) lattiapinnoitus.

Varoitus: J2:n "ohjeet" ovat olevinaan ohjeita, mutta koskaan ne eivät ole toimivia, kun se tieto/taito on mitä on? Nehän ovatkin "Periaatteessa pitäisi onnistua hyvinkin"-tasolla ja samoin "visiin toimiiki;)".

Joillakin tuntuu olevan netti päivät pääksytysten käytössä tajuamatta itse mitään.

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:7:59) kommentti

Kiitos vastauksista. Vanhan betonin poistoon en voisi oikein ryhtyä. Mitä mieltä olette tälläisestä ehdotuksesta, jota minulle ehdotettiin?



1. Pura kaikki puurut ja koolaukset pois.

2. Pese betonin pinta.

3. Sivele betonin pintaan esim. bitumieriste, joka estää kosteuden nousun.

4. Tee yhtenäinen SPU-eriste laatan päälle. 50mm paksuna. Liimaa uretaanilla saumat kiinni.

5. Laita eristeen päälle koolauksiksi kakkosneloset.

6. Laita kakkosnelosten väliin 100mm paksu SPU eriste.

7. Lattiapinnaksi esim. lattiawilhelm lastulevy. Ruuvaa koolauksiin kiinni.



Toimiiko tämmöinen?


Jäsenen antama (10.12.2011 klo:8:55) kommentti

Miten lattiarakenne liittyy sokkeliin tai ulkoseinään?

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:9:38) kommentti

Tuo 50mm eriste nostettuna ylöspäin. Koolauksen päät olisi eristettä vasten, ei ulkoseinää vasten.

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:9:44) kommentti

Mitä sen ylöspäin nostetun eristeen takana on? Sokkeli vai ulkoseinä?

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:10:26) kommentti

Harkkorakenteinen ulkoseinä. Betonilaatta on maanpinnan yläpuolella.

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:10:31) kommentti

tai sitten siinä kohtaa on sokkeli, en ole just kotona, niin en pääse tarkistamaan.

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:10:47) kommentti

"1) Poista vanha betonikin

2)Tee "puhdas" maanvarainen lattia"



Kai tuohon on ajateltu perusmaan vaihto ja uudelleen täyttö, uudet viemäröinnit jne. Tuohan maksaa niin paljon että ei ole järkevää ryhtyä korjaukseen vaan rakentaa saman tien uuden talon. Ja mitenkäs siinä pystyy asumaan samalla?


Jäsenen antama (10.12.2011 klo:11:02) kommentti

Joo, ei tässä mitään laattaa pysty alkaa vaihtamaan. Se on saletti, että vanha laatta jää.



Mittasin tuota seinää, näyttää siltä etta pystyyn nostetun eristeen takana olisi harkkoa.

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:12:02) kommentti

Kullakin on tyylinsä! Hyvä tai huono! "Se on saletti". Olkoon! Ei kuulu minulle. Onnea matkaan!

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:12:08) kommentti

Jv, kiitos ehdotuksestasi kuitenkin. Parastahan olisi purkaa aina kaikki, mutta joskus se on mahdotonta.

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:12:53) kommentti

Saanko kysyä syyn uretaanilevyn käyttöön? eikös vinkku,xps tms kova umpisoluinen 3-kertaa halvempi ajele saman asian kun vaan saumaa levyt kunnolla urtsilla? Varsinkin jos teet noin paksut eristeet lattianiskoineen jne.. ilman uutta valua?

Itsellä alkamassa hieman samantyylinen rojekti, mutta vanha laatta on sokkelin yläreunan tasalla ja sen alla on eristeet+eristehalkaisukin on jossain kohtaa sokkelia.. korko maanpinnasta laatan alareunaan siinä 30cm ja suureltaosin yliki.. miksi et samantien vala uutta laattaa eristeineen vanhan päälle, kunhan olet saanut kosteuden-nousun hallintaan vanhan laatan läpi vaikkapa kermieristeellä. siihen olis aika hyvä vesikiertoputket laittaa ;) Uusi valu vrt uretaani-eristeisiin ei mahottoman paljo maksa, ellei jää jopa allekkin tuon eristetyylillä tehyn hinnasta..

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:13:03) kommentti

Saa kysyä ja vastaus: laadulla on aina hintansa joka tulee yleensä takaisin, kun pelaa tiedolla ja taidolla.

Otakaas huomioon, että lattialämmityksessä alapohjan eristys on oltava parempi kuin "normaalisti" ja se vaikuttaa myös laajemmin eli routasuojaukseenkin.

Siis rakenne on aina kokonaisuus ja siinä on huomioitava mihin saakka se kukin rakenne ulottuu. On huomattava myös, että rakennusmateriaalien valmistajat katsovat vain omaan napaansa eli eivät sitä kokonaisuutta.

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:13:08) kommentti

Sen suurempaa syytä tolle uretaanilevyn käytölle ei ole. Siksi täällä kyselenkin mitä vaihtoehtoja olisi. Valuhommaan en haluaisi ryhtyä sen takia, että remontti valmistuisi nopeammin. Ja valun tekisi mielellään kerralla kaikki. Jos teen noinkun olen suunnitellut, niin osa huoneista olisi käytössä. Saisi huonekalut yms. siirrettyä aina sinne.

Jäsenen antama (10.12.2011 klo:21:47) kommentti

valaminen riippuu paljolti neliöalasta.. Meillä tehdään valettavat alueet lähes yhteensoittoon, kun osa talosta nyt puukoolatulla lattialla mineraalivilloineen ja osa maanvarasella laatalla pintaan asti. 7-8cm-paksu valu 100m2 ei kuulemma mahdu yhteen normaaliin pumi-autoon eli kahden auton rahdit ja työt joutuu kuiteski maksamaan. voipi siis tehdä kahdessakin erässä ja näin onnistuu tuo kalusteiden haalaus paikasta toiseen.. Meillä hoituu onneks varastojen, autotallin ja nuiden muiden tilojen avulla, joihin ei uusia valuja tehdä. Toki nekin roilotetaan jossain kohtaa vesikiertoputkille... 7cm eristettä tulee vanhan laatan päälle ja sitte mahdollisimman paksu valu vesikiertoputkilla, ilman että nykyinen lattiakorko suuresti muuttuu. ulkoseiniä vasten tulee alareunaan eristettä pystyyn lattian paksunen suikale+reunanauha valun ja eristeen väliin. kaikki saumat eristyksiin liimaan urtsivaaholla tiiviiks.. lattiaeriste tulee alaohjauspuun tasalle asti ja uus valu siitä ylöspäin..

Jäsenen antama (2.1.2012 klo:22:46) kommentti

Noniin, täällä on nyt yhden makuuhuoneen lattia ns. poksautettu auki! JA mitä löyty, ei niin mittään! ei hajuja, aikä edes tummuneita vaan rutisen kuivia villoja ja lattianiskoja:) Voi tuon rakenteen näköjään tehdä toimivanakin.. porasin laatasta läpi ja epsiähän sieltä löyty ja sokkelihalkasuki löyty siinä missä kuvan mukaan pitiki olla :)

Tämä allekirjottaneen remontti ei silti alunperinkään ollu vaurion/hajuhaittojen tms korjausta vaan lämmitysjärjestelmän päivityshommeli ja samalla vaivalla saapi tuon riskirakenteen parsittua veke.. 7-8cm valun tuohon saapi tehtyä 6-7cm eristekerroksella vanhan laatan päälle, eli ei liene ihan sutta olis pukkailemassa kuiteskaan..



Vanhasta rakenteesta sen verran, että lattiassa ei ollu höyrynsulkua ja seinän höyrynsulku oli alhaalta noin puol metriä ylipitkä ja käännetty villojen alle lattiaa vasten. Lienee viisainta jättää tuo sulku edelleen lattiaa vasten ja eristeet siihen päälle? Liimasee sitä vielä varmuudeks alaohjauspuun alta pilkottavaan huopakaistaan urtsilla ja samalla tulis tukittua mahdollisia ilmavuotojakin alapuun ali..

Jäsenen antama (4.1.2012 klo:8:32) kommentti

Tuo keskustelussa oleva lattiarakenne on joka tapauksessa riskirakenne ja ainoa tapa eliminoida riski on muuttaa lattiarakenne sellaiseksi että lattia pääsee tuulettumaan eristeen alta (rossipohja-periaate).

Jäsenen antama (4.1.2012 klo:11:41) kommentti

Juuri tämän edellä on suorastaan täysin hölmöä neuvoa/ohjetta. Anteeksi huonoa!

Jäsenen antama (4.1.2012 klo:12:49) kommentti

Ei ole. Hölmöä on kuvitella että kosteus voidaan kapseloida ulkopuolelle tiiviillä (huom. tiiviillä) ilman läpäisyn estävällä rakenteella (ks. annettu korjausehdotus edellä). Sieltä ei kondenssikosteus eikä muukaan kosteus pääse pois vaan alkaa lahoaminen ja homehtuminen.

Jäsenen antama (4.1.2012 klo:17:09) kommentti

Jo pitkässä juoksussa hyvin oppineena kannattaa vaieta.

Jäsenen antama (4.1.2012 klo:23:46) kommentti

Ei tässä mittään kosteutta olla kapseloimassa ulkopuolelle, kun ei siellä semmosta ole. piste! Kun mineraalivillat ja lattianiskat ilman huopakaistaa(HUOM!) olivat alkuperäiskunnossaan reilun 15v jälkeen ilman hajuja, värivikoja tms ongelmia niin väitän ettei siellä kosteutta tai edes siihen viittaavaa ole... Itsellä tämä on siis edelleen vain lämmitysmuodon päivitystä. Enempää en jaksa jankata onko tuulettuva "rossi" tms ihme viritelmäkorjaus tarpeen vai ei!

Jäsenen antama (5.1.2012 klo:8:30) kommentti

"Enempää en jaksa jankata onko tuulettuva "rossi" tms ihme viritelmäkorjaus tarpeen vai ei!"
 
Paljon tuossa on kysymys rakennuspaikasta, joillakin paikoilla väärätkin ratkaisut toimivat ilman ongelmia.

Jospa Savonhumua ei keskustelu kiinnosta, niin siitä huolimatta tässä hometalojen maassa asialla on kuitenkin laajempaakin yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä, joten keskustelua ei pidä sen vuoksi kahlita.

Jäsenen antama (5.1.2012 klo:10:12) kommentti

Veljeni omistaa talon vuodelta 1962  Lattiarakenne vastaava, paisi että betonin pinta on bitumoitu ja purueristettä on 30cm. Ja aivan rutikuivaa purua oli alas asti ainakin niillä kohdin mistä lattiaa availtiin putkitöiden takia.
Sokkelin pinnoitus kuplii yläreunasta, sinne varmaan muodostuu kosteutta, mutta eipä tuosta taida suurta haittaa olla.. 

Jäsenen antama (5.1.2012 klo:22:12) kommentti

Halpakorjauksen kanssa oon kyllä samaa mieltä siinä että avoin rakentava keskustelu tämän aihealueen tiimoilta saapi jatkua, mutta omalta osalta alkaapi olla käsiteltyä kauraa;)

Jäsenen antama (6.1.2012 klo:8:58) kommentti

Eristämätön betonilaatta maata vasten ja sen päällä oleva eristetty puulattia ovat riskirakenteita. Rakennusfysikaalisesti ajatellen rakennusvirheitä.
Kuten aiemmin on tullut ilmi toimii rakenne tietyissä olosuhteissa suhteellisen hyvin jopa moiteettomasti, mutta pääsääntöisesti näissä rakenteissa esiintyy korkeita mikrobipitoisuuksia vaikka rakenne näyttää kuivalta ja "kirkkaalta".
Jos halutaan testata rakenteen mikrobitaso otetaan rakennenäyte eristeen alapinnasta, (betonilaattaa vasten olevasta vyöhykkeestä). Jos näyte on tavanomaisella tasolla on homma ok.
Jos rajakerroksesta löytyy epätavallisen suuria mikrobitasoja, esiintyy jonakin aikana vuodesta kostetta siinä määrin rajakerroksen alueella, jotta mikrobit kehittyvät rakenteeseen.
Pelkällä silmämääräisellä tarkastelulla ei homehtumista ja sen tasoa ei saada selville.

Jäsenen antama (6.1.2012 klo:10:40) kommentti

Hei! Huomasin vasta nyt tämän mielenkiintoisen keskustelun.

Rakennusfysikaalisestihan pääongelma on todellakin kosteuden kapillarinousu laatan kautta lattiarakenteisiin. Laatan päälle tarvitsee siis saada kapillaarikatko. Ihan ensiksi laatan pinta kannattaisi käsitellä; liuosbitumia parempi vaihtoehto on esim. kaasupuhaltimella kuumennettu huopa (laitoin tänä kesänä oman anturan ja sokkelin ulkopuolen kosteuserityksen tällä; melko helppo asentaa, pysyy hyvin paikallaan ja erittäin tiivis kun on huolellinen saumojen kanssa). Toinen hyvä vaihtoehto olisi kerros kapillaarikatkokevytsoraa (ei ole kallista kuution säkeissä). Näiden päälle sitten alumiini-SPU-levyt. Missään tapauksessa ei kannata käyttää halpaa styroksia, koska TM Rakennusmaailman testin mukaan osa näistä valmisteista on ala-arvoisia ja ne suorastaan imevät kosteutta! SPU-levy on varma kosteus- ja lämpöeriste, kunhan saumat on huolellisesti käsitelty alumiiniteipillä ja kiinnitykset talon seiniin tiivistetty myös huolella.

Tällaisen rakenteen päälle on helppo tehdä koolaus ja mikä tähänsa lattiarakenne toimii. Lattialämmitys + uusi (ohut) laatta varmistaisi lattian pysymisen kuivana.

Lattian teossa ei kannata säästää eikä oikaista kulmia :).

Jäsenen antama (6.1.2012 klo:12:36) kommentti

Betonitohtorilta kysyisin: Mihinkäs riskikatekoriaan tuo allekirjottaneen sydemi mennee kun siellä laatan alla on sitä eps-eristettä, mutta päällä oli tuo koolattu lattia? Teenkö mielestäsi ihan sutta kun laitan vanhan laatan päälle vinkkua tai spu eristettä ja sen päälle uus valu.. Kosteutta ei tosiaan ainakaa laatan päälle asti ole noussut kun tuo puu/villatavara ei ihteesä ollu 15v ottanu merkkejä siitä.. Mitään bitumointia en arvellu harrastaa isommin vanhan laatan päälle.. Täytöistä ei vielä ole tietoa minkälaiset ne siellä alla on mutta märkätilojen kaivojen vaihossa sekin selviää.. Salaojat ja sadeveet jne. on jo rempattu aikasemmin, mutta tähän kapilaarinousuunhan sillei ollukkaan vaikutusta.

Jäsenen antama (6.1.2012 klo:22:25) kommentti

Kyllä sydeemi paljon paremmin toimii. Enkä usko että suuremmin vaurioita esiintyy... Sen sijaan ulkoseinein liitos tietysti kiinnostaa miten se sydeemi on tehty?

Jäsenen antama (6.1.2012 klo:22:55) kommentti

Laatan yläpinta on sokkelin yläpinnan kanssa samalla tasalla. eristehalkasu on ja on ainakin yrittäneet tehhä sitä alaohjauspuun alle ja siinä bitumikaista päällä mutta näköjään yhellä seinällä on tullu vähä sisemmäkski ilmeisesti jonku mitotuskämmin tms heiton takia. nuihin paikkoihin lisään huopa tai kermikaistaa bitumilakan kera ja luultavsti laitan huopakaistaa muutenkin alaohjauspuun alta näkyvän kaistan päälle sisäpuolelle vanhan laatan päälle. Sitten pursotan urtsia alaohjauspuun nurkkaan, samalla käännän seinien ylipitkän höyrynsulun lattiaa vasten ja siihen päälle seinää vasten pystyeristekaista uuden valun yläpinnan tasaan ja vanhan laatan päälle eriste myöskin. Lisäksi tulee reunanauha pystyeristeen sisäpuolelle-> uusi valu sitä vasten. kaikki saumat liimaan urtsilla eristeissä ja levyjä tulee kaks kerrosta niin sähköt saapi kätevästi roiloteltua ja saumat kerroksissa eri kohtiin.. näillänäkymin eristevahvuus 3+4cm

Jäsenen antama (8.1.2012 klo:20:07) kommentti

Tapiocan ehdotus on hyvä ja varma.



Jos pohjalaattaan on noussut kapillaarikosteutta ja se on saanut lattiarakenteissa pahaa aikaan, on kapillaarinousu tietenkin katkaistava. Jos salaojat ovat jo riittävän syvällä, saattaa syy olla laatan alla olla liian hienorakeista kiviainesta.



Eikös tämä olisi turvallisesti korjattavissa pohjalaatan päällä olevan lattiarakenteen purkamisella ja tekemällä pohjalaatan päälle kapillaarikosteuden katkaisu myös seuraavasti:

- ensin laatan puhdistus eloperäisestä aineksesta

- sitten betonilaatan kylmäbitumisively

- sitten betonilaatan kuumabitumisively.

Kuivuttuaan kuumabitumi kovettuu, niin että sen päälle voidaan tehdä puulattian koolaus, lämpöeristeet ja lattiamateriaali.

Jäsenen antama (8.1.2012 klo:22:36) kommentti

Kiitokset Piilukirves! Toki tuplabitumieristyskin toimii ja on huolella tehtynä tiivis. Itselleni laittaisin SPU-levyt (kustannuksista huolimatta), koska ne toimivat sekä kosteus- että lämpöeristeenä.

Jäsenen antama (9.1.2012 klo:10:22) kommentti

Taitaapa tuo tuplabitumi olla hätävaraliittoittelua.

Jäsenen antama (11.1.2012 klo:21:10) kommentti

Korjaisin tämän yksinkertaisesti seuraavasti. Purut pois vaikka sitten huone kerrallaan. Sitten kattoisin ettei pelkkä puu kosketa missään esim juoksujen alla betonia. Jos kiiloja ym. niin vaihdetaan alle bitumikaistale ja esim. valulevynkappaleita. Lopuksi selluvillatäyttö ja tavallinen lankkulattia maalattuna tai lakattuna tai  miten tahansa muuten. Pienet kosteudet menee tästä läpi eikä haittaa. Tietysti salaojat pitää katsoa kuntoon. Jos purut on säilyneet kuivina tähän asti niin eipä ne vastedeskään tuota haittoja. Tästä rakenteesta on omakohtaisia kokemuksia talossa vuodelta -38. Vain vanhat kiilat olivat vähän happamat. Monet korjausehdotukset ovat tässä kohteessa kärpäsen ampumista tykillä. Sitäpaitsi kaikki nuo muovit ja liimat tuovat aina omia riskejään sisäilman puhtaudelle.

Jäsenen antama (25.2.2012 klo:8:47) kommentti

Hyvä Matruusi...
Ihan hyvä sydeemmi muuten, mutta rakenne voi homehtua. Ei nämä vanhematkaan (-38) tehdyt alapohjat ole säästyneeet homeelta.
Kosteuden nousu maaperästä ja betonilaatasta lattian rakenteisiin pitää estää.

Jäsenen antama (26.2.2012 klo:22:54) kommentti

Off topiccia...

Mitä ihmettä...? Onko MONTA saanut kenkää täältä ja kirjottelee jäsennumerolla...? Ei modet taaskaan ole ymmärtäneet hyvän päälle.

Kaikkea sitä. Kun on hetken pois niin johan on pakka myllätty.

Jäsenen   antama (18.11.2016 klo:10:54) kommentti

tässäkin ketjussa vaihkotaan kosteudesta betonitohtoreineen päivineen ja radon unohtuu.



Jäsenen antama (26.11.2016 klo:11:53) kommentti

Tuossa yhdessä casessä se eps betoni alla oli se pelastava tekijä, betoni kun jäi silloin lämpimälle puolelle eikä sen päälle villakoolauksiin tiivistynyt kosteutta hometta aiheuttamaan. Hyvä rakenne, eps toimi varmaan katko maakosteudelle kans, joskus on joku tehnyt asioita pikein vaikkei villat maanvaraisessa ikinä hyvä oo



 



 



 



Jäsenen antama (26.11.2016 klo:11:57) kommentti

Selluvilla imee eniten kosteutta itseensä ja homehtumisen estää vain siinä olevat homeenestoaineet, kun ne on haihtuneet boom ! Villoista kivivilla imee selkeästi vähiten.



Suulakepuristettu uretaanilevy on kyllä varmin ratkaisu, ei mitään vettyvää.



 




Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

autotallin lattian eristäminen

Riittääkö autotallin lattiaan ersteeksi 50mm styrox (maavarainen laatta, paksuus 100mm), lattiaan ei tule lämmitystä. Tallia lämmitetään aina tarpeen mukaan....

maavarainen lattia -puru - mitä pintaan voi laittaa?

maavarainen laatta -puru (400mm) lattia vm1960. Voikohan tuohon asentaa laatta lattiaa isoista laatoista, vai kärsiikö tuo alapohjan ilmankierto. Mitähän materiaaleja tu...

Maavaraisen laatan kosteusongelmien korjaus

Mitä mieltä olette sellaisesta suunnitelmasta että kosteusvaurioinen maavarainen laatta korjattaisiin laitamalla uusi lattian rakenne niin että vanhan pohjalaatan päälle,...

JATKOA LATTIAN ERISTÄMISEEN

Poistan purut lattiasta ja korvaan kivivillalla puutalo rv-72.Voinko laittaa kivivillan suoraan betonilaatan päälle (maavarainen laatta)Tuleeko koolauksen alle myös villa...

alapohjanvalu

Onko mahdollista valaa maavarainen laatta, jossa vesikiertoinen lattialämmitys, osissa.Esim. märkätilat rikseen, jolloin kaatojen tekeminen helpottuisi jakannattaisiko ne...

mökin lattia

Mikä on oikea ratkaisu? Mökissä on maavarainen laatta niin laitanko lattialautojen alle höyrynsulun? Rakennuspiirustuksissa ei ole mainintaa siitä mutta tehtaan edustaja...

Maa vaaraisen laatan eristys ja routasuojaus

Talossa vm -74 on maavarainen laatta. Sisäpuolelta on kaikki lattiat remontoitu laattaan asti ja kosteusvaurioita ei ole havaittu. Talo on rakennettu hiekkamaalle (n.2m h...

Lattialämmityksen termostaatin anturissa kosteutta

Rakenuksen perustus on antura/maavarainen laatta. Lämmityksen lattialämmitys sähköllä. Kodinhoitohuoneen lattialämmityksen termostaatin vaihdon yhteydessä termostaatin an...

Maavarainen laatta

Vanhalla kesämökilläni on maavarainen laatta, jonka alla ei eristystä. Muovikalvokin puuttunee. Päällä kakkosneloskoolaus välissä villa + villan päällä höyrysulku ja latt...

Sopivin perustus kesämökille

 Olen alkanut suunnitella kesämökkiä. Olen saanut jo tarjouksiakin muutamalta hirsimökin toimittajalta. Niissä olen ihmetellyt sitä, että tarjouksessa oletetaan rakennuks...

Rakenteiden nosto

Puulattia, väliseinä , sisäkatto ja ulkoseinä vajonneet / "taipuneet" paikallisesti 5 cm kolmen metrin matkalla. Syynä alta vajonnut maavarainen laatta. Uretaaninosto ei...

Lattilämmitys

HeiMinulla oli lattialämmityksen asennus vanhaan purueristeiseen keittiön lattiaan. Lattia on purettu ja purut poistettu vesivahingon takia. Lattian alla on maavarainen l...

Laatoituksen uusiminen

Maavarainen laatta, jossa vesikiertoinen lattialämmitys. Tarkoitus poistaa vanhat laatat ja laittaa uudet tilalle. Kuinka kauan ennen uusien laatoitusta pitää lämmitys ky...

liikuntasauma

talo rakennettu 1972 maavarainen laatta. pitääkö sokkelin ja laatan liitoskohdassa olla liikuntasauma?avattuani lattian sisäpuolelta näyttää aivan siltä kun siinä kohdass...

Maavarainen laatta ja koolaus

Tarkoitus olisi tehdä lattiarakenne siten, että ensin valetaan maavarainen laatta ja sen päälle tehdään 125 mm koolaus, jonka päälle lattialevy. Kuinkakohan paksua laatta...

Rossi vai laatta

Kumpi parempi/ edullisempi mökin 25m2 perustaksi, antura jonka päälle muurattu harkkosokkeli ja maavarainen laatta vai anturat, pilarit ja rossilattia. Mikähän olisi hi...

lisäys eiliseen

puutalo rv 1972 maavarainen laatta. Tasakatto muutettu aumakatoksi 1990.Salaojat uusittu 2005. Sokkeli kosteuseristetty+eristetty solimatella.Vanha oli toijalevyä joka pa...

Valurunko

Kuinka kauan yhdeltä kirvesmieheltä menee aikaa valumuotin tekemiseen, jos itse olen koko ajan mukana. Talossa olisi 130 neliötä ja kahdeksan nurkkaa. Laatta on maavarain...

arimax

Rakennan 1 1/2 kerroksisentalon n.170m2 +erillinen lämmintalli n80m2.öljylämmitys vesikiert.lattialämpö ylä- ja alakerta maavarainen laatta.jos valitsen kattilaksi arimax...

Anturan porrastus/salaoja

Olemme uusimassa 80-luvun lopulla rakennetun talon salaojia (antura/nejä harkkoa/maavarainen laatta). Talossa kuvan mukainen anturan porrastus päädyissä. Tuleeko salaojan...

Kylmillään olevan kesämökin lattiamateriaali

Saunamökkiin (Nalle 25A) tulossa antura, harkkosokkeli ja maavarainen laatta. Lattiaan lattialämitys sekä tuvan että saunan puolelle. Kesäkä...

Hirsirakennus kylmät lattiat

Kannattaako kuvan osoittama tyhjä tila hirsirungon ja sokkelin välissä eristää estämään lattioiden kylmenemisen? Sisällä...

Haju

Huomasimme, että pistorasioiden kautta tulee hajua ja tilasimme sisäilmamittauksen (arvostetusta firmasta). Mittauksen tulos oli puhdas ja mittaajan mukaan haju haisee vi...

Maakosteus

Olen tekemässä maanalaisesta kerroksesta saunatilaa. Seinät on tehty lecaharkosta ja ulkopuolelle on laitettu muovinen patolevy sekä salaojitus normaalilla tavalla. Latti...

Lattian puru eriste / ilmarako ?

Kysymys on että pitääkö lattian puru eristeen ja lautojen väliin jäädä ilma rako? Nyt sitä ei ole. Laatta ei ole maavarainen.Rakenne on seuraavanlainen:*Betoni laatta (al...