Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Kreosoottia kerrostaloyksiön lattiarakenteissa

Ylä-, ala- ja välipohjat

Kysytty: 20.10.2010 klo:0:01
Punavuoressa olevan kerrostaloyksiömme (40 m2) lattiarakenteet ovat tuhoutuneet keittiössä ja eteisessä kosteuden vuoksi (taloyhtiö on ottanut vastuun remonteista), ja lattian alta on löydetty Kreosoottia. Kreosoottia on lattiassa vesieriesteenä, koska asunto on porttikongin päällä. Tilanne on nyt se, että taloyhtiö on poistanut osan, aikoo kapseloida osan ilmatiiviisti saamansa lausunnon mukaisesti, mutta jättää kreosootin poistamatta ja koteloimatta kylpyhuoneen alta. Tämä siksi, että kreosoottia on palkeissa, joiden päälle kylpyhuone (1,5 m2) on rakennettu, ja kreosootin poisto tai kotelointi vaatisi kylpyhuoneen purkamisen ja uuden rakentamisen. Ihmettelen onko edes laillista jättää kreosoottia lattiarakenteisiin korjausrakentamisen yhteydessä, ja mistä löytäisin tietoa kreosootista - mielellään sellaisen asiantuntijan, jonka sana painaisi myös oikeudessa - taloyhtiön kanta kun on, että kreosootin paikalleen jättö on mitä turvallisinta touhua, ainoastaan mekaaninen käsittely aiheuttaa ongelmia.



Virallinen vastaus
Työterveyslaitos on hyvä ja oikea lausunnon antaja. Periaatteess...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Ylä-, ala- ja välipohjat / Kreosoottia kerrostaloyksiön lattiarakenteissa":
Jäsenen antama (20.10.2010 klo:8:42) kommentti

Kapselointi on paljon käytetty menetelmä. Jos korjauksen taso pesuhuoneessa ei riitä, pitää yhdenvertaisuuden vuoksi rakentaa kyseisen kerrostalon kaikki pesuhuoneet uudestaan, mikä ei olisi ollenkaan halpakorjaus. Muissa asunnoissa ei ole edes tuota kapselointia.

Jäsenen antama (20.10.2010 klo:9:29) kommentti

" Muissa asunnoissa ei ole edes tuota kapselointia." Taas halavalla täyttä höpön löpöä, kuten tavallisesti.  kun varmasti halavalla ei ole tietoa siitä onko muissa edes kreosoottia, niin neuvoa vaan.

Viemäri ei ole asiantuntija, joten sille on turha tuhlata rahaa. Se sairastuttaa enemmän kuin se kreosootti. Pane sekin tappeluraha siihen kylppärisi korjaukseen, koska joka tapauksessa joudut sitä talon osakkaana maksamaan jyvityksesi verran. Otapa myös huomioon, että tieto lisää tuskaa. Ennen olit onnellinen, kun sinulla ei ollut tietoa kreosootin olemassaolosta. Et kylläkään ole ainoa, jolla ko. ainetta on asunnossaan tavalla tai toisella, mutta moni elää terveenä siitä huolimatta. 

Jäsenen antama (20.10.2010 klo:22:23) kommentti

Kreosoottia on tosiaan suurella todennäköisyydellä vain muutamassa asunnossa kyseisessä taloyhtiössä, mutta koska porttikonkeja on kolme, ja viereinenkin huoneisto on saman porttikongin päällä, ei tämä tietysti ole vain minun ongelmani. Käräjöimään ja kinaamaan ei tosiaan kannata ensimmäiseksi lähteä, jos joku muu tapa toimia löytyy - ei se asunto sillä korjaannu että maksaa verirahaa asianajajille.

Lisäkysymys: Mistä löytyy tietoa siitä, miten kreosootti käyttäytyy veden kanssa? Päällä oleva kylpyhuone ei ole vesieristetty, ja ongelma tuli esiin vesivahinkokorjauksen yhteydessä.

Jäsenen antama (20.10.2010 klo:23:24) kommentti

kvg kertonee!

Jäsenen antama (21.10.2010 klo:9:03) kommentti

Helsingin keskustan vanhoissa pesuhuoneissa on monenlaista tulkittavaa asiaa. Esim. onko ollut aiemmin amme jonka osakas on poistanut. Ammeen yhteydessä ei vedeneristettä yleisesti käytettykään. Oikeuden ennakkopäätöstä ei ole siitä pitäisikö taloyhtiön asentaa vedeneriste tällaisessa tapauksessa. Ennakkopäätös on siitä kun yhtiö on poistanut ammeen ja asentanut suihkut. Tässä tapauksessa taloyhtiö vastaa vesieristeen tekemisestä. Jos siis kysyjän tapauksessa on näin, yhtiön kuuluu (koska on tehnyt aikanaan tuon rakennusvirheen) saattaa vedeneriste nykynormien (tai ainakin ko. aikana vallinneen rakennuslain mukaiseksi) mukaiseksi. Mutta jos amme on poistettu ja tilalle laitettu suihku, pitäisi isännöitsijän tuo pesuhuone välittömästi asettaa käyttökieltoon, määrätä joko osakas korjaamaan pesuhuone tai sitten (jos hallitus tulkitsee että taloyhtiö vastaa) taloyhtiön pitää korjata pesuhuone kuntoon (myös laatoitus). Kaikissa asunnoissa ei ole ollut edes pesuhuonetta ja sellainen on voitu tehdä jälkikäteen ilman lupaa. Jos näin on menetelty vaikkapa 90-luvulla, voidaan katsoa että osakas vastaa (muutos oli vastoin tuon ajan ns. hyvää rakennustapaa), mutta jos muutoksia on tehty esim. 1950 - 1960 -luvuilla, asetelma on erilainen, koska silloin näin tehtiin ja voidaan katsoa että taloyhtiökin ne hyväksyi.

Taloyhtiössä ei voida ottaa yhtä pesuhuonetta erilliseeen tarkasteluun, vaan on käsiteltävä kaikkia tasapuolisesti ja lisäksi as.oy.-lakia noudattaen. Jos on oikeuden ennakkopäätös, pitää sitä noudattaa. Muuten taloyhtiön hallitus (=yhtiökokouksessa hallitukseen valitut) joutuu tulkitsemaan lakia ja vastaa myös tulkintojensa oikeellisuudesta tarvittaessa raastuvassa. Jos myöntää löperösti luvan korjauttaa taloyhtiön laskuun, voi joku toinen esittää vaatimuksia toiseen suuntaan ja vaatia hallitusta (omasta pussistaan)  korvaamaan perusteetta luvatut rahat.

Jäsenen antama (21.10.2010 klo:9:21) kommentti

"Taloyhtiössä ei voida ottaa yhtä pesuhuonetta erilliseeen tarkasteluun, vaan on käsiteltävä kaikkia tasapuolisesti ja lisäksi as.oy.-lakia noudattaen. Jos on oikeuden ennakkopäätös, pitää sitä noudattaa. Muuten taloyhtiön hallitus (=yhtiökokouksessa hallitukseen valitut) joutuu tulkitsemaan lakia ja vastaa myös tulkintojensa oikeellisuudesta tarvittaessa raastuvassa."

Ja taas täyttä asiaatuntematonta humbuugia ja jorinaa! Jos tädillä on munat, niin hän on setä! Niinhän tuota on tulkittava.

Jäsenen antama (21.10.2010 klo:9:36) kommentti

Montalle vielä väännän rautalangasta erikseen. Kysyjän taloyhtiössä on ainakin 6 asunnossa tällainen kreosoottipesuhuone. Jos taloyhtiö korjaa tämän yhden pesuhuoneen vedeneristeet ja laatoituksen (nämä tehdään aina yhdessä ja taloyhtiö siis maksaa molemmat), niin sama on tehtävä myös noihin 5 muuhun asuntoon. Tätä tarkoittaa as.oy.-lain yhdenvertaisuuspykälä. Helsingin hintatasossa 1,5 m2 pesuhuoneen remontti, jossa rakenteetkin kunnostetaan, maksaa helposti 15 000 euroa ja näiden 6 asunnon osalta siis 90 000 euroa. Päätöksiä ei voida tehdä mutu-periaatteella, kun on näin isoista asioista kysymys.

Pitää ymmärtää että taloyhtiöllä ei ole mitään omaa rahaa, vaan kaikki korjauksiin tarvittavat rahat kerätään osakkailta yhtiövastikkeena ja näitä rahoja on jaettava korjauksiin tasapuolisesti ja as.oy.-lakia noudattaen.

"kun varmasti halavalla ei ole tietoa siitä onko muissa edes kreosoottia, niin neuvoa vaan"  (Monta)

Niin mutta olihan sitä kreosoottia (eli kreosiittia) muissakin asunnoissa.

Vielä asiatietoa. Tämä ei ole mitään humbuugia:
http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0572.htm

Liukenee veteen erittäin huonosti.

Jäsenen antama (21.10.2010 klo:11:50) kommentti

Nii-in! Jos yhdessä on vika, niin ei sen vuoksi korjata kaikkia, kun niissä ei ole vikaa ts. on tehty kulloistenkin lakien ja asetusten mukaan. Se on sitä eikä muuta.

Jäsenen antama (23.10.2010 klo:8:25) kommentti

Rakenteissa on tuhansia yhdisteitä joista voi olla terveydelle haitallisia aineita. Jos ne pysyvät rakenteiden sisällä eikä niistä tule päästöjä sisäilmaan niin ei niitä tarvitse poistaa. Jos kapselointi on luotettava niin ok. Saahan asbestirakenteetkin olla paikallaa, kunhan ne ovat ehjiä tai niistä ei tule kuituja sisäilmaan. Asbesti ei ole myrkyllinen.

Jos rakenteista tulee haitallisia päästöjä sisäilmaan on ne korjattava. Rakennusajalla tai lainsäädännöllä ei ole silloin merkitystä.

Jäsenen antama (23.10.2010 klo:10:15) kommentti

"Jos rakenteista tulee haitallisia päästöjä sisäilmaan on ne korjattava. Rakennusajalla tai lainsäädännöllä ei ole silloin merkitystä."

Pieni täsmennys edelliseen:
Lainsäädännöllä on merkittävä asema kyseisissä tapauksissa.
Se velvoittaa toimenpiteisiin (useita), ja säätelee toimintatapoja itse rakentamisessa.
Suunnitelmien laadinta on myös asetuksin pakollinen.
Asbesti ei ole myrkyllinen, mutta on terveydelle vaarallinen, joten sen suhteen asia käsitellään myös lainsäädännön mukaisesti. (eri toimintamalleja on).

Jäsenen antama (23.10.2010 klo:10:16) kommentti

Taloyhtiö ei ole mitattnut päästöjä / analysoinut kreosoottia, joten niistä on vaikea sanoa. Päästöjä ei ole mitattu tässä eikä muissakaan asunnoissa, joissa kreoosoottia voisi arvioida olevan. Kreosootti voi tosiaan sisältää aika paljon erilaisia yhdisteitä, joten siitä on yleisesti kai vaikea sanoa mitään.

Työterveyslaitoksen mukaan, mikäli "purkutyön aikana todetaan kivihiilipikeä tai sitä voidaan olettaa esiintyvän purettavassa rakenteessa, purkutyö tulee keskeyttää välittömästi ja purkukohde eristää kaikelta toiminnalta. Keskeytyksen aikana selvitetään kivihiilipien esiintyminen ja PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ja tarvittaessa liukoisuudet, joiden perusteella suunnitellaan purkutyön ja jätteenkäsittelyn turvallinen toteutus."

http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/turvapakki/vaaralliset_aineet/eristeaineet/kivihiilipiki/Sivut/default.aspx

Pitoisuudet selvitetään, koska muuten ei voida sanoa, kuinka tydyä kamaa rakenteissa on.

Tämän yksittäisen asunnon osalta tiedän, että kylpyhuoneen alla (ts. todella alalaatassa, kylpyhuone on rakennettu betonipalkkien varaan, ja on 40 cm alapohjan yläpuolella) olevassa alalaatassa ja palkeissa on kreosoottia ja vesivahingon yhteydessä roskapermanto on lapioitu sieltä pois siitä välittämättä vaurioituuko kreoosoottikerros vai ei.

Tämänhetkinen piina on sitten se, että kukaan ei tiedä eikä taloyhtiö tunnu välittävän siitä tuleeko ilmaan päästöjä, ja haluaa vain homman pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman nopeasti. Eikä yhtiö tunnu välittävän siitäkin, miksi ihmeessä keittiön ja eteisen lattiarakenteissa on ollut lahovauriota niin paljon, että lattiat ovat tuhoutuneet.

Kreosootin korjauksesta on pyydetty lausunto yhtiön toimesta:

Lausunnossa [sisäilmafirma] on todennut, että ”PAH-yhdisteitä sisältävät eristeet suositellaan poistettavaksi alueilta, joilla lattiarakenteet on avattu. Alalaatassa olevan eristeen poistaminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska alalaatta saattaa rikkoutua purkutyön yhteydessä.”

Avattuja rakenteita ovat keittiön ja eteisen lisäksi kylpyhuoneen alapuolella oleva tila, joka avautuu eteiseen (n. 0,75 m2).

Lisäksi
[sisäilmafirma] on kehottanut, että ”mikäli materiaaleja ei pystytä poistamaan, ne on kapseloitava ilmatiiviisti siten, ettei eristeistä pääse haihtumaan sisäilmaan PAH-yhdisteitä.”.

[sisäilmafirma]:n mukaan ”mikäli PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja ei vaurioiteta ja ne saadaan kapseloitua ilmatiiviisti rakenteisiin, on todennäköistä, että sisäilmaan haihtuvat pitoisuudet ovat niin pieniä, etteivät ne aiheuta terveysriskiä”

Yhtiö kai jotekin olettaa, siis isännöitsijä ja hänen palkkaamansa suunnittelija, että kylpyhuoneen alla oleva kreosootti, jota ei voida purkaa poistamatta kylpyhuoneen lattioita (työskentelytila liian pieni), jotenkin vaan muuttuu "ilmatiiviiksi".

Isännöitsijä päätös alla:

"[suunnittelija] ilmoitti minulle, että kreosootin kapselointisuunnitelmat ovat valmiina tämän viikon perjantaina. Kreosootti on siis poistettu sieltä, mistä se on ollut mahdollista.

Kylpyhuonetila jätetään tämän hankkeen ulkopuolelle. Yhtiöllä ei ole mitään syytä purkaa sitä. Kph:n purku tapahtunee yhtiön taholta seuraavan LVI saneerauksen yhteydessä."

[suunnittelija] on kahden hengen firmasta ja ymmärtääkseni rakennesuunnittelija (RI). Isännöitsijä pyysi [suunnittelija]:n lattioiden suunnittelijaksi - sisäilmasta ja rakennusfysiikasta kaveri ei tiedä mitään, mutta se ei sureta isännöitsijää.

Saatiin se kreosootin kotelointisuunnitelma eilen, kerron siitä lisää, jos kiinnostaa. Se on aika jännä - siinä ei ole mm. yhtään kertaa sanaa kreosootti, ja se on 1 sivun pdf dokumentti (2 kuvaa).

Jäsenen antama (23.10.2010 klo:15:07) kommentti

Vaihtoehtoja ei ymmärtänyt oikein...

Jos rakenteista tulee haitallisia päästöjä sisäilmaan on ne korjattava oli ne tehty määräysten tai ei määräysten mukaan. Tekoajankohdalla ei ole merkitystä.

Jäsenen antama (23.10.2010 klo:15:36) kommentti

Pistäppä se kotelointisuunnitelma näkyviin...

Jäsenen antama (23.10.2010 klo:16:53) kommentti

Ymmärtämisestä :

Lueppa uudelleen, niin vastaus löytyy.

Se lainsäädäntö nimenomaan määrittelee, milloin ja miten se korjaus on suoritettava.



Milloin ? => kun aiheutuu, tai epäillään aiheutuvan terveydelle haitallinen tai vaarallinen elinympäristö.



Miten ? => sen suunnitelman mukaisesti, joka on pakko laatia.



Kuka ? => rakennuttajan asemassa / vastuussa oleva on velvollinen huolehtimaan asioista.


Jäsenen antama (23.10.2010 klo:18:18) kommentti

Eihän siitä ollut kysymys....

Eli jos jokin rakenne on tehty esim vanhan tai vanhemman lainsäädännön aikana, niin rakenne on korjattava jos se tuottaa haittaa käyttäjille.

Jäsenen antama (23.10.2010 klo:20:40) kommentti

Isännöitsijä:

"[suunnittelija] ilmoitti minulle, että kreosootin kapselointisuunnitelmat ovat valmiina tämän viikon perjantaina. Kreosootti on siis poistettu sieltä, mistä se on ollut mahdollista."

Ohessa ainoa meille toimitettu suunnitelma (21.10.2009), jossa tosin ei mainita sanaa kreosootti kertaakaan.

http://tinypic.com/view.php?pic=2w72ybn&s=7

Kiillolle soittamisen jälkeen selvisi, että suunnitelmassa on ainakin yksi vakava puute: Kiilto keramix päästää läpi kaasuja, eli ei Kiillon mukaan sovellu ilmatiiviiseen kotelointiin. Osoittaa vain, että suunnittelija ei ollut asiaa tarkistanut, sillä Kiillon myyjä osasi jopa suositella vaihtoehtoista ainetta.

Jäsenen antama (24.10.2010 klo:10:58) kommentti

Katsoin leikkausta....

Jos sitä kreosoottitervaa / eristettä mitä lieneekään, ei saa tuossa lattiarakenteessa tiiviiksi kuin purkamalla koko lattiarakenne auki ja sitten eriste jätetään ilmatiiviin sulun alle. Sen ilmatiiviin eristeen tekeminen on kalliimpi ratkaisu kuin kreossotin poistaminen silloin kun lattia on auki.

Jos keroosoottieriste on liimattu suoraan betoniin on ilmatiivis sulku tehtävä vielä kreosootin poiston jälkeen, koska jäämiä on alustabetonissa. Erittäin vaikea tapaus...

Mutta ensin pitäisi tutkia sisäilma VOC / TVOC tilanne ennekuin lähtee yleensä aukomaan rakenteita?

Miksi sitä pitäisi tonkia jos siitä ei ole haittaa?


Jäsenen antama (24.10.2010 klo:12:22) kommentti

Lopetimme "pintaremonttimme" toukokuussa lattian lahovaurioiden vuoksi. Taloyhtiö on pitänyt 5 kk suunnittelijaa siinä, mutta ensimmäinen suunnitelma on tullut 19.10. enkä osaa yhtään arvioida mitä tapahtuu seuraavaksi. Suunnittelija on hankittu lattiarakenteiden suunnittelua varten, eikä hänellä ole kokemusta kreosootista tai sisäilmasta (oman arvioni mukaan).



Tällä hetkellä lattia on auki, ja siellä on käynyt asbestipurkuun erikoistunut firma kahdesti. Kreosoottia on edelleen paljon jäljellä, ja lattia on erittäin epätasainen, joten edes 20-30 mm tasoite ei riitä peittämään sitä. Kukaan ei ole kartoittanut kreosoottia, mutta sitä näyttäisi olevan lattialaatan ja palkkien betonin lisäksi tiilissä ja seinäpinnan alla. Ja on se tosiaan siihen betoniin imeytynyt. Kukaan ei ole arvioinut minkä vahvuinen porttikonki on, joten ei ole tiedossa voisiko se vahingoittua kreosootin poiskaavinnassa vai ei.



Ohessa muutamia kuvia:



http://www.flickr.com/photos/jukka12345/


Jäsenen antama (24.10.2010 klo:12:39) kommentti

Kuvien perusteella arvioituna tilanne näyttää hankalalta. Jos pikieriste (greosoottieriste) pitää koteloida on tehtävä melko lailla mahdoton. Elikkä nyt pitäisi arvioida ennekuin jatkatte, mikä on todellinen riski eristeen päästöistä. Näihin kun ei ole yksiselitteisiä raja-arvoja olemassa muualla kuin työpaikoilla. Niitä tietysti voitaisiin verrata tähän tapaukseen.

Suosittelen kuntotutkijaa paikalle. (Ei mitään arvioiden tekijöitä eikä insinöörejä / mestareita tai muitakaan kylänmiehiä vaan rakenteiden kuntotutkija).


Jäsenen antama (24.10.2010 klo:13:53) kommentti

Olen samaa mieltä. Ilmatiivis kotelointi tarkoittaa uskoakseni vähintään kylpyhuoneen purkamista, mutta ei vain sitä. Jopa lattiaan se on varmaasti hankalaa. Seinissä kotelointi on tosi mielenkiintoinen ajatus, sillä se voi rikkoontua minkä tahansa pienen remontin yhteydessä.



Rakentamismääräysten mukaan ”epäpuhtauksien pitoisuus voi tavanomaisissa tiloissa olla yleensä korkeintaan 1/10 työpaikkojen ilman haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP), kun yksittäisen aineen vaikutus on täysin hallitseva.” (2.3.1.4)



Syöpävaarallisten ja useita haitta-aineita sisältävien, esim. kreosootti voi ymmärtääkseni sisältää satoja yhdisteitä ja useita haitallisia yhdisteitä, kohdalla tilanne on monimutkaisempi.



Sosiaali- ja terveysministeriö mukaan ”Syöpävaaralliset aineet aiheuttavat vähäiselläkin altistuksella ainakin jossain määrin sairastumisen riskiä.” (S. 15)



On todella kummallista, että taloyhtiöllä ei ole halua analysoida kreosootin koostumusta, koska silloin he voisivat arvioida paremmin korjauksen pakollisen laajuuden ja vakavuuden.



Itse asiassa isännöitsijä ei olisi halunnut tutkia eteistä lainkaan, ja kommentoi [sisäilmafirma]:n lausunnon jälkeen..



"Mikäli ette ole tyytyväisiä vastaukseemme, voitte toki teettää omat

selvityksenne toisella teidän valitsemalla asiantuntijalla omalla

kustannuksellanne. Pidän tässä vaiheessa tarpeettomana, että Asunto Oy

[as-oy] hankkisi lisää asiantuntijalausuntoja."



Jo tehdyn kaltaisista lausunnoista ei olisi tietysti asiassa ollutkaan tuon taivaallista lisähyötyä.



Olimme purkaneet eteisen lattiaa, jonka alla tiesimme olevan vuoden 2004 vesivahingosta otettujen kuvien perusteella kreosoottia (emme vain olleet tajunneet sitä silloin). Joka tapauksessa, tämä kaatoi taloyhtiön mielestä vastuita meille:



Suunnittelija ilmoitti sen näin:



"1. As Oy teettää omalla kustannuksellaan keittiön lattiassa olleen kosteusvaurion korjaamisen ja kreosiitin poiston sekä kapseloinnin teon.



2. Osakkeen omistajan muutostöistä johtuvien lattioiden purkamisista esille tulevien tai tulleiden kreosiittien poiston ja kapseloinnin tarpeen kustantaa osakkeen omistaja itse täysimääräisesti.



3. Mahdolliset osakkeen omistajan itsensä tilaamat asiantuntilausunnot kustantaa osakkeen omistaja itse täysimääräisesti."



Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa emme enää suostu tekemään kämpässä mitään ennen kuin yhtiöllä on jonkinlainen suunnitelma siitä mitä tapahtuu - eikä heillä siis ole kuin se yksi pdf.



Kuntotutkija olisi hyvä, mutta ainakin osa niistä tulee vain taloyhtiön tilauksesta, koska vika on taloyhtiön vastuulla olevissa rakenteissa. Näin siis ainakin Vahanen ja VTT Expert services. En tiedä onko olemassa kuntotutkimusfirmoja, joiden palveluita osakas voisi tilata?

Jäsenen antama (6.3.2012 klo:12:06) kommentti

40,5 m2 asunnon korjaus maksoi reilut 100 000 euroa ja kesti 18 kk. Korjauksia on edessä samassa taloyhtiössä vielä monessa muussa asunnossa kreosootista johtuen ja summat ovat varmasti erilaisia mutta aika karua kertomaa silti taloyhtiön tulevista taloudellisista rasitteista.

http://www.kiirava.com/paatoksia

Jäsenen antama (6.3.2012 klo:13:32) kommentti

Taloyhtiö= osakkaat.

Jäsenen   antama (16.12.2020 klo:1:17) kommentti

Missä päin Punavuorta on yhtiö? Kuulostaa tutulta nämä pulmat. Vaikea tilanne korttelissa.


Muuta aiheeseen liittyv�� luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Pikimaalin poisto

Hei, pitäisi irroittaa pikimaalia seinistä/katosta, mutta mistä tietää sisältääkö pikimaali kreosoottia? Mitä turvavälineitä silloin täytyy käyttää?...

Haarukka kustannukseen,,

Kerrostaloyksiön kylpyhuoneen silikonit pitaisi uusia (taloyhtiön/ urakoitsijan tarkastuksen tulos). Olisi mukava saada "pukalotuntuma" työn vaatimaan aikaan ja kustannuk...

Kreosootin kapselointi

Kellarin saunan ja pesuhuoneen betoniseinissä ja osin katossa on näemmä 1940-luvulta asti ollut kreosoottia eristeenä. Nyt remontin yhteydessä urakoitsija sanoi, ettei si...

Purkutyön

Yritys teki asbestipurkutyön johon sisätyi myös Pah ainetta (kreosoottia).Asiamukaiset laitteett ja suojaukset.mutta kohteen ulkopuolella sisäilmanhaj...

kellaritilan saneeraus.

Entisen kellaritilassa olevan saunan muutos harrastetilaksi. Paneelit ja eristeet poistettu.Sokkeli on pietty sisäpuolelta. (voi olla Bitumia tai Kreosoottia, rakenn...

Kylpyhuoneen lattiarakenne vanhaan hirsitaloon

Kiitos vastauksesta. Tarkoitit kai paksumpaa valua vesivanerin päälle. Tyrmäätkö puhallusvillan käytön painuman takia kaikissa lattiara...

Kokolattiamaton vaihtaminen laminaattiin

Omakotitalomme on valmistunut 1970-luvun alussa. Nyt olemme ottamassa olohuoneesta pois siellä alusta asti olleen kokolattiamaton ja laittamassa tilalle laminaatin. Voiko...

Terassilaudoituksesta ja muuta pientä

MoiMiten nykyään suositellaan kansilaudoitus laitettavaksi, kun joskus on ollu puhetta, että sydänpuoli alaspäin, jotta lustot eivät nousisi ylös ja sattuisi jalkapohjiin...

Suihkutilan remontti yläkertaan

Kyselisin minkälaista runkorakennetta tulisi käyttää pesuhuoneen lattiarakenteissa.Kyseessä on omakotitalon yläkerran suihku/wc-tilat,jossa ollut kosteusvaurio.Vanhat rak...

Home

Voiko tulipalon  ja silloin tehdyn korjaustöiden jälkeen talon seinään jäänyt savustunut ja osittain hiiltynyt puumateriaali aiheuttaa hometta. Palonjälkeinen alue seinät...

Yläkerran välipohja

Yläkerran välipohjaan tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Koko yläkertaa ei vielä tehdä valmiiksi. Ainoastaan tulee käyttöön porrasaula n. 16 m2. Lattian materiaalista o...

Kreosootti

Onko kreosoottia käytetty 60-luvulla tervapaperissa? Mihin pääkaupunkiseudulla voi lähettää paperista näytteen tutkittavaksi?...

Kreosootti vanhoissa kerrostaloissa

Vanhassa isossa kerrostalossa, rak.v. -39. parketit on liimattu kiinni kreosootilla. Voiko sitä kautta vieläkin tulla hengitykseen vaarallista kreosoottia? ...

Kreosootti

Terve. Uusimme 1961 vuonna rakennetun omakotitalomme jätevesijärjestelmää. Keittiön tiskipöydän alta laittiaa avatessamme tuli vastaan...

Voiko mineraalivillan alle laittaa leka-soraa

1968 rakennetun taloni lattiarakenne kuivissa huonetiloissa on seuraava: ns. raakavalu jonka päälle on koolattu ristiin kehikko jonka päällä on lattialastulevy ja sen pää...

Välipohjan lisäeristäminen talon energiatalouden kannalta?

Aloittelemme 30-luvun hirsirunkoisen lautaverhoillun talon saneerausta. Talossa on 3 kerrosta, joista kellari tällä hetkellä lämmittämätön ja osin maavarainen, mutta rake...

Styrox-eristeen valupaperi?

Onko styroxin päälle tulevasta valupaperista tehty tutkimuksia? Mikä hyötyajattelu paperin asentamisella styroxin päälle lattiarakenteissa on?...

viemärin ilmastointi

kysymys 1: tarvitsenko katolle vietävää viemärin ilmastointia, jos minulla ei ole vesivessaa? Lavuaareilta tulee 50mm viemäriputket, jotka yhdistyvät kph:n lattiakaivolla...

Talon korjaus - mistä järkevä aloittaa?

Hei!Kysyisin asiantuntijan mielipidettä tälläisestä. Kyseessä on vanha iso omakotitalo. Katosta vuotaa vesi läpi kovalla sateella jopa niin, että vesi tihkuu kaksikerroks...