Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Ala pohjan eristys

Ylä-, ala- ja välipohjat

Kysytty: 20.3.2010 klo:8:38
Moi.Meillä v-72 mallinen rinne-talo.Alakerrassa pesutilat ja takkahuone,takkahuoneessa 10v vanha lankku lattia jonka alla koolaus ja villat, jonka alla maanvarainen laatta.Ongelma on,et kun pitää tulia takassa niin joskus haisee ns.maalle tai kellarille.Tein syksyllä pari reikää lattiaan ja tarkistin villat,olivat käsin kokeiltuna ja näytepaloina katottuna aivan kuivat.Paikalla kävi myös kaupungin rak.tarkastaja joka ei mitään poikkeaavaa sanottavaa löytäny eikä haistanu,sano vain,et ilmanvaihtoa yritettävä tehostaa.Nyt kysysin mistähän tuo haju on peräisin?Lattian alta se selvästi tulee,voiko villa haista jos kosteus nousee ja on ylipäätään hyvä eriste maanalla missä aina on kosteutta,olisiko tyroksi parempi noihin olosuhteisiin?lattia lämmitys on kesällä suunitelmissa tehä,koska nyt lattia talvisin kylmähkö ja huone tarkoitus otta asuin käyttöön.Vai on turhaa aukoa siistiä lattiaa.?



Virallinen vastaus
Jos lattialämmitys on nyt "pakko" tehdä, avaat lattian, ja tarkastat joka kohdan. Kannattaa harkita, onko lattialä...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Ylä-, ala- ja välipohjat / Ala pohjan eristys":
Jäsenen antama (20.3.2010 klo:10:06) kommentti

Asenna rakoventtiilit ikkunoiden karmiväliin. Näin pääset hajuista eroon, koska korvausilma tulee silloin ulkoa eikä lattian alta.

Jäsenen antama (20.3.2010 klo:10:23) kommentti

Kannattaa tutkia maanvaraisen lattian tilanne. Ikkunatuuletus ei poista mahdollista vauriota alapohjasta.

Jäsenen antama (20.3.2010 klo:12:43) kommentti

Huoneessa on raitis ilma räppänä sekä myös ikunan sivussa tuuletus ritilä.Lattia oli auki 10 v sitten ja laatan pääsi silloin tarkastamaan,oli ok.Arveluttaa toi villa siel alla
josko siitä jotain käryä lähtisi kun kosteus nousee ja maan allahan aina kosteutta enemmän.

Jäsenen antama (20.3.2010 klo:16:55) kommentti


Yllä on karkeasti esitetty kysymykseen viittaava alapohjarakenne. Maaperän kosteus on aina 100 % RH. Maapohjan kosteus tasaantuu betonilaattaan ja betonilaatasta eristetilaan. Jos pintana on ponttilautalattia ilman höyrysulkuja pääsee kosteus pois rakenteesta. Jos pinnoite on esim muovimatto on rakenne erittäin riskialtis homehtumiselle.
Jos betonilaatan yläpinnassa on ns kermieristys (pikiliimauksella bitumikermi) voi rakenne toimia ilman kosteusvaurioita, mutta pelkkä bitumisively ei käytännössä yleensä toimi, jolloin maakosteus pääsee rakenteeseen.
Jos betonilaatan kosteuseritys ei toimi, hometta kehittyy eristeen ja alaosaan. Suhteellinen kosteus pitää olla rakenteissa alle 60 % RH.

Jäsenen antama (20.3.2010 klo:17:43) kommentti

Betonitohtorille: onko sama propleema jos on routaeriste ja mahdollisesti kapilaarisora valun alla. höyrynsulku lattialastulevyn alla lattianiskojen päällä. pintamateriaali parketti...

Jäsenen antama (20.3.2010 klo:19:10) kommentti

Oikeampi tapahan olisi laittaa eristys betonilaatan alle (ainakin 2/3-osaa).Ulkoseinän vieressä kyseisessä ratkaisussa tulee yleensä ongelmia,kosteutta ja hajuja.

Jäsenen antama (20.3.2010 klo:19:52) kommentti

Jäsen 60588 kysymys,jäsen 16520 tässä on aika
paljon yhtäläisyyksiä pintamateriaalin osalta.

Jäsenen antama (20.3.2010 klo:20:35) kommentti

Onko sokkelin korkeudella mitään vaikutusta kosteuteen? eps-eristetty(mahdollinen kapilaarikatko) laatta minkä päällä lattian-niskat ym rojut on kauttaaltaan vähintään puolitoista harkkoo maanpinnan yläpuolella ja keskimäärin huomattavasti enempi. ts valun pinta sokkelin tasalla.. sokkeli tasattu ja semmonen siropinnote laitettu. bitumin tms käytöstä ei tietoo..

maasto hiekka sora tms perästä ja mäen päällä. wanhasta pihakaivosta päätellen jokin vesisuoni menee jossain parin kolmen metrin syvyydessä. salaojat ja sadevesiputket on mut ei patoeristettä, se tuloo ens kesänä:)

onko tässä mittään tolokkua ruveta päästään kaikki lattiat valluun asti auki kun mittään "oiretta" ei oo huomattu? vai onko se todella niin että tää rakenne on täys pommi jo syntyessään?

on toki lattiapintojen uusinnan yhteydessä tarkotus paikotellen vilkuilla valuun asti mut jos on tervettä niin kannattaako se höyrysuluku poistaa jokapaikasta vai antaa olla? ja soveltuuko laminaatti tähän rakenteeseen lainkaan?
ja vielä jos laitellaan mukavuuslattialämmöt niin tulooko niistäki vielä lisäonkelmia?

niijoo jos jollain olis omakohtasia remonttikokemuksia jukkatalon vuoden -94(ollu varmaan useamman vuoden ajan sama) em. koolatusta lattiasta+seinärakenteesta niin olisin kiitollinen jos viittiis vinkata tänne niin hyvässä kun pahassaki:)

Jäsenen antama (21.3.2010 klo:8:06) kommentti

Esittämäni karkea malli lattiatyypistä on erittäin riskialtis homehtumiselle. Johtuen juuri kosteuseristeiden puutteista / puuttumisesta betonilaatan pinnalla. Routaeriste ei muuta tilannetta miksikään. Kapillaarikatko katkaisee kapillaarisen veden nousun laattaan, mutta suhteellisen kosteuden tilannetta ei miksikään. Jos betonilaatan alla on polystyreenieriste tilanne kohentuu huomattavasti parempaan suuntaan ja lattia voi toimia hyvin.
Itse en tekisi puulattiaa koskaan maanvaraisen betonilaatan päälle vaan oikeaoppiseen rossipohjaan. Rossipohjassa ilmatila on maanpinnan yläpuolella ja tuuletetaan tehokkaasti (pilariperustus paras ratkaisu).

Jäsenen antama (21.3.2010 klo:10:03) kommentti

tarkentakaa joku amatöörille joka on jo ihan solomussa näitten kaikkien nimikkeiden kanssa. mitä se polystyreeni on? styroxia, finfoamia vai mitä? ei näistä ennee ota tolokkua:)eps?
talotehtaan rakennekuvissa näkys valun alla solumuovieriste ja perustus-suunnittelijan kuvissa styrox R 50 100mm paksuudella..betonilaatan vahvuus 60mm ja laatu pitäs olla K20

höyrynsulkuun kaipaisin vielä tietoo. googlaamalla käsitin että ei missään tapauksessa pitäs olla sitä siellä mut amatöörinä ei kyllä ossoo suodattaa sitä tietoo...
sinällään sen sulun poisto ei välttämättä olis edes kovin suuri homma lattiapinnoitteen uusinnan yhteydessä jos lastulevyt parketin alla on ruuvaamalla kiinni... naulatut teetättäs vähä enempi töitä(tulppapora?)..

Jäsenen antama (21.3.2010 klo:22:53) kommentti

BT- sanoi, että kapillaarikatko ei muuta suhtellista kosteutta mitenkään. Voiko tämän ajatella siten, että ei kannata vanhoja alapohjia kaivella, kun ei voi kuitenkaan anturoitten alle vaihtaa kapillaari katkoa. Voisiko tätä tarkentaa kannattaako vaihtaa vai antaa olla entisellään. Mittaus RH- antaa aina alapohjassa n.100%, miten tämä arvo RH- muuttuu, jos sorat vaihdetaaan vain pohjaan ei anturoiden alle.Tapahtuuko tässä tapauksessa ylireakointi, kun ei ole kappillaari katkoa. Miten alapohjan eristeiden vaihto tämän päiväisiin parempiin on kannattavaa. Vai antaako, olla entisellään.

Jäsenen antama (21.3.2010 klo:23:15) kommentti

edelleen auki onko se styroksi R50 BT:n tarkottamaa polystyreeniä?



Ja mitenkä korjataan tämmönen koolattu lattiarakenne viksusti jos kauhuskenaario on totetunu, eli villat märkänä valun päällä. Lattialaatan purku ei kyllä kuulosta kovinkaan mukavalle vaihtoeholle... joku bitumieriste kauttaaltaan ja uuvet lattianiskat ym rojut siihen päälle ilman höyrynsulkua? jos tämmönen rakenne niin mitenkäs se bitumieristys saadaan väliseinien kohille ja ulkoseinien kapilaarikatkoon saumattomasti...



Äh pannaan jäitä hattuun ja tnt:tä nurkalle:) vanha talo on vanha talo josta ei nykynormit täyttävää saa... varmaan suomessa aikas paljo(lue liikaa) näitä pommirakenteita joissa tietämättömät ellää suht tervettä elämää iliman tiedon tuomaa tuskaa...



tietysti jos onkelmaa on niin korjaillaan niin hyvin ku mahollista mut kompromissejä joutus varmasti tekkeen.

Jäsenen antama (22.3.2010 klo:7:24) kommentti

Kapillaarinen kosteus siirtyy hienossa maa-aineksessa (vrt savi). Sen sijaan tasapaino-kosteus siirtyy maa-aineksen ja rakenteiden huokosten ilmatilassa. Huokosten ilmatilassa olevaa kosteutta mitataan suhteellisella mittaustavalla. Kapillaarisessa tilassa olevassa rakenteessa alkavat olla huokostilat veden kyllästämiä ja sitä mitataan punnitus-kuivaus menetelmillä.

Kapillaarikatkon tehtävänä lattian alla on katkaista veden nousu rakenteisiin, mutta kapillaarikatkon huokostiloissa suhteellinen kosteus on korkea. suunnittelussa käytetään arvoa 100 % RH.

Ns kovat eristeet betonilaatan alla estävät tehokkaasti kosteuden siirtymisen laattaan.

Kerron myöhemmin korjaustapoja....


Jäsenen antama (22.3.2010 klo:8:16) kommentti

edelleen auki onko se styroksi R50 BT:n tarkottamaa polystyreeniä?

Styrox on polystyreeniä. Styrox on joku vanha kauppanimi, josta on tullut yleisnimitys. Nimen alkuperästä ei minulla ole tietoa. Virallinen nimi on nykyisin EPS (expanded polystyrene) ja lattialaatu on EPS 100, routalevyt EPS 120.

Jäsenen antama (22.3.2010 klo:8:26) kommentti

No tulihan se polystyreeni lopulta, Kiitti Rep!
Kiitosta myös jo tässäki vaiheessa BT:lle hyvistä tiijoista! jatkoa odotan mielenkiinnolla!

Kovilla eristeillä meinaat finfoamia tms? vai onko "tavan" rytoksi(R50 jos se nyt on ees mikkään laatua meinaava) niitä myös?
Onko kuitenki mahollista että tämmösiä rakenteita löytys mäihällään kuiviaki? vai onko se käytännössä mahotonta? Kastuuko näissä usein myös ulko/väliseinien alaosatki joita vasten lattianiskat/villat on? Rakenneleikkauksissa oli jonkinasteinen kapilaarieriste myöskin niskojen ja valun välissä. miten sitte käytännössä on tehty, ei tietysti voi tietää ennenku on rakenteet auki...

Jäsenen antama (27.3.2010 klo:20:49) kommentti

Eli voiko villa tuoksahtaa,kun takkaa talvella käytetään päivittäin,haju pölläys tulee harvoin mut yleensä kun ulkona pitkään kosteaa,huoneessa on siis raitis ilma räppänä (joka täysi auki kun takassa tulet,ja syttymis vaiheessa n 15min myös ikkunan tuuletus räppänä on auki)lattiaan on siis teehty pari "tähystys" aukkoa josta villat tarkastettu-aivan kuivat sekä toinen aukko koolauksen vierest jotta näki puun kunnon-aivan kuiva.eli toi villa minua arveluttaa siellä alla josko se pölläyttäisi välillä kun takka hohkaa lämpöä?

Jäsenen antama (28.3.2010 klo:9:46) kommentti

Edellä esittämäni lattiamalli on riskirakenne. Sellaisenaan sitä ei kannata uusia. Jos välttämättä halutaan puulattia em betonilaatan päälle on betonilaatan päälle tehtävä kermieristys. Betonilaatta on aina niin "märkä" että eristeen ja laatan rajapinnassa rakenteet vaurioituvat (homehtuvat). Jos rakenne "tuoksahtelee" on vaurio olemassa. On paljon mikrobivaurioituneita rakenteita joissa vauriota ei silmämääräisesti näe. Jos hometta näkyy on se jo selvä terveyshaitta.
Parempi ratkaisu on purkaa nykyinen rakenne. Laittaa alle kapillaarikatkot yms ja betonilaatan päälle kermieristys ja puulattia. Itse en tekisi näin vaan esim nykyisen laatan päälle 100-150 mm:n kova eriste ja pintabetonilaatta.
MUTTA AINA PITÄÄ OTTAA PAIKAN PÄÄLLE RAKENNESUUNNITTELIJA, JOKA TSEKKAA MITEN MIKIN SYSTEEMI TOTEUTETAAN.

Jäsenen antama (28.3.2010 klo:11:59) kommentti

Eli jos ei tuoksahtele niin välttämäti ei kovin isoja vaurioita oo..? aiemmin puhuin höyrynsulusta mikä olis ollu allekirjottaneen lattiassa, mut nyt näyttääki että on voitu jättää kuvista poiketen laittamatta!! jos näin on niin taitaa parannella tilannettani huomattavastikki:) Hajuhaittoja ei tosiaan oo huomattu ja nyt ku teen parhaillaan seiniin ja kattoihin pintoja, niin jalkalistojen irrotuksissa ei seinänväleistä oo pöllähelly mittään epämääräsiä hajuja... 

jep suunnitelija kyllä..
Mut avvaisitko siltiki hieman että miten seinät jotka jäävät ns. valun sisään käyttäytyy? ja millä estetään että uuven valun kosteus ei pääse jo olemassa oleviin puurakenteisiin?

Jäsenen antama (28.3.2010 klo:12:04) kommentti

Seiniä ei saa jättää valun sisään vaan ne on nostettava lattiapinnan tasoon. Nämä systeemit maksavat mansikoita, mutta muuten tulee ongelmia.

Jäsenen antama (28.3.2010 klo:13:53) kommentti

ahaa.. entäs ulkoseinät ku ne männöö lähestulkoon nykysen valun pintaan saakka(sokkelin ja valun välillä kuitenki 30mm porrastus). valu tulisi siis puskuun ulkoseiniä vasten... saiskos sen puskusauman vaikka sillä kermillä eristettyä ettei ulkoseinät kastus valaessa/kuivaessa?

Väliseinät sais varmaanki lyhenneltyä ja vaikka pilarikengillä tuettua..



on sen verta mutkikas homma tosiaan että ammatilaista käytättää ihan väkisinki näköjäänki.. kermieristys kauttaaltaan + uus koolattu lattia näyttäs helpommalle, ehkä..

Voihan se silti vieläki olla ettei tarvii tehhä mittään.. aika näyttä...


Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Terassin laatoitus

Aion laatoittaa omakotitalon katetun terassin.lattia on petonia täytyykä laittaa veden eristys.lattian ala noin 12 neliöä tarvitseeko liikuntasaumoja....

Rossipohjaan lisäeristystä

Olen korjaamassa mökin ala pohjaa hiirulais tuhojen jäljiltä ja olisin päivittänyt rakennetta lisäämällä yhdeksi kerrokseksi 12mm tuulensuojalevyn, jollaista sieltä ei e...

perustusten teon kustannukset

Paljonko kohtuulliset kustannukset työn osuudelle,kyseessä uusi 70-neliön lomarakennus,pohjan ala suunnilleen 12*12 metriä.Perustus kevytsoraharkoille...

Paalutuksen arviohinta

Kyseessä on niitty/metsänraja tontti jossa mahdollisesti joudutaan paaluttamaan. Suunnitellun talon pohjan ala n. 125 m2, 2 krs harkkotalo. Jos paalutuksen syvyys esim. 8...

Realistinen harkkojen muurausaika

Tarkoituksena on itse muurata harkoista sokkeli. Paljonko aikaa on varattava per harkkokierros (pohjan pinta-ala n. 120 m2)?...

Korjaamotilan ilmanvaihto

Minkälainen ilmanvaihto pitäisi tehdä lattialämmitteiseen konehalliin? Pohjan ala on 10x10 ja korkeus 4m. Ilmanvaihdon pitäisi olla normaalisti pienellä virtauksella, ja...

Toja-levyn eristävyys

Osaatteko määritellä Toja-levyn lämmöneristysarvoa? Yläpohjassamme ullakon lattiassa on 150 mm betonilaatta, 2*3" Tojalevyä, paperi ja 40 mm kuorilaatta. Nyt siis rakenta...

Vanhan hirsitalon kylpyhuoneen lattian pohjatyöt

Vanhaan hirsitaloon tehdään wc/kylpyhuone rossipohjan päälle (hirsikannakkeet), lattiapinta-ala n 4 m2. Paikallinen rautakauppa suositteli kipsilevyistä pohjan ja kaatoje...

isover rk-L45

minulla on kylmä eteinen jonka meinasin tehdä lämpimäksi.Talo on50 luvulla rakennettu puru talo jossa on ulkona lisä eristys RK-L45.voiko sisä puolelle laittaa samaisen v...

Kellarin poisto

Talon alapuoliseen kellariin kyllästynyneenä olen ajatellut sen poistoa käytöstä, veden tulon vuoksi (ja ei sille ole ollut muutenkaan käyttöä). riittäisikö pohjan rikkom...

Edullisin alapohjaratkaisu

Rakennuspaikkamme vaatii pohjatutkimuksen mukaan paalutuksen (6m paalut). Paalutuksen toteutuksena olemme harkinneet Rautaruukin toimitusta siten että paalujen päälle tul...

Kellarin pohja

60-luvun lopun kivitalossa on jostain syystä jätetty kellarin varastohuoneesta osa lattiaa ja pohjaa tekemättä. Ohuehkon hiekkakerroksen alla on kallio. Hiekka oli kostea...

60-luvun talo ja yläpohja

Talosta on yläpohjan eristys imuroitu (sahanpurua) nyt pois. Talon kate on konesauma peltikatto, ilman aluskatetta. Mitä eristysmateriaalia suosittelette purun...

Pesuhuone ulkoeteiseen

Miten seinä tulisi tehdä ja eristys puutaloon ja kylmään eteiseen, ilman että saa pelätä kylmän ja lämpimän kohtaan tulevaa kosteusvauriota, suihkukaappi pohjan kanssa on...

Ari h11 vm. 1977 pientalokattilan eristys

Hei, miten on, kannattaako tuollaisen vanhan kattilan lisäeristys? Pannuhuoneessa nyt n.38 astetta lämmintä. Ulkona -1. Taloon vasta muutettu, öljy&au...

Hirsitalon maalattian eristys

Hei. Olisi tarkoitus eristää 1900-luvun alkupään hirsitalon lattiaa. tämä on siitä erikoinen lattia että ala puolella on kiviholvi maakellari, tässä kohtaa taloa ei ollen...

rossipohja

Tervehdys ostin  vanhan hirsitalonjossa rossipohja ja haluaisin mahdollisestitoteutus1 lattiavesikierolämmitys vai2 nykyinen patteri vesikierto3 lisä eristys materiaalit4...

Vesijohdon eristys

Onko riittävä eristys vesijohdolle jos se menee autokatoksen betonilaatan alla. Ylhäältä-alas: betoni 8cm,finfoam 10cm (koko autokatoksen ala),kapilaarisora 30cm ja vesip...

Saunan ja kylpyhuoneen yläpuolinen tuuletus

Hei . Hirsitalon harjakatto on lämpöeristetty myös Saunan ja pesuhuoneen kohdalta ylös, minkälainen tuuletus pitää järjestää tähän tyhjään tilaan jossa on eristys ala ja...

patterin koko

kesäkeittiö/verstashuone molempien huoneiden lattiapinta-ala on noin. 16m2. Eristys: seinä,125mm villa, lattia 200mm villa ja katto 300mm puhallusvilla. kesäkeittiössä on...

remontin hintahaarukka???

mikähän mahtaisi olla hintahaarukka tälläiselle remontille? rintamamiestalo johon on jo alakertta remontoitu, mutta muutoksia pitäisi silti tehdä.koko taloon tulisi sähkö...

varasto lämpimäksi

palaan vielä varaston eristys aiheeseeni, kyseessä siis kakkosnelosrunko ja ulkoverhouspaneeli kiinni suoraan runkotolpissa eli tuuletusrakoa ei ole. Sisä puolelle siis t...

Onko taloyhtiön vastuussa osasta korjauskustannuksia

 Hei, 4 huoneiston taloyhtiössämme on tehty mittavat ala- ja yläpohjakorjaukset. Korjauksiin jouduttiin yhden osakkaan  (D) aloittaessa mittavan...

Hirsitalon eristys

Hei! Remontoin vanhaa hirsitaloa ja eristämisestä on tullut eri tahoilta eri vastauksia. Eli talosta on jäljellä oikeastaan vain hirsirunko. Voinko k...

maanvaraisen laatan pohjatäyttö ainekset

Moi.Teemme vuonna 66 rakennettuun yksikerroksiseen puu omakotitaloon maanvaraisen laatan uusimis projektia.Syy miksi tähän ruvettiin oli tojalevyn poisto joka oli sokkeli...