Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

2- kerros betonointi

Ylä-, ala- ja välipohjat

Kysytty: 30.3.2011 klo:8:20
Haluan säästää betonikustannuksissa tekemällä itse alusbetonin (K30) traktorikäyttöisellä tasosekoittimella ja toisaalta haluan kovan 30 mm betonipinnan (K50) valmisbetonista maanvaraiseen laattaan. Suunnitelman mukaan 180 mm:n laatan ylempi teräsverkko tulisi juuri noiden kerrosten väliin. Luulisin, että tuo ei ole hyvä verkon paikka, jos alusbetoni kuivuu ennen pintabetonointia. Sen sijaan ideana olisi laittaa tuoreen alusbetonin päälle verkko, ja sitten pintakerros ja tiivistää valukaista tärypalkilla. Onko idea toteuttamiskelpoinen ja mitä riskejä toteutukseen liittyy?

Riuku
Kysymyksiä: 1 kpl



Virallinen vastaus
Betoniraudoitus on ilmeisesti molemmissa pinnoissa. Yläpinnan raudoite laitetaan paikalleen ennen valua oikeaan korkeute...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Ylä-, ala- ja välipohjat / 2- kerros betonointi":
Jäsenen antama (30.3.2011 klo:9:00) kommentti

Et pysty tekemään K 30 betonia traktori käytttöisellä sekoittajalta.Sinulla ei ole käytettävissä vaakoja raaka-aineiden punnitukseen. K 30 betoni on luokiteltu betoni, ei sitä voi työmaalla tehdä, jos ei ole kunnollista betoniasemaa siellä käytettävissä.

Jäsenen antama (30.3.2011 klo:10:19) kommentti

"haluan kovan 30 mm betonipinnan (K50) valmisbetonista maanvaraiseen laattaan. Suunnitelman mukaan 180 mm:n laatan ylempi teräsverkko tulisi juuri noiden kerrosten väliin"



Miksi ihmeessä noin! Sutta tulee, koska betonin "teoreettinen" ohuin kerros on 50 mm. Miksi ihmeessä kahtena valuna. Sekin (50 mm) tahtoo käpristyä. Se on osaavan hommaa. Käristymistä et pelkästään verkolla estä.

Jäsenen antama (30.3.2011 klo:16:57) kommentti

Minkä takia tarvitset K50-lujuuden omaavan lattian? Kulutuskestävyyden vai jonkun muun asian takia?

Jäsenen antama (30.3.2011 klo:17:36) kommentti

Jos ei tarvitsekaan luokiteltuluokiteltua K30:stä, vaan puristuslujuudeltaan reilun 30 MPa:n betoni riittää hyvin. Aikanaan tuli kokeiltua työmaalla betonintekoa kahdesta runkoaineesta ja testattua 4 kuutiota koululla. Kaikki olivat yli 40 MPa, joten uskoisin suhteellisen luotettavasti pystyväni tekemään "K30:stä". Resepti: Puhdas runkoaine (ei humusta eikä ruostetta..), runkoaineiden suhteiden valinta oppikirjan by201 rakeisuuskäyrän mukaan, runkoaineiden sekoittaminen etukäteen, jolloin kosteusvaihtelut sekoittuvat ja isoja määriä sekoittaessa tarkkuus paranee (tällä en pääse 3 %:en lajikekohtaiseen tarkkuuteen, mutta saan koko runkoainesseoksen pysymään suositellulla rakeisuusalueella), myllylliseen tarvittavan runkoainemäärän punnitus ja laitto myllyyn, sekoitettaessa pannaan merkille, kuinka ylös runkoainetta on (tämän näkee helposti, kun sekoitinvarsia on eri korkeuksilla, seuraavilla myllyllisillä täytetään runkoainetta aina yhtä ylös, sementti annostellaan täysinä säkkeinä, veden tilavuusannostelu on helppoa, kun litran massa on 1 kg. Ja tietysti veden vähentämiseksi, vesisementtisuhteen pienentämiseksi käytetään notkistinta. Löysää massaa ei tehdä. Tietenkin tässä kuluu vähän enemmän sementtiä kuin betoniasemalla kuluisi, mutta silti puolet betoninhinnasta jää vielä tekopalkkaa, kun betoninhinnasta ei unohdeta kuljetuskustannuksia.

Jäsenen antama (30.3.2011 klo:19:08) kommentti

Kysyn vielä..., miten isosta lattiasta on kyse?

Jäsenen antama (31.3.2011 klo:8:45) kommentti

HYVÄ BETONITOHTORI Kyllä kulutuskestävyyden vuoksi. lisäksi pinnan tulisi olla katuharjalla harjatun karhea. Kyseessä on lypsykarjapihaton käytävä joka kuluu normaalivaluilla liian liukkaaksi alle 5 vuodessa.

Kertavalun koko on lähes 3x50m. Lisäksi tälläisten kaistojen väliin tulee 15 cm korkeammalla oleva kaistale (3-5m). Yhteensä lattiapinta-ala on 1000m2.

Laatta on mitoitettu K20:nelle, mutta kait siitä lujemmankin saa tehdä ilman uudelleen suunnittelua?

Jäsenen antama (31.3.2011 klo:13:18) kommentti

Onko alue eläinten käytössä vai hoitokäytävä?
Tai liikkuvatko eläimet myös samaa käytävää pitkin.

Jäsenen antama (31.3.2011 klo:14:52) kommentti

Alue on eläinten käytössä, eläinten sorkat ja lantaraappa kuluttavat betonin pintaa. Lehmän massa on 700kg. Nämä käytävät ovat käytännössä aina märkiä ja lannan pahin kemikaali on ammoniakki, mutta tämä ei lienee betonille kovin vaarallista. Lattian kestoikä on ulkomaalaisesta tutkimuksista, joista muistaakseni betoni oli K40. Vaikka kestoikä on lyhyt silti betonia suositellaan koska betoni lattia on edullinen.

Jäsenen antama (31.3.2011 klo:15:03) kommentti

No niin....

Sinulla on erittäin vaativa betonointikohde. Rasitusluokka on voimakkaasti agressiivinen ympäristö, rasitusluokka XA3.



Sinä itse et pysty tekemään betonia, joka kestää noissa olosuhteissa.

Jos suunnittelija on määrännyt kohteeseen K20 betonia ei ole ymmärtänyt rasitusluokista yhtikäs mitään.

Saat toki tehdä omaasi mitä haluat, mutta betoni pitää olla vähintään K50.

Yksistään puristuslujjus ei ole tärkein tekijä vaan myös betonion tiiveys ja kemiallinen kesto. Minimi sementtimäärä pitää olla vähintään 330 kg/m3.

Suosittelen valmisbetonin ostamista. Itse tehtynä et säästä yhtikäs mitään....

Jäsenen antama (31.3.2011 klo:16:13) kommentti

6m3 betoniautolla tuotuna K50 betonille kustannus 103€ per motti kalliimpi kuin työmaabetonin. 600m2 lattiavalussa (130+50 mm) säästöä työmaabetonista tulisi 8000€, josta vähennetään 6 miestyöpäivää lypsäjän palkalla 100€ per päivä. Kahdelle ylinmääräiselle työpäivälle säästöä 7400 € Alv 0%. Meikäläisen palkoilla se on merkittävä säästö. Ja jo puoletkin siitä olisi.

Mutta vielä alkuperäiseen kysymykseeni: Ilmeisesti ei ole muuta riskiä kuin betonien sekoittuminen? Entä jos ratkaisi tuon sekoittumisongelman antamalla 1. kerroksen kovettua vuorokauden ja valaisi päälle pintabetonikerroksen. Pintabetoniin haluttaisiin A-luokan tasaisuus 3% kaltevan valun poikkisuunnassa, jotta suora teräksinen lantaraappa tekisi puhdasta jälkeä. Aiemmin tässä keskustelussa epäiltiin pintakerroksen irtoavan alustastaan. Pintakerrosta pitäisi muuten jyrsiä karheaksi ehkä 5-7 vuoden välein. Mikä olisi sopiva pintakerroksen paksuus ja pitäisikö siihen laittaa rautaa?








Jäsenen antama (31.3.2011 klo:17:13) kommentti

Ihan miten vain, mutta vaatimukset valulle on kovat kuten A-luokan tasaisuuskin...

Tuotantolaitokset maksavat....

Jäsenen antama (31.3.2011 klo:19:30) kommentti

"Mikä olisi sopiva pintakerroksen paksuus ja pitäisikö siihen laittaa rautaa?"



Mitä paksumpi 50mm:stä sitä parempi ja rautaa osaavasti. Tällaisessa pintabetonissa raudoitus on kaiken a ja o, niin kuin kaikessa muussakin raudoituksessa, jolloin myös "yliraudoitus" vähintään yhtä pahasta kuin alituskin.

Jäsenen antama (1.4.2011 klo:8:20) kommentti

En suosittele tehtäväksi näin vaativaa lattiaa kahdessa kerroksessa. Pintalaattoja tehdään, mutta em olosuhteisiin ei kannata lähteä urheilemaan. Kerralla tehty 180 mm:n laatta onnistuu parhaitten ja tehdasbetonista sekä ammattimiesten tekemänä.

Jos isäntä ei halua käyttöikää lattialle kuin jonkun vuoden niin mikäs siinä, käyhän sekin.

Jäsenen antama (1.4.2011 klo:9:14) kommentti

Vedänpä leikkaa/liimaa-menetelmällä mitä heti alkuun olen sanonut (ilman lainausmerkkejä omalta sanomiseltani, koska minulla on täysi oikeus kirjoituksiini:

"haluan kovan 30 mm betonipinnan (K50) valmisbetonista maanvaraiseen laattaan. Suunnitelman mukaan 180 mm:n laatan ylempi teräsverkko tulisi juuri noiden kerrosten väliin"

Miksi ihmeessä noin! Sutta tulee, koska betonin "teoreettinen" ohuin kerros on 50 mm. Miksi ihmeessä kahtena valuna. Sekin (50 mm) tahtoo käpristyä. Se on osaavan hommaa. Käristymistä et pelkästään verkolla estä.

Jäsenen antama (3.4.2011 klo:8:24) kommentti

Jos isäntä haluaa välttämättä tehdä esittämäällään tavalla, olisi paras ratkaisu tehdä märkää märälle. Eli ensin se K30 pohjalle ja sitten heti perään pintaan K50 betoni. Terästys kuitenkin koko 180 mm:n mukaan, eli silloin pintakerros "sidotaan" kiinni koko kerrokseen kiinni. Tärypalkkitärytys käy hyvin kun vain johteet ovat oikein mitattu paikalleen. Koneliippaus pinnalle.


Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

HB:n porraskivet

Aion rakentaa kulkuväylälle portaat HB:n porraskivistä. Asennusohjeen mukaan ne asennetaan tiivistetyn ja routaeristetyn hiekan päälle. Voinko hiekan tilalla käyttää runs...

Vettä pidättävä kerros savesta

Olen rakentamassa salaojitusta 80-luvun omakotitalooni. Olen laittanut paikalleen EPS-routaeristeeen. Seuraavaksi tulisi vettä pidättävä kerros. Voiko sinä käyttää tavall...

eristekerros

maavaraisen laatan ja koolauksen yläreunan välinen mitta on 130mm. voinko täyttää tuon tilan paroc uns 37 lla,yksi kerros 100mm ja yksi kerros 50mm? vai pitäisikö käyttää...

millainen sora

tein 2,5m massanvaihdon tulevan talon alle 0-100 murskeella.kysyisinkin millä kannattaisi viimeinen kerros ennen anturaa tehdä?olisiko järkevää laittaa 8-16 sepeliä 25cm...

Jatkoa maapohjan vuovituksesta...

Kiitokset vastausestanne 7.9. esittämääni kysymykseen maapohjakellarin kevyteristämisestä! Vielä haluaisin kysyä yhden tarkennuksen: jos laitan muovin suoraan nyt kuivan...

pihalaatoituksen asennus

hei ! olen tekemässä pihalaatoitusta taloni seinustasta 150cm asti leveää kulkuväylää.riittääkö styroksi kerrosvahvuus jos laitan 1.kerros 5cm styroks 200cm lev. ja 2.ker...

Patolevy

3 kerroksinen talo jossa alin kerros on maan alla. sokkeli on käsitelty piellä kun talo on rakennettu -58. Tarkoitus on eristää sokkelin ulkoseinä patolevyllä ja finfoam...

Salaojat ja 16-32mm sepeli

Minulla on perustusten alla puolimetrinen kerros soraa ja 200mm kerros 16-32mm sepeliä. Sepeli jatkuu paikoin yli puoli metriä perustusten ulkopuolelle. Voinko kaivaa tuo...

Vanhan omakotitalon vinttin lattiaan puhallusvillaa

Moro50-v vanhan 2-kerroksisen omakotitalon "kylmävintin" lattialta imetettiin purut pois ja nyt olisi tarkoitus laitattaa tilalle sellu- eli ekovillaaa.Mutta minkälainen...

Hiekkaa rossipohjaan sepelin päälle

Voiko savimaalle paalutettuun rossipohjaan laittaa päällimmäiseksi kerrokseksi hiekkaa 8/16 kalliosepelin päälle? Savimaan päällä on ensin suodatinkangas, jonka päällä on...

Peltikaton maalaustapa

3-vuotta vanhan konesaumakaton ensimaalausta varten saadussa tarjouksessa urakoitsija ehdottaa ensimmäisen kerroksen sivelymaalausta ja sen päälle toinen kerros korkeapai...

Uretaanilevyjen asennus.

Hei! Alkoi askarruttamaan katon eristäminen uretanilevyjen kanssa, Ajattelin laittaa 2 kpl 100mm paksuja levyjä päällekkäin. Onko mahdollista että levyjen väliin muodostu...

Maanvaraisen lattian eristäminen

SPU kellarin eristeoppaasta yritin selvittää maanvaraisen kellarin lattian eristämistä. Siellä on ohje, että pitää tehdä kapillaarikatko (sepeliä riittävä kerros). Sitten...

Kipsilevylattia

Olen tekemässä kipsilevylattiaa. Nyt on eka kerros harvalaudotusten päällä. EK 15 lattia kipsilevyä. Mitä kipsilevyä kannattaa käyttää muissa kerroksissa? Voiko laittaa n...

Hilseilevä maalipinta siporex/betonirungossa

Asuntomme on rakennettu 1969 rinteeseen. ensimmäinen kerros on betonirunkoinen, toinen kerros siporexia. Maali hilseilee siporexin ja betonin liittymäkohdasta. Johtuuko t...

Kipsilevylattian tasoitus

Hei, kannattaisiko 3x kipsilevylattia lattialämmityksellä tasoittaa vasta viimeisen kerroksen päälle vai olisiko parempi laittaa tasoite jo toisen ja kolmannen kerroksen...

Vanhan hirsitalon yläpohjan eristys

Tarkoituksena on lisäeristää vanhan hirsitalon yläpohja. Se on täysin avoin ja vanhaa purueristettä on 20 - 30 senttiä vahva kerros. Purua ei tarvitse poistaa koska se on...

Voiko lisätä...

Kohteena on vanha (n 100v) torppa, jota on laajennettu 25v sitten. Nyt kyseessä on vanhan osan yläpohjan lisäeristäminen. Eristeen rakenne on - tuulen...

Kylppäri yläkertaan

Terve! Olen tekemässä yläkertaa vajaa 10v vanhaan taloon, ja kylppärin lattiaratkaisu mietityttää. Lattiaan on lyöty harvalaudoitus,...

vinyylilattian alusmateriaali?

Moi.Mulla ois tossa asennettavana lukkopontillista vinyylilattiaa. Mutta pari seikkaa pitäis tietää. Meillä on puurakenteisella rossipohjalla oleva omakotitalo jossa on l...

rappaus

mitä tulee suurinpiirtein maksamaan noin 900m2 ruiskurappaus 3-kerros rappauksena tarvikkeineen...kerrostalo....

lämmitysöljyn määrä vuodessa

asun 2Kerroksisessa tiilitalossa.100 m2 /kerros.öljykeskuslämmitys.mikä on sopiva öljynkulutus vuodessa,suihkua käytämme joka päivä...

sepeli 6-12mm

Olen rakentamassa omakotitaloa savi/silttimaalle.Minulla olisi käytettävissä sepeliä 6-12mm ja kysyisin käykö tämä kapillaarinkatkoksi maanvaraisenlaatan alle (20-30cm pa...

Savea perustuksen reunalle?

Voinko laittaa perustuksen viereen savea vettä eristäväksi maaksi. Voiko noin 20cm.n kerros routiessaan rikkoa legasora peustusta?...

piirustuksia

onko saatavilla mistään piirustuksia takan(varaavan) muuraamiseksi. näin joskus kirjan jossa oli useampia vaihtoehtoja/ kuvat kerros kerrokselta...