Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Lievä kellarin haju korkkilattian ja seinän välissä olevasta raosta

Ylä-, ala- ja välipohjat

Kysytty: 6.7.2009 klo:20:53

Minulla on vuonna 1980 rakennettu okt, jossa on ajan yleisen rakennustavan mukaisesti piilosokkelirakenne ja alapohjan eristeenä mineraalivilla.

Olen havainnut lievää kellarin hajua läheltä lattialistaa huoneissa, jotka ovat talon pohjoispäädyssä. Seinän ja huoneissa olevan korkkilattian väliin on jätetty pieni rako, josta näkyy eristeenä olevaa villaa ja josta haju ilmeisesti nousee. Keskimmäisenä päädyssä olevaan vaatehuoneeseen tehtiin viime kesänä lattiaan rasiapora-avaus piilosokkelin tutkimiseksi, eikä ulkoseinän puurakenteissa havaittu lahoa tai ylimääräistä kosteutta. Samalla tehtiin myös alapohjaeristeen kosteusmittaus, jossa ei havaittu ylimääräistä kosteutta.

Kellarin haju on hyvin lievä, huoneilma ei haise kellarilta vaan hajun tunnistaa vain jos haistelee lattianrajasta läheltä lattialistaa pohjoisseinältä. Korkkilattia ei vaikuta siltä, että siinä olisi kosteusvaurioita (ei kupruile tms.)

Onko syytä tutkia asiaa tarkemmin? Myyjän vastuu lienee 5 vuotta kauppakirjan allekirjoituksesta, jos piilovaurioita löytyy.





S.I. Käyttäjä on mies
Kysymyksiä: 7 kpl



Virallinen vastaus
Vanhenevassa talossa eristeissä on aina vähän hajuja. Se ei silti vielä tarkoita laajaa mikrobitoimintaa. Tilapäinen kosteus Saattaa elättää he...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.

Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.

Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Ylä-, ala- ja välipohjat / Lievä kellarin haju korkkilattian ja seinän välissä olevasta raosta":
Jäsenen antama (7.7.2009 klo:7:35) kommentti

kun kerran ilmanvaihto pitää säätää alipaineiseksi niin korvausilmaa tulee aina jostain raosta. Vai onko jotain mitä en ole ymmärtänyt tässä yhtälössä.




Jäsenen antama (7.7.2009 klo:8:28) kommentti

Ovatko raittiin ilman tuloaukot kunnossa.Myyjän vastuu on tosiaan 5-vuotta,mutta jos tämän kirjoittelun jälkeen otat myyjään yhteyttä esim ensi vuonna olet menettänyt oikeutesi.

Jäsenen antama (7.7.2009 klo:9:15) kommentti

Ilmeisesti talossasi on täysin hölmö ilmastointisysteemi eli ns. "poistyöntävä/poisvetävä" ts. lämmön talteenottoa ei ole, jolloin ilmastoinnin säätäminen on täysin henkimailman hommaa, vaikka korvausilmaröörejäkin on. Tällöin korvausilma tulee hallitsemattomasti milloin mistäkin helpoimmin siihen poistyönnettyyn/poisimettyyn ilman tilalle. Se tulee niistä varsinaisista korvausilmarööreistä, savuhormista, lattian rajasta, ikkuna-oviympäryksistä, sähkörasioista jne.


Lattianrajat kannattaa tiivistää elastisella massalla , mutta toinen temppu on tiivistää ne uretaanivaahdolla. Silloin saat korvausilman tulemaan oikeammista paikoista.


Myös "ulkotilasta" tulevat putkituksen päässä sähkörasioiden putken päät kannattaa tulpata (siihen on oma kittinsäkin, mutta elastinen "lattiarajamassakin" käy, älä unohda mittaritaulua).


Jäsenen antama (7.7.2009 klo:9:19) kommentti

IV:tä ei pidä säätää ylipaineiseksi. Sillä on tuhottu monia kiinteistöjä.
Ongelmana on rakenteiden epätiiveys eli ilmavuodot. Lattian ja seinän välinen rako pitää tiivistää huolella. Silloin ilmavuodot alapohjasta ja US-alaosasta saadaan minimiin. Samassa yhteydessä kannattaisi tarkastaa myös ikkuna ja ovilistoitus. Kun yksi osa tiivistetään muuttu ilmareitit seuraavaan kohteeseen. Samoin nurkat ja muut ulkovaipan läpviennit. Näillä hyvin pienillä "kikoilla" voidaan tilannetta parantaa.
Nämä ovat loppujen lopuksi niin pieniä hommia, ettei myyjän kanssa kannata ruveta kinaamaan, ellei muutoin myyjä halua tehdä oitis hommaa pois.
Se on sitten eri juttu, jos seinän alaosat ovat vaurioituneet. Se selviää aukaisemalla rakenteen ja varmistaa vaikka mikrobinäytteillä.
Tutkimus kannattaa antaa kuntotutkijoiden tehtäväksi. Arvauksella tämä homma ei tule miksikään.

Jäsenen antama (7.7.2009 klo:11:12) kommentti

Rakentaja.fi ohje oli selkeä ja hyvä. Tiivis talo ja oikein mitoitettu ilmastointi pitää huoneilman raikkaana.

Jäsenen antama (7.7.2009 klo:12:57) kommentti

Mutta ei ylipaineisena....

Jäsenen antama (1.8.2009 klo:21:33) kommentti

Talossa on ilmalämmitys eli koneellinen ilmanvaihto Aeromasterin ilmanvaihtokoneella. Korvausilma tulee lattian rajasta kanavaa pitkin. Poistokanavaa ei ole pohjoispään huoneissa (eli joissa hajua ilmenee). Pohjoispäässä maaperä on melko kosteaa ja olenkin ollut etsiskelemässä salaojaa, jonka olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta.



Mitähän muuten tuon tyyppinen kuntotutkimus maksaa? Hintahaitari lienee melko suuri, joten olisi hyvä tietää vähän ennakkoon hinnoista. Myyjän kanssa tuskin tulee ongelmaa, on tähän mennessä hoitanut kaikki sovitut asiat kuntoon nopeasti.

Jäsenen antama (2.8.2009 klo:9:03) kommentti

Eikös Bahco Aeromaster ole talteenottava, ainakin se itse imee ilmaa pois saman jääkaapin kautta kun se sitä puskee taloon? Olen joskus itse ihmetellyt moista vekotinta ja jotenkin se tuntuu toimivan juuri ylipaineisena, säätöjähän on vain lautaset huoneventtiileissä ja sitten puhallinnopeus. Onko noissa se poistoilman puhalline esim. tehokkaampi, kun se tuloilman?

Jäsenen antama (2.8.2009 klo:9:45) kommentti

Palaan tuohon alkuperäiseen kysymykseen...



Tarvittaisiin eräitä reunaehtoja ennekuin saisi asiasta jotain tolkkua.

Mikä on ulkopuolen maanpinnan ja lattiarakenteen / ulkoseinän alaosan korkeusero?

Mitä kosteuslukemia rakenteen sisältä saatiin? Miten ne mitattiin ja mistä kohtaa rakennetta? Otettiinko mikrobinäytteitä.


Jäsenen antama (2.8.2009 klo:12:44) kommentti

Kyllä, Aeromasterissa on säädettävä lämmön talteenotto ja puhallinnopeus lienee se suurin ilmankiertoon vaikuttava tekijä ainakin niiden huoneiden osin, joissa ei ole erillisiä poistokanavia. Itse olen kyllä pitänyt säädön pienimmällä ja käyttänyt suurempia kierroksia lähinnä helleaikaan iltasella kun korvausilma on mukavan viileää.



Jos piirustuksista oikein ymmärsin niin maanpinnan ja lattiarakenteen ero on 160 mm (60 mm betonilaatta + 100 mm villaa). Talossa on se klassinen riskirakenne eli piilosokkeli. Voin skannata piirustuksia jos kiinnostaa tarkemmin.



En tiedä tarkoista kosteuslukemista, mittaukset tehtiin kuntotarkastuksen yhteydessä. Mittaukset tehtiin pohjoispäädyssä keskimmäisenä olevassa vaatehuoneessa poraamalla kaksi reikää. Toisesta mitattiin alapohjan eristevillan kosteus, toinen tehtiin piilosokkeliin. Kummassakaan ei havaittu poikkeavia lukemia.



Itse olen kiinnostunut aiheesta erityisesti sen vuoksi, että rännien uusimisen jälkeen tuohon päätyyn tulee sadevesien kautta huomattavasti lisää kosteusrasitusta. Toki jos päädyn salaojaremonttiin niin tehdään tietysti myös sadevesien poistojärjestelmä samalla kaivamisella. Tämä on sitten ensi kesän projekti.

Jäsenen antama (2.8.2009 klo:16:26) kommentti

Jos piilosokkelin eristeenäkin on käytetty villaa, niin silloin minä olisin teinä huolissani, nimittäin sokkelin eriste jää tuossa rakenteessa reilusti maanpinnan alapuolelle ja kosteusvaurioriski on huomattava.

Meillä jouduttiin villat poistamaan sokkelista kosteusvaurion takia ja samalla poistettiin piilosokkelirakenne. Villat olivat osittain niin märkiä, että vesi valui tutkimusta varten poratuista reistä. Syynä villojen kastumiseen oli rännikaivojen puuttuminen ja maan väärä muotoilu.

Mielenkiintoista oli, että homekasvustoja löytyi eniten sellaisista kohdista jossa villa oli kuivaa.

Jos haluat täyden varmuuden eristeiden kunnosta, niin silloin täytyy ottaa materiaaleista näytteet ja lähettää ne laboratorioon tutkittavaksi.

Meilläkin oli seinien alajuoksut kuivat eikä niissä näkynyt kosteusvaurioita, koska kellarinhajun aiheuttaja oli alempana.


Jäsenen antama (2.8.2009 klo:18:39) kommentti

Olisihan se mukava saada vaikka yksi leikkaus sokkelista.

Jos siihen vielä merkkaisi maanpinnan korkeuden mukaan.

Ne kosteusmittauslukemat kiinnostaisi saada esille.

Jäsenen antama (2.8.2009 klo:23:28) kommentti

Saisikohan tästä selvää (jouduin yhdistelemään kahdesta skannauksesta):



http://img171.imageshack.us/img171/5820/sokkeli.jpg



Täytyy kysyä, jos kosteusmittauksista olisi suorittaneella yhtiöllä lukemat tallessa. En muista, merkittiinkö niitä erikseen mihinkään vai oliko pelkkä toteamus tuloksen perusteella. Kirjallisessa raportissa tuloksia ei kuitenkaan ole.

Jäsenen antama (3.8.2009 klo:12:02) kommentti

Ensinnäkin...

Aina kun mitataan oli se sitten mitä tahansa, AINA RAPORTTI PAPERILLA.

Voihan olla, että tulos on hyvinkin hälyttävä.

Palaan vielä sokkelidetaljiin, mutta ensisilmäyksen perusteella "pahinta laatua" valesokkeleista. huolestuttavaa...

Jäsenen antama (3.8.2009 klo:12:53) kommentti

Sain tällaista tietoa: "Tällaisen kuvan löysin asiaan liittyen. Mittari näyttää lukemaa 20,8, minkä oletan kertovan rakenteen paino-% -kosteuden (eli montako prosenttia rakenteen painosta on vettä). Puurakenteella normaali paino-% -lukema on 20-30 puulajista, vuodenajasta sekä ilman suhteellisesta kosteudesta riippuen."



Tässä suoraan kuntotarkastusraportista:



"Riskihavainnon tukemiseksi piilosokkelirakenteeseen tehtiin rasiapora-avaus vaatehuoneeseen. Ulkoseinän puurakenteissa ei ollut havaittavissa riskirakenteesta aiheutuneita vaurioita, kuten lahoa tai ylimääräistä kosteutta.



Alapohjan eristeenä on mineraalivilla. Alapohjaeristeen kosteus mitattiin vaatehuoneen lattiaan tehdystä mittausreiästä. Kosteusmittauksessa ei havaittu eristeessä ylimääräistä kosteutta (suhteellinen kosteus oli 52%, 21C)."



Eli olihan tuossa tuo villan suhteellinen kosteusprosentti ja tarkastajan ottamissa kuvissa on piilosokkelin sisältämä kosteus.

Jäsenen antama (3.8.2009 klo:19:20) kommentti

No niin....

Puurakenteen paino-% lukema on korkea. Ulkokuiva on tuolla 13-16 % paikkeilla ja jatkuva 20-paino-% kosteus lahottaa jo rakenteita.
Ja yli 30-paino-% kosteuksia ei edes ilmoiteta, koska puu on silloin MÄRKÄÄ.
Valitettavasti arvion tekijät ovat väärässä!!!!!
Voi helvetti!!!!!


Voisimpa melkein sanoa, "että mikrobivaurio seinän alaosassa on todennäköinen"


Jäsenen antama (3.8.2009 klo:19:53) kommentti

Kuinkas tästä eteenpäin sitten? On ilmeisesti syytä tutkia asiaa tarkemmin, mutta kenen kautta?

Jäsenen antama (3.8.2009 klo:20:06) kommentti

BT on oikeassa lahoamisen suhteen, mutta hänellä on varova kanta, sillä periaaatteessa lahoaminen alkaa jo 18%:ssa jatkuvaa kosteutta.


On etsittävä osaava ja vastuuntuntoinen asiantuntija.


Jäsenen antama (3.8.2009 klo:20:09) kommentti

Vinkkejä otetaan vastaan jos Päijät-Hämeen alueelta sattuisi joku suositeltava tapaus löytymään.

Jäsenen antama (3.8.2009 klo:20:35) kommentti

Spammikansiooni olikin jäänyt vielä yksi vastaus ko. yritykseltä. Siinä sanotaan, että YTM:n ohjeistuksen mukaan lukemia ei saa liittää raporttiin. Tämä siitä syystä, että asiaa tuntematon saattaa ymmärtää lukemat väärin (käytetään erilaisia mittareita, olosuhteiden vaikutus tms.) Sen verran olen itsekin mittaamisen yms. kanssa tekemisissä työn puolesta, että ymmärrän pointin. Toisaalta siinä voi myös mennä ohi tärkeää tietoa etenkin jos haluaa tehdä tarkistusmittauksen myöhemmin.



Pyysin vastanneelta henkilöltä vielä vastinetta tähän meidän käymäämme keskusteluun, itsekin löysin Sisäilmayhdistys ry:n sivuilta tuon 20-paino-% raja-arvon. Hän lupasi joka tapauksessa lähettää lukemat minulle, jos niitä heillä vain on (tarkastus tehtiin noin vuosi sitten).

Jäsenen antama (4.8.2009 klo:16:15) kommentti

Ettei vain olisi pintamittarimiehet asialla...

On edesvastuutonta toimintaa. Ei hääviltä ammattitaidolta vaikuta.

Kuntotutkijahan pitäisi ottaa paikalle, mutta jos teiläpäin ovat tutkijat tätä luokkaa, ei kannata vaivata.

Ammattitaitoisia tutkijoita toki Suomessa on, mutta sattuuko teille päin en tiedä.






Jäsenen antama (4.8.2009 klo:16:39) kommentti

Apuvälineistä on mainittu Trotecin T2000S-kosteudentunnistin, jossa sekä pintakosteus- että suhteellisen kosteuden mitta-anturi. Tuo jälkimmäinen on pora-reikäanturi, joten oletan, että sitä on käytetty noissa porauksissa ja pintakosteusanturia muissa paikoissa, joista tarkistettiin kosteus. En siis lähtisi vielä tuomitsemaan mittaajaa/tuloksia. Odotellaan, saanko vastineen kyselyyni lähiaikoina.

Jäsenen antama (7.8.2009 klo:21:43) kommentti

minulla oli samaa tautia valesokkelipäässä taloa, rännivedet jäi sokkelin viereen ja imeytyiväy talon alle. kaivettiin päädyt auki ja 50 mm suulakepuristetusta ( helppo leikata ohutteräveitsellä) eristeestä leikattiin vesiputkille reuna ja pintaeriste. Käytettiin Merikan kaivoja, joissa salaojaputket saa sadevesiputken alle samaan monttuun.Tuntui aika yhtävälliselle systeemille nimenomaan jälkiasennuksena. pihamaata ei tarvinnut pahemmin myllätä, koska vain päädyt kaivettiin auki ja sieltä suoraan ojaan. Näin varmistettiin samalla vanhojen salaojien toimivuus nimenomaan rakennuksen ja ojan välillä. Mutta kyllä se sadevesien poisto mielestäni se ratkaiseva juttu minulla oli. Hajun poistuminen kesti ainakin vuoden, ja selväävän se on, jotta hitaasti se kosteustaso muuttuu. Kaikki seinänvierustat ovat olleet täynnä kukkapenkkejä, niitä on vähennetty ja nimenomaan olen laittanut sitä muiden seini maaosuudelle myös eristettä ja sen kuplamuovin betonia vasten.



Ihmiset ovat ihan liian ymmärtämättömiä sadeveden poiston suhteen ( enemmän hössötetään salaojista, joista useimmat eivät ymmärrä sitäkään vähää ja usein ei edes ole kaatoa salaojille riittävästi lähiojasta eli kevätvedet kulkisivat ojasta talon alle jne...) , joko se on tehtävä kunnolla, jotta ei jäädy /tukkeudu tai sitten on oltava kaatoa hyvin rakennuksesta poispäin ja pintakourut. Pintakourut eivät ainakaan tukkeudu ja ovat hyvin näkyvissä, tosin monia ne kiusaavat.



Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Haju

Huomasimme, että pistorasioiden kautta tulee hajua ja tilasimme sisäilmamittauksen (arvostetusta firmasta). Mittauksen tulos oli puhdas ja mittaajan mukaan haju haisee vi...

Entisen omistajan korvausvastuu?

Olemme aikeissa tehdä kylpyhuone remonttia ja mittautimme kosteudet ennen purkua. Mittaus tulos havaitsi viemärikaivon ympäriltä arvon 120(erittäin kostea).Raportin mukaa...

kostea kellarin seinä

taloni alla sijaitsevan kellarini betoniseinät ovat ala osasta kovilla sateilla kosteat(yläosa seinästä ja katto on kuiva,ainakin kosketuskuiva..) ja alareunasta (betonil...

Viemärinhaju kerrostalon keittiössä

Keittiössä on toisinaan viemärinhaju, joka on välillä voimakkaampaa ja haisee eteiseen saakka! Talo on kolmikerroksinen ja rakennettu 1973. Asuntomme sijaitsee ylimmässä...

mystinen viemärinhaju talossa

Asunnossamme on muutaman päivän ajan haissut viemärin haju. Olemme paikallistaneet hajun vaatehuoneeseen, joka on wc:n seinän takana. Haju tuntuisi tulevan lattian raosta...

Kostunut eteiskaappi ja haju

Hei,Jouduin säilyttämään eteisen kaapin runkoja ulkona kesällä. Sinne kertyi kait hiukan kosteutta kun yhdestä kohtaa kaapin runko on turvonnut.Tuulikaapissa on oven olle...

Tuulikaapin haju

Remontoin tuulikaappia kesällä ja siellä on lievä haju. Luulin alussa, että komerot haisevat, mutta nyt epäilen laatoitusta.Purin saumausta ja sieltä tuli minusta samaa h...

Homeen? haju

Meillä on 1½ kerroksinen talo vm. 1958. Olen jo pidempään haistellut lastenhuoneessa (entinen keittiö) leijuvaa pahaa hajua, ihankuin lievä kellarin haju. Talossa on avoi...

Ikkunan ja seinän välisen tilan tiivistys?

Onko ikkunan karmin ja seinän välin tiivistys jälkikäteen uretaanilla tai vast. mahdollista ?Asumme 1989 valmistuneessa rakennuksessa ,ja nyt kylmien ilmojen tultua ikkun...

Tuloilmaventtilistä apua?

Talomme on yksikerroksinen 70-luvun talo perustuksena maanvarainen laatta. Edellisen omistajan aikana yhdessä makuuhuoneessa on ollut kosteusvaurio, jonka edellinen omist...

Lastulevy keskeltä halki

olen ostanut 1,5vuotta sitten talon. Talossa on sellaine lievä haju. Ulkoseinällä oleva sisäverhouslevy (lastulevy) on halki keskeltä. Lastulevy menee peruslaattaan asti...

sokkelin suojaus

Meillä on vuonna 1977 betonianturoille ja laatan päälle paikallaan valettu betonielementtitalo, jonka perustus on valesokkelirakenne. Rakennuspaikka on rinteessä ja rinte...

Mieto haju jalkalistan takana

Rivitaloasuntomme parketti joustaa jonkin verran nurkista. Jalkalistan ja parketin väliin jää siis rako. Olen havainnut, että makuuhuoneessa parketin ja lattialistan väli...

Haju

Moi!Uudessa omakotitalossani on takkaleivinuuni suurinpiirtein keskellä taloa. Kun sitä lämmittää tulee uuniluukun tiivistemassan haju eteiseen ja käytävälle. Massan pitä...

korvausilma pielessä

hei,Sain tuossa joku aika sitten koneellisen poiston toimintaan ja minusta vaikuttaa, että korvausilmaa tulee piipun hormin kautta ja lievä savun haju tulee sisäilmaan tä...

rakennusmuovi

Hei!Tiivistimme uretaanilla kylpyhuoneen hirsipalkkien läpivientejä höyrynsulkumuovin läpi. Uretaanin kanssa kattoa työstäessä saa vähän suojata paikkojakin, joten suojas...

Homeen (?) haju pois

Uuden talomme (6/2007) pesuhuoneessa suihkun alueella on päässyt kosteutta lattian ja seinän rajapinnan silikonisaumoista laattojen alle. Asia huomattiin vähän aikaa sitt...

ulkoterassin vesieristys

rakennamme uudistaloa ja pitäisi tehdän ulkoterassin (jonka alla on kylmää kellaritilaa) vesieristys. terassi on tehty ontelolaatoista. nyt vettä tippuu terassin läpi kas...

komeroon vaihtoilma kellarista??

Omakotitalossamme (rakennusvuosi 1988) on alakerran komerossa omituinen haju ja nenääni alkaa kutittamaan kun käsittelen siellä olevia vaatteita.Rakennusterveysasiantunti...

Lattiarajan kylmäsilta

Puutalossamme on lecaharkkoperusta ja betonilaatta lattialämmityksellä, alla 15 cm stryroksi. Muutamassa kohdassa lattianrajasta virtaa kylmää ilmaa sisään.Seinän gyproci...

Viemäristä tuleva haju

Hei!Ostin vajaa vuosi sitten kerrostaloasunnon, jossa kuntotarkastus tehty. Entinen omistaja ei kertonut mitään wc:ssä olevasta hajuhaitasta. Vessan viemäri haisee välill...

alapohjan vanhaan laattaan bitumia?

50-luvun talo,alapohjan purut kastuneet vanhan katon aikana,oletan(katto korjattu).Nyt alapohja aukaistu, jo kuivuneet,alta tummat purut poistettu;alla on sementti,5cm pa...

Kellarin seinän sisäisen ilmaraon eritäminen polyuretaanilla

Onko järkevää ja onko kokemusta että puhalletaan lisäeristys polyuretaanivaahdolla kellarin tiiliseinän takana olevaan ilmarakoon jotta saadaan höyrysulku lämpimälle puol...

Mistä johtuu

Talo rak -83. Ostin sen vuos sitten. Myyjä teetti kosteusmittauksen ei löytynyt mitään. Seinän rakenne:Tiiliver. tuulensuojal. runko+villat, muovi, lastulevy. Alapohja pe...

lakatun korkkilattian vahaus

Voiko lukkopontilla olevan lakatun korkkilattian vahata parkettivahalla?...