Jäsenen Mestari antama (12.6.2009 klo:9:03) kommentti Eli summasummarum, kumpikin tapa on käytössä. Voi siis tehdä jommin kummin.
Jäsenen Mestari antama (12.6.2009 klo:9:03) kommentti Eli summasummarum, kumpikin tapa on käytössä. Voi siis tehdä jommin kummin.
Jäsenen Monta antama (12.6.2009 klo:11:38) kommentti Oikein tehtynä se on tehtävä: höyrynsulku seinältä seinälle "saumattomasti" eli ylhäältä alas ja sivulta sivulle, mutta se ei valitettavasti pelkällä höyrynsulkumuovilla onnistu "reiättömästi".
Usein näkee niitä kyhäelmiä, joissa välipohjakannattimia asennettaessa on pantu pätkä höyrynsulkumuovia "ohittamaan" välipohjakohta ennakoidusti. Sitten sen muovin päälle "tasakerrassa" on välipohjakannattimet pantu. Näinhän se onnistuu teoriassa, mutta ei varmasti käytännössä, sillä reikiähän siihen muoviin tulee ja varmasti. Siihen on ratkaisu, jossa ei käytetä välipohjaohituksessa muovia ollenkaan ja tiivistä tulee.
Jäsenen Betonitohtori antama (13.6.2009 klo:8:10) kommentti Pari viikkoa sitten tutkittiin eräs omakotitalo jossa oli höyrysulku tehty kuten "rakentaja.fi" neuvoi. Se on ensinnäkin RAKmk:n vastainen ohje.
Toiseksi, jos välipohjan kohta on ilma höyrysulkua ei se 50 cm:n kaistalla tule miksikään. Kaikki harvat eristeet "vuotavat" ilmaa ulkoseinään päin ja päinvastoin.
Ajatellaan ensin ilmanvaihtoa. IV-pitää olla alipaininen ulkoilmaan nähden, jolloin välipohjan kohta vuotaa ja jäähdyttää lattian. Jos IV on ylipaineinen puskee IV sisäilmaa rakenteisiin ja kosteusvaurioita tulee...
Eli, se välipohjan kohta auki ja höyrysulku on tiivistettävä seinästä seinään kuten edellä on kerrottu. Se on ainut oikea tapa ja myös RakMk:n mukainen rakenne.
Tuossa tutkitussa talossa (uusi talo, 2v) oli tuulensuojana Cyproc-levy, homeessa yläkerran osalla ja kaikkein eniten sen välipohjan kohdalla.
Jäsenen Monta antama (13.6.2009 klo:14:08) kommentti Jatketaan vielä, että pahimmin homehtuu ne talot, joissa tuulensuojana on kipsilevy (en osoittele tiettyä merkkiä), vaan siis kipsilevy, kun pahus ne muutkin "merkkikipsilevyt" ovat täsmälleen vastaavanlaisia. Muuten kipsilevy on sisäpuolen levy, joten se on korvike ja myyntitykkien lanseeraama levy väärään paikkaan. Vastaavasti on myös pelti vesikatossa.
Jäsenen yxaatos antama (15.6.2009 klo:8:04) kommentti Ymmärsikö oikein väärin, että alkuperäis kysymys on yläkerran huoneesta ja se viereisestä käyttöullakosta. Ja siten alakerran höyrysulun liittämisestä yläkerran huoneen höyrysulkuun. Montalta kysyisin, että onko pelti todellakin vesikatoissa väärä valinta. Kipsilevyt ulkoseinissä lienee väärä valinta/ohje, kasvaahan ko.materiaalissa mm. ameebat sisäkäytössäkin.
Jäsenen 24 antama (15.6.2009 klo:9:54) kommentti Kerrankin seurasin että on asiantuntevaa keskustelua. Sitten ihmettelen taas että miksi kipsilevyt ovat niin huonoja tuulensuojalevyjä (pärjäsivät ihan hyvin TM testissä) Ja peltikatto?. Voisitko taas selittää.
Jäsenen Monta antama (15.6.2009 klo:16:10) kommentti Kun rakenne seinässä ulkoa sisään
1) tuulensuojavilla 30mm+villaa 220mm+ höyrynsulku 0,20mm+kipsilevy 13mm U= n. 0,14, jolloin höyrynsulussa EI OLE reikiä (niitä yleensä on), no problem (piilevääkään probleemaa ei ole)
2) tuulensuojavilla 30mm+villaa 220mm+ höyrynsulku 0,20mm+kipsilevy 13mm U= n. 0,14, jolloin höyrynsulussa on reikiä (niitä yleensä on), no problem (piilevää probleemaa on, mutta asukas on onnellisen tietämätön)
3) tuulensuojakipsi+villaa 250mm+ höyrynsulku 0,20mm+kipsilevy 13mm U= n. 0,14, jolloin höyrynsulussa EI OLE reikiä (niitä yleensä on), no problem (eikä piilevääkään ole)
4) tuulensuojakipsi+villaa 250mm+ höyrynsulku 0,20mm+kipsilevy 13mm U= n. 0,14, jolloin höyrynsulussa ON reikiä (NIITÄ YLEENSÄ ON), ON, (siis ON-nappula päällä (ei OFF)) PROBLEEMAA (homehtuu ainakin kipsilevy ja asukas on aikansa onnellisen tietämätön ja siitten mahdollisesti myöhemmin alkaa köhiminen)
Mitä sitten kattopeltiin tulee, niin se on korvikeajatteluna henkkoht näkemys: siinä on yleensä matkittu ulkonäöltä aivan toista kattomateriaalia. Vertaus: oletteko nähnyt esim. päre-, paanu- tai tiilikattoa, jossa pyritään "näyttäytymään" peltikattona.
Kukin ratkaiskoon katemateriaalin itse tai rakvalvonta.
Jäsenen Marklar antama (15.6.2009 klo:21:52) kommentti "Mitä sitten kattopeltiin tulee, niin se on korvikeajatteluna henkkoht
näkemys: siinä on yleensä matkittu ulkonäöltä aivan toista
kattomateriaalia."
Eli kipsilevy toimisi tuulensuojalevynä, jos näyttäisi joltain muulta? Siihenhän sitä vertauskuvassasi vertasit.
Se, että peltikattoa saa monen näköisenä, tekee siitä väärän materiaalin vesikatoksi? Pärettäkö se "Monta" sinne katolle laittaisi?
Jäsenen Monta antama (15.6.2009 klo:23:12) kommentti On se perin merkillistä, kun lukemaansa ei ymmärrä, niin pitää sitten vääristellä kaikkea. Niinhän se on, että jos tädillä on munat, niin se on setä.
Jäsenen yxaatos antama (16.6.2009 klo:23:48) kommentti Olisko,Monta,pelti sitten sisäkatossa parempi???.
Jäsenen Monta antama (17.6.2009 klo:12:35) kommentti "pelti sitten sisäkatossa parempi???." kuin Kuussa, Marsissa? Onhan se silloin, kun se on tehty sen maailman sääntöjä ja määräyksiä noudattavasti ja ensin yritetty muulla tavoin onnistumatta siinä, mutta älä unohda rakentaessasi Kuussa sen taivaankappaleen hyvää rakennustapaa. Otapa sisäkattopellit matkaan varalta heti, jotta kuljetuskustannukset eivät tule turhan suuriksi eestaas-matkailussa, mutta kyllähän itäinen naapurimaamme (ei kuitenkaan Norja)kuskailee ne sinne ja sinutkin, joten teepä vuosisopimus heti. PS! Onpa kohdattu puutalon sisäkatossa peltikin ja vielä rosteria. Pelti on hyvä sisäkattomateriaali. Pitää paikkansa, kun se on vain oikeassa paikassa. Sitähän on paljonkin, että se siitä.
Jäsenen yxaatos antama (18.6.2009 klo:8:51) kommentti Joo, se on tuo Juhannuksen vietto alkamassa, jotkut on jo ilmeisesti alkaneetkin. Hyvää Juhannusta kaikille tasapuolisesti.
Lisää kommentti*