Jäsenen Mestari Kyseessä ns. valokuva ilmiö.Laatan pinta kuivaa nopeammin kuin pohja. Yleensä vuositarkastuksen yhteydessä on voitu todeta,että laatan reunat ovat jo nurkissa osin laskeneet,koska ostajat reklamoivat,että jalkalistat nurkissa on ilmassa tai lattian ja listan välissä on rako siellä nurkassa. Arvaukseni tuohon palautumiseen on 1-2 vuotta. Erimieltäkin saa olla.
Jäsenen Jv20531112 Lattian raudoitus on väärin eli virheellisesti tehty huitaisemalla eli heittämällä ohut verkotus ja laatta (liian) ohut (säästetty väärissä paikoissa). Se käpristyminen/käyristyminen ei palaudu kokonaan oikeastaan koskaan. Ja katsopa vain, niin nurkat ovat pahimmat.
Jäsenen Mestari No, se ei tuo raudoituskaan aina tuo pelastusta tuohon käpristymiseen.
Jäsenen Jv20531112 Eipä tietenkään, mutta se auttaa siihen käpristymisen määrään. Tosiasia on myös, että mitä ohuempi (pihiys)laatta on, niin sitä varmemmin käpristymää tulee. Mitä enemmän käpristymää tulee, niin sitä suuremmaksi käpristymä jää.
Jäsenen Mestari Valun jälkihoito on tosiaan avainasemassa, ainut ongelma siinä on,että rakentajilla ei riitä hermot siihen.Johonkin kiire.
Jäsenen cryscythe Tässäkin ketjussa useita viestejä joissa selvitetään syitä mikä tuon käpristymisen aiheuttaa. (puutteellinen jälkihoito, liina pihi raudoitus)
Jäsenen Betonitohtori Laatan käyristyminen / kutistuminen on betonin ominaisuus ei niinkään raudoituksen puute. Betonin vesisementtisuhde ja hienoaineksen pitoisuus määräävät betonin kutistuman ja sitä kautta myös käyristymäm. Jälkihoito takaa betonin lujuudenkehityksen ja voi auttaa ns pintahalkeiluun, mutta jälkihoito ei auta betonin kuivumiskutistumaan. Kuivumiskutistuma alkaa silloin kun betoni kuivuu. Yleensä betonilattiat ovat ohuita ja niihin on määrätty keskeinen terästys, eli laatan neutraaliakselilla. Ainut mikä kutistumaan voisi auttaa, on hyvin tiheä terästys (kanaverkkomainen), mutta sitä ei yleensä käytetä. Sitten tietysti kuitubetonit, mutta tärkein olisi kuitenkin oikeanlainen betoni.
Jäsenen JR454159223 Ns. pintalaatat (”kelluvat”) kaareutuvat sitä enemmän mitä ohuempia ja pitempiä sivumitat ovat. Käyristymä ei enää kuitenkaan kasva, vaikka laatan sivumitta kasvaakin tietyn ”rajan yli”. Kun laatan paksuus on noin 7 cm, niin raja on suunnilleen 6 metrissä, joten käyristymä ei enää siitä kasva, vaikkapa sivumitta kasvaisikin.
Jäsenen Betonitohtori Eli lyhyesti....
Jäsenen Jv20531112 Suorastaan ällistyttävä havainto, joka on varmaankin sieltä pitkän kokemuksen ja havaintojen kautta tullutta tietoa. Minun käsitykseni on taas se, että Betonitoh...laatan käyristyminen on seurausta puun ominaisuuksista ja tarkennettuna nimen omaan seetripuun.
Jäsenen Betonitohtori MONTA on taas vauhdissa...
Jäsenen vaihtoehtoja "Eli lyhyesti....
Jäsenen Betonitohtori Niin, pitää tilata oikeanlaista betonia.
Jäsenen vaihtoehtoja Viisastelua.
Jäsenen Betonitohtori Niin näkyy olevan... Ilmankos ne lattiat käyristyy...
Jäsenen Jv20531112 Näyttääpä tohtorilla anteeksi kamalasti "tohtorilla" taas tieto loppuvan heti alkuunsa, kuten niin Monta kertaa ennenkin, joten seuraavaksi otetaan käyttöön valvojen puoliviralliset oikeudet.
Jäsenen JR454159223 Lisättäköön tuohon alkuperäiseen kysymykseen edellä olevien lisäksi miten (maanvaraisenkin) eristeen
Oikealaatuisen betonin ja jälkihoidon ohella sitä voidaan
Korostaen raudoituksen paikkaa, niin se on oltava laatan keskiviivan yläpuolella vetoraudoituksena sekä myös kutistumisen että halkeilun pienentämiseksi.
Normaali oikeaoppinen betoniraudoituskin lisää käyristymistä.
Siihen/niihin löytyy täysin rakennusfysikaaliset syyt.
Jäsenen Jv20531112 Näköjään täällä ei ole sananvapautta, kun valvoja poistaa oman kirjoituksensa ja vertauksena plagioimansa alkulähdetekstin, jota oli asiattomasti lainattu niin kuin teksti olisi kirjoittajan aitoa sellaista. Siis copy-paste menetelmällä pitkiä pätkiä.
Jäsenen HTT Voi voi
Jäsenen Jv20531112 Niinpä niin! Kyllä se on vähintään voivottamisen arvoinen, koska plagiaatin paljastaja halusi ilmeisesti osoittaa kuinka siinä plagioija oli hyvin tökerösti yrittänyt pimittää/häivyttää plagiointiaan. Hän (plagioija) ei ollut ilmeisesti ymmärtnyt betoni.com sivuston kirjoitusta ollenkaan, koska hän oli muutamalla omalla häivytys/harhautuslisäyksellä kääntänyt alkuperäistä tekstiä aivan täysin päälaelleen mm. siten, että lattiabetoni on sitä parempaa käyristymisen estoa, kun siinä on mahdollisimman vähän hienoainesta ts. sehän tarkoittaa sitä, että silloinhan se lattiabetoni on parasta kun se tehdään täysin pestystä sepelistä. Mm. tuon huomautuksen ko. kirjoittaja oli oikeastaan ainoana asiana kommentoinut jutussa.
Jäsenen Vesa Luoma Lattia valaja neuvoi tällaisen yksinkertaisen ohjeen.Laatan nurkkiin sijoitetut kulmateräkset harjateräksestä estävät käyristymisen. Kokemuksella voin sanoa, että ei käyristy nurkat.
Lisää kommentti*
