Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

tiilikaton vuoto

Vesikatto

Kysytty: 6.6.2012 klo:20:11
1,5 kerroksinen 2 vuotta vanha puutalo tiilikatolla. Ongelmana ollut uudesta lähtien se että tiilikatto tihkuttaa reilummalla sateella jostain läpi. Näkyy avonaisen kuistin katossa tippuvana vuotona useassa kohtaa. Juuri sillä kohtaa missä aluskate loppuu. Myös toisella puolella taloa muutamassa kohdassa on valumajälkiä.

Katolla on lumiesteet sekä neljä ilmanvaihdon läpivientiä. Talotoimittaja on moneen otteeseen koittanut etsiä mistä tulee mutta ei vaan löydy. Harjatiiletkin on kokeeksi nyt massattu kiinni toisiinsa mutta ei auta.

Kuistin portaalle tulee oikein lätäkkö vuodosta. Kaikki pitäs olla ok mm lumiesteet mutta silti vaan vuotelee. Ei pienestä kuurosta mutta kun vähän pidempään ja reilummin sataa.

Mikäköhän voisi tällaisen aiheuttaa?

Letkulla kastelemalla ei ole myöskään löydetty vuotokohtaa.



Virallinen vastaus
Todennäköisesti katossa on muutama harva tiili, jotka suotavat vettä lävitseen. Ai...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Vesikatto / tiilikaton vuoto":
Jäsenen antama (7.6.2012 klo:8:04) kommentti

Se tiilikate ei ole vedenpitävä kate.Siksi siellä on se aluskate, joka on varsinainen vesikate.

Jäsenen antama (7.6.2012 klo:8:36) kommentti

Etsitte virhettä eli haukutte väärän puun juurella. Aluskate(kin) on asennettu täysin väärin. Siitä minä olen oikeastaan huolestunut.

Jäsenen antama (7.6.2012 klo:9:05) kommentti

Aluskatteelta valuu vettä terassille ja portaille!!Huolestunut on hyvä ilmaisu! No,puretaan ja tehdään kunnolla!

Jäsenen antama (7.6.2012 klo:19:50) kommentti

Meidän määräyksissä on puutteellisuus. RakMK mukaan aluskate on vietävä ulkoseinän ulkopuolelle, eli räystäsosalle ja terasseilla on juuri kuten kysyjän tapauksessa. Ehdottomasti väärin asennettu.
Tässä ei talonpoikaisjärki pelaa niin suunnittelijoilla kuin toteuutajillakaan, eli aluskate olisi vietävä räystäälle niin, että vesi valuu ulos katteelta ja mieluummin vielä räystäskouruun jos sellainen on...
Tiilikate on ns epäjatkuva kate, eikä se ole vesitiivis, siksi aluskate pitää olla tiilikatteella ja vielä hyväkuntoinen...

Jäsenen antama (7.6.2012 klo:22:17) kommentti

On kerrassaan suuri ilo todeta, että täällähän aletaan pikkuhiljaa oppia hyviä rakennustapoja.

Jäsenen antama (7.6.2012 klo:22:28) kommentti

Mutta eihän ne asentajat siitä vastuuseen olisi joutuneet,vaikka olisivat sääntöjä rikkoneet, syyntakeettomia kun olivat!

Jäsenen antama (7.6.2012 klo:22:58) kommentti

Kyllä tämä asia on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia, heti kun näitä aluskatteita ruvettiin asentamaan. Ei tämä ole tämän pävän juttu, eikä nyt keksitty.
Meidän määräykset vain eivät ole ajantasalla tämänkään asian kanssa.
Tätä on yritetty esittää rakentajille ja huomautettu suunnittelijoille, mutta kun siitä ei ole määräystä, niin näin tehdään...?
Ihmeellistä eikö totta...

Jäsenen antama (7.6.2012 klo:23:08) kommentti

Kyllä on tosiaankin, että kymmeniä vuosia..? Kyseessähän on vain joku hullu pykälä!Raamatunpaksuisia lakejakin nuijivat läpi lyhemmässä ajassa, verroinkin jos on verojen lisäyksestä kysymys!

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:6:43) kommentti

Ei vaan jos määräyksissä ei olisi pykälää ulotettava ulkoseinän reunaan tms mitä liekään vaan ainoastaan määräys aluskatteen käytöstä suurin osa katoista olisi tehty sillä maalaisjärjellä ja se aluskate menisi perille asti. Jälleen määräyksistä enemmän haittaa kun hyötyä. Katontekiät taas noudattavat yleensä niitä "viisaampien" tekemiä detailikuvia...Nyt ei voida puhua edes materiaalisäästöstä, vaan ihan silkasta tyhmyydestä. Ja nimenomaan suunnittelioiden tyhmyydestä.

Ei näillä palstoillakaan tähänasti kuin yksi ole neuvonut viemään aluskatteen perille asti.

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:7:34) kommentti

Niin, tällaista tämä on,mutta jokatapauksessa ,aluskate on oikein asennettu,kun se menee ulkoseinän ulkopuolelle.

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:7:47) kommentti

Jos aluskate jätetään ulkoseinän ulkopuolelle räystäsosalle on se väärin asennettu. Sanokoon määräykset ja ohjeet mitä tahansa. Silloin kun rakenteen asennustapa vaurioittaa rakennetta on se rakennusvirhe.
Vielä parempi rakennusvirhe on jättää aluskate ulkoseinän sisäpuolelle ullakkotilaan, niitäkin esiintyy...

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:8:32) kommentti

" Ei näillä palstoillakaan tähänasti kuin yksi ole neuvonut viemään aluskatteen perille asti"

???????????

"
Niin, tällaista tämä on,mutta jokatapauksessa ,aluskate on oikein asennettu,kun se menee ulkoseinän ulkopuolelle."

Mestareitakin on kahdenlaisia!  Kummmankohanlainen on tuo mestari? Se on vaikea arvata ellei tiedä oikeaa ratkaisua.

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:8:42) kommentti

Siis väärin tehty,teki miten teki.

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:8:50) kommentti

Tuostahan voi päätellä mestarin laadun ja tarkasti.

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:9:18) kommentti

"...jokatapauksessa, aluskate on oikein asennettu, kun se menee ulkoseinän ulkopuolelle..", Ei mielestäni oikein, vaan "sääntöjen mukaisesti".Sehän se YLEENSÄ on se oikea ratkaisu..?
Huopakatto jos siellä alla olisi,niin yleensä vedet menee sinne minne pitääkin, eli ränniin! Kaikenlaisia virityksiä on meikäläinenkin siellä alla nähnyt,tavallisista kovalevyistä lähtien, jotka sitten notkahtelee ja retkahtelee ja irtoilee kosteuden takia.Pahin tapaus yksi valmistalon katto! Kuistinkaton liitoksessakin tiilet 7-8 senttiä
tyhjän päällä! Lumi paineli ne poikki jo ensimmäisenä talvena, ja sitten kun yrittivät sitä saada takuutyönä korjattua, niin olikin jo firmat konkassa!!

Tuossa muljahti mieleen että jos se aluskate on muuten kunnossa ettei vintille tiputtele,niin voisihan sen kuistinkin kattaa, eikös se vika siinä silloin korjaudu, vähän niinkuin automaattisesti?

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:10:37) kommentti

On miten on tai oli miten oli "pintakatteesta" huolimatta, siis mikä menee sen "läpi tavalla tai toisella", niin kaikenlaisista määräyksistä huolimatta se "läpimennyt" vesi on mentävä alaräystäällä alaräystään "yli" ja silloin ränneihin, jos sellaiset ovat, muutoin se ei ole hyvää rakennustapaa noudattaen tehty.

Tämä ratkaisu on helppo ja hyvin yksinkertainen toteuttaa, kun sen osaa ja on täysin perusteltua olla sellainen mestari, joka osaa myös siten oikein tehdä eikä vain muutoin neuvoa tai "neuvoa".

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:11:54) kommentti

Liekkö tuo tässä siitä osaamisestakaan niin kiinni. Ei kai siinä isompaa lisäkoulutusta tartte, jos vie sen katteen "perille asti" Täysin järjetön menettely muuten! Tarvinneko sitä "syytettä" aina viedä sinne suunnitteluportaaseen ?. Onkohan tähänmennessä ketään vielä edesvastuuseen asetettu, jos rakennetta on parantanut, vaikkakin sääntöjen vastaisesti!Virheitähän tehdään siellä virkaportaan ylimmällä askelmallakin, mutta jostain kumman syystä mitä korkeammalla ollaan sen mutkikkaampaa on ne tunnustaa ja oikoa!

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:12:37) kommentti

Rakentamismääräyskokelma on ns minimitaso. Aina pitää suunnittelussa ja rakentamisessa pyrkiä parempaan. RakMK antaa täyden vapauden suunnitella ja rakentaa kunhan vaan minmitaso saavutetaan.






Jäsenen antama (8.6.2012 klo:18:57) kommentti

"???????????"



"mieluummin vielä räystäskouruun jos sellainen on..."



"täällähän aletaan pikkuhiljaa oppia"



Rispektit taas välillä sinne montan suuntaan.

Ei sillä että keskustelupalsta olisi joku rakennusoppipaikka, mutta pakkopa myöntää että oma talo olisi huomattavasti huonompi jos olisi tyytynyt kuuntelemaan "ammattilaisia" eikä olisi kaikkia uretaanihuuruissa kirjoitettuja viestejä ymmärtänyt.

Jäsenen antama (8.6.2012 klo:19:31) kommentti

"...oma talo olisi huomattavasti huonompi jos olisi tyytynyt kuuntelemaan "ammattilaisia"....  "

Noinhan se on!

"...eikä olisi kaikkia uretaanihuuruissa kirjoitettuja viestejä ymmärtänyt."

Onko niitä uretaanillakin juopottelijoita?

Huom! "ns. minimitaso" on harvoin hyvä rakennustapa, vaikka se sellaiseksi yleisesti hyväksytään.

Jäsenen antama (9.6.2012 klo:7:41) kommentti

Onhan se hyvä että noissa säännöksissä jätetään vähän suunnitteluvaltaa sille asentajallekkin!Järjenkäyttöä ei "isoveli" ole vieläkään kieltänyt! Ja kyllä tosiaan tuota "minimitasoa" voisi vähän nostaa. Olisivat tässäkin määränneet että "aluskatteen täytyy ulottua 20 senttiä vapaasti roikkuvana räystään alapuolelle", niin silloin moni tyhmempikin olisi ajatellut että "taas niitä herrojen kotkotuksia", ja räpsäyttänyt sen siitä räystäältä poikki! Silloinhan se asennus olisi ollut rakennusteknillisesti vahingossa oikein, mutta ei vieläkään sääntöjen mukainen,koska minimivaatimusta ei täytetä, ja siis rakennusvirhe!

Jäsenen antama (9.6.2012 klo:9:07) kommentti

Jaha! "Hiiri se kissalle takkia ompeli". On se hyvä, että kaikki eivät ole niitä ohjeita tekemässä "isoveli":lle "herrojen kotkotuksiksi".

Jäsenen antama (9.6.2012 klo:20:35) kommentti

Tämähän oli vain "aloite", montako on mennyt läpi eduskunnassa!

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:8:14) kommentti

Eipä kannata viedä aluskatetta ränneihin asti,vaan riittää,kun sen vie 20 cm ulkoseinän yli.

Muutoin saattaa tuuletus kärsiä aluskatteen ja tiilen välissä,kun ei räystäältä pääse ilmavirtaus väliin.



Näinhän rakentamismääräykset ja myös tiilen valmistajat sekä kattoasentajat ohjeissaan sanovat.

Mitä tulee vuotoihin ,niin suuri syy on on katon sammaloituminen,joka aiheuttaa kapillarinousua saumoissa,miäli tiilen limitys on vielä pieni.



Rak.ins.

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:9:55) kommentti

Suorempi on mielestäni ilmalla tie sieltä räystäältä sinne alle! Eipähän tarvii koukkailla; ja yleensä on nuo aluset aika hyvin laudoitettu,että eipä se ilmamäärä sen isompi loppupelissä taida olla!

Tuo on kyllä tiilikaton ongelma että sammalten lisäksi kaikki muu töhkä, esim. lehdet ja neulaset tekee "patoja" ja vedet menee sitten minne menee! Mielestäni eniten huoltoa ja tarkkailua vaativa kate! Mutta katto kun katto, kyllä sinne kerran vuodessa vähintään pitäisi jaksaa nousta!

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:10:18) kommentti

PSa hyvä Oletko tosiaan "Rak.ins."???????????????????



Ymmärrän sitten, jos olet "aatamin aikuinen", mutta toisaalta sitten en ymmärrä ollenkaan. Se taas on toinen juttu, jos olet nuori kolli/-tar.



Valmistajathan myyvät aina siten ohjaten, että heidän tavaransa meneen kaupaksi lopputuloksesta viis väliä. Siitän heillä ei ole koskaan vastuuta

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:10:42) kommentti

Taitaa olla rakentaja rane edellä äänessä.

Näitä Raneja on rakennusneuvojina ja varsinkin sähköpuolella.



Kyllä kaikilla kattofirmoilla ja myös valmnistajilla on jopa ohjeissa ja myös tapana tehdä siten,että aluskate loppuu noin 20-30 cm ulkoseinän yli mentyään.

Kattotuoleihin kiinnitettyihin alulautoihin pitää jättää parin sentin raot tuuletuksen hoitamiseksi.

Irrottamalla laudat,niin on sitten myös räystäältä hyvä tarkistaa varsinkin vinokattojen vuodot,kun näkee hyvin aluskatteen ulkopinnalle.



Jotkut voi tosiaan olla sitä mieltä,että kaikki suomen kattourakoitsijat tekee hommat väärin.mutta yleensä kyseessä on jokin rakentaja Rane.

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:10:49) kommentti

Toistan täysin aikaisemmin sanomani ja se PSa taitaa olla juuri se rakentaja Rane. Tee ja "neuvo" sutta, mutta niitä "neuvoja" on täällä jo liiankin kanssa. Tuo rakenteesi on niin syvältä, että ei kannata lähteä edes kus... sinne päin eli kääntämällä sekin toiminta toisin päin, joten mitähän sieltä tulee.  

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:12:13) kommentti

Hyvä ja huono ratkaisu pitäisi perustella, jotta suden tekijätkin ymmärtäisivät missä/miksi mättää.

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:12:37) kommentti

Jo JV:n viestien määräkin kuvaa,että kyseessä on rakentaja Rane,joita esiintyy näillä rakennuspalstoilla.

Kaikki asiantuntijat,katon tekijät,katon valmistajat,rt-kortit ja jopa alan keskusjärjestö kattoliittokin sanoo ohjeisaan,että aluskatteen voi lopettaa 20 cm:n ylityksen jälkeen,koska sitä ei yksinkertaisesti tarvita ,eikä siitä ole mitään hyötyä jatkaa pidempään.

Vinoissa katoissa esim. pystysaumakatteissa sen viemisestä ränneiile on jopa haittaa mm. siivouksen ja katteen ja aluskatteen välisen tuuletuksen vuoksi.

Kyllä ne alulaudat aina kahden katteen ajan kestää.

Kun edes tämä JV- Rane edes yhden tahon nimeäisi,joka tällaista esittää,mutta kun JV-Rane on ainoa,niin ei voi esittää.

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:13:06) kommentti

Tämä menee välillä tällaiseksi.

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:13:23) kommentti

kvkj hyvä! Tyhmä kysymys. Pitääkö katolle vähäinenkin vesi joutua rakenteisiin, rakenne se on räystäskin. 

Vesi sinne mihin se kuuluukin eli ensin kouruihin ja siitä syöksytorvia alas jne... ei ole vaikea hoitaa, mutta näyttää RAK.INS. Rakentaja RANE = PSa olevan aivan ylivoimainen tehtävä edes kuvitella.

Minkähänlaisia ko Ranella syntyykään? Sääli!

Tätä asiaahan on jauhettu ennenkin! Mutta eihän aatamin pääkoppaan sisälle toinen voi mennä.

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:13:56) kommentti

Yritin vain neutraalisti heittää, että aina vastaajan oma malli rakenteeseen tulisi selväksi eikä sitä tarvitsisi ihmisten arvailla mikä se "sudeton" rakenne on.

Totta että näitä on täällä ennenkin jauhettu, samalla lopputuloksella;)

Eikä alennuta syyttelemään/ arvostelemaan toisia.

Ystävällisin terveisin. Kimmo


Jäsenen antama (13.6.2012 klo:16:58) kommentti

Muutama vesipisara tai pieni lammikko ei haittaa talon räystäällä. Riittää että vesi saadaan n.30 cm seinälinja ohi.

Jäsenen antama (13.6.2012 klo:20:53) kommentti

Onkohan "Rak. Ins." lukenut ketjun tarkkaan! Aikaisemmin on siellä selvennyt että "minimitasosta" on kysymys, eikä laki kiellä sitä parantamasta. Lasken kyllä parannukseksi sen että rakenne on sellainen, ettei vesi juokse räystään alla seistessä norona niskaan!

Aluskate on tiilikatosta puheenollen erittäin tärkeä, koska veden pääsy

aluskatteelle on helpompaa kuin muissa kattorakenteissa! Peltikatossahan esim.on kyse vain kondenssisuojasta, ne pisarat mitä siitä tulee, haihtuvat tai tarttuvat siihen rättiin jo ennen räystästä!

Minun mielestäni ainoa oikea aluskate tiilelle on raakapontti ja huopa päälle! Sitä en ainakaan minä ole koskaan vielä puolestavälin räystästä aloittanut, pitää kai oppia uusille tavoille. Sitten on missä kävellä kun niitä tiiliä vaihdellaan!

Jäsenen antama (14.6.2012 klo:5:44) kommentti

Tottakai ketju on luettu tarkkaan,varsinkin JV-Rakentaja Ranen höpötykset.

Näyttää tämä JV-RANE olevan edelleen viisaampi kuin kaikki kattoasinatuntijaliikkeet,kattoalan keskusjärjestö tai rt-kortisto.



Tällaisia JV-Raneja löytyy yleensä palstoilta,mitään fakta tietoa ei ole, puhumattakaan minkäänlaisesta dokumentista. Näitä näillä JV-raneilla ei asiasta ole.

Ruosulle sen verran ,että ainahan voi parantaa rakennetta,moneltakin osalta.

Katonkin osalta parannuksen voi tehdä vaihtamalla tiilen konesaumattuun peltiin.Sen kun takoo millin pellistä,niin kestää sata vuotta.

Mitä tulee alkuperäiseen topiikkiin,niin1,5 kerroksisen katon kaltevuus on varmaankin jyrkempi kuin 1:3

Tiilikatonkin asennusohjeissa on tämä vaatimus huopakatteesta aluskatteeksi 1:3 tai loivemmilla katoilla.

Mitä tulee yeensäkään huopakatteen käyttöön aluskatteena,niin siitä voi olla monta mieltä,onko se enää kokonaiskustannukseltaan järkevää.

Itse en tiilikattoa laittaisi kuin 1:2 tai jyrkemmälle katolle jo ihan jääpatojen takiakaan.

JV-Rane varmaan tekee 1:10 kaltevuudellekin tiilikaton,kunhan vain aluskate on vedetty ränneihin.



Mitä tulle pystysaumattuun peltikattoon,niin kyllä nämä konesaun jäljitelmätkin vuotavat siinä kuin tiilikatokin,ei ne saumat vesitiiviitä ole aikaa myöten.



Kyllä katossa kuitenkin tärkeintä on sen riitävä kaltevuus eikä JV-Ranen höpinät viritykset aluskatteen osalta.

Jäsenen antama (14.6.2012 klo:6:29) kommentti

Kyllä se juttu vaan on niin, että se aluskate tulisi toteuttaa / saattaa sinne ränniin saakka, mikäli hyvää rakennustapaa noudatetaan.



Insinöörin vision kun paperille piirtää, ja se "aluskate-viiva" päättyy kohta sen ulkoseinän pystylinjan jälkeen, niin täyttäähän tuo sen RakMk:n minimitason ja tekijäkin usein sen noin tekee, kun ihan "inssi" on sen suunnitellut ja piirtänytkin. Hurraa !



Mutta kun siellä tekstissä on myös lause, jossa sanotaan ettei vesi saa joutua rakenteisiin, tai sen osiin...



Eikös se räystään otsa ja alalaudoitus, sekä niihin liittyvät rakenneosat sitten kuulukkaan rakenteeseen ?



Se järjen käyttökin on sallittua, vaikkei sitä määräykset velvoitakkaan.

Mutta hyvä rakennustapa... ?



No jaa, - jokainen vastaa "tekeleistään", ja niistähän "mies" tunnetaan.

Jäsenen antama (14.6.2012 klo:8:36) kommentti

"Kyllä se juttu vaan on niin, että se aluskate tulisi toteuttaa / saattaa sinne ränniin saakka, mikäli hyvää rakennustapaa noudatetaan."



Teoriassa tuo on mahdollista, mutta lopputulos on ulkonäöllisesti kerrassaan typerän näköinen irvistysrako (rännien yläpuolella) talon julkisivussa, että sitä ei kestä katsoa. Vettähän joutuu viistosateella rakennuksen muihin osiin (esim. lautaverhous) huomattavasti enemmän.


Jäsenen antama (14.6.2012 klo:8:59) kommentti

Näinhän se on,että aluskate tulee johtaa ränneihin asti,mutta vain rakentaja Ranen ohjeitten mukaan.

Onko jollain esittää mustaa valkoisella sellaista ohjetta,jossa siitä on etua,lukuunottamatta rakentaja-ranen ohjetta.

Vesimäärät ovat kuitenkin niin mitättömiä,jotka tippuu alapuolisista räystäslautojen raoista,ettei niillä tipoilla ole mitään merkitystä.



Mutta näitä Raneja on rakennusala täynnä,jotka keksii näitä omia virityksiä,valmistajan ohjeista mitään välittämättä.



Sanovat vielä näitä omia virityksiään hyväksi rakennustavaksi,kun kyse on rakentaja-ranen rakennustavasta.

Jäsenen antama (14.6.2012 klo:9:45) kommentti

"Vesimäärät ovat kuitenkin niin mitättömiä,jotka tippuu alapuolisista räystäslautojen raoista,ettei niillä tipoilla ole mitään merkitystä."



Sillä määrällä ei ole varsinaista merkitystä tässä asiassa, vaan sillä että se vesi väärään paikkaan joutuessaan tekee sitä, mitä ei pitäisi tapahtua.



Välillä tuo vesimäärä on kaikkea muuta kuin vähäistä, eikä toisaalta ole ollenkaan mukavaa mennä huoneistoon "suihkun raikkaana"-toivotuksen kera, kerta toisensa jälkeen.



Edellinen ei ollut "mustaa valkoisella", vaan suoraan eletystä elämästä koettua, ja edelleen olemassa - toistaiseksi.


Jäsenen antama (14.6.2012 klo:10:30) kommentti

Vaihtoehtoja kertoo isoista vesimääristä.

Silloin jyrkemmässä katossa on jo niin isoja muita ongelmia varsinaisessa katteessa,että silloin pitää jo korjata näitä vuodon aiheuttajia.

Niitä ei enää korjailla ja hoideta viemällä aluskate ränneihin saakka.

Tämä rakentaja ranen tapa tuo muita ongelmia,kun aletaan miettimään rännien puhdistamista ja myös aluskatteen puhdisamista,mikäli puita on paljon lähellä.

Sinne aluskatteen päällekun kertyy tätä moskaa ja sen puhaltaminen ei tahdo onnistua muutoin kuin alaspäin.

Lisäksi aluskatteelle tulevat vuodot voi hyvin paikallistaa,kun pääsee katsomaan räystäältä aluskatteen ja tiilen väliin ,kun irroittaa pari lautaa.

Mutta kuten olen huomannut,niin näitä rakentaja raneja löytyy,jotka keksii näitä omia virityksiä.

Sallittakoon se heille.

Jäsenen antama (14.6.2012 klo:12:37) kommentti

Sallittakoon, muttei tarvitse muille tyrkyttää ainoana oikeana tapana.

Jäsenen antama (14.6.2012 klo:14:34) kommentti

"Silloin jyrkemmässä katossa on jo niin isoja muita ongelmia varsinaisessa katteessa,että silloin pitää jo korjata näitä vuodon aiheuttajia."



Sattuupa olemaan juuri tuo "pöydän takaa rakentajan" ohjeistuksella peruskorjattu 1:2,5 katto. Ja lopputulos on sen mukainen.



Sen verran vielä, että varsinaisia vuotokohtia ei ole. Kyseessä on kondenssivesi.

Jäsenen antama (14.6.2012 klo:14:36) kommentti

Samaa mieltä.

Nämä rakentaja-ranet voivat tehdä ihan mitä haluavat.

Se tosiaan voidaan sallia Ranelle.

Jäsenen antama (14.6.2012 klo:16:23) kommentti

"Välillä tuo vesimäärä on kaikkea muuta kuin vähäistä, eikä toisaalta ole ollenkaan mukavaa mennä huoneistoon "suihkun raikkaana"-toivotuksen kera, kerta toisensa jälkeen."



"Sen verran vielä, että varsinaisia vuotokohtia ei ole. Kyseessä on kondenssivesi."



Ohhoh! nyt kyllä on tuuletuksessa jotain pahasti vialla jos noin paljon kondensoi aluskatteen pintaan.



Useilla aluskatteilla saa sitten jättää rännin tosi alas jotta saa ohjattua veden kouruun, koska useat mallit jätetään n.20mm (jotkut tarvitsevat vielä enemmän) roikkuvaksi kattotuolien välissä.

Paitsi Rane, joka vetää sen halvimman aluskatteenkin kireälle....




Jäsenen antama (14.6.2012 klo:21:55) kommentti

Kommentoin tähän ketjuun tämän yhden kerran. Tiilikatteella on hyvä, jos aluskate menee kouruun, mutta jos sieltä isommalti vettä tulee, on jokin pielessä. Meillä loppuu aluskate n. 30cm seinän ulkopuolelle ja kertaakaan räystään sisältä ei ole vettä tippunut. Ja näiden keskustelujen innoittamana räystäitä on sadekeleillä (myös tuulisilla) ja lumien sulaessa koluttu.



Tiilen nokan muotoilu estää veden kulkeutumisen ylämäkeen aluskatteelle asti, jos tiili on huolellisesti asennettu. Toki, noissakin tiilissä oli vähintään joka neljännessä jotain vikaa, eli jokin nokare, joka esti tiiltä asettumasta napakasti pohjaan. Mutta ne on aika nopea tyrkätä pois metallipalalla.



Jos mahdollista, niin laittakaa toki aluskate kouruun tiilikatoilla, mutta asentakaa silti tiilet kunnolla, niin kestää ne tiilenpalikat ehjänäkin.

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:5:56) kommentti

Edelliseen voi kommentoida,että kyllä tiilikattoon nimenomaan syntyy kapillaariilmiö ja myös patoutumisilmiö,jolloin vesi menee aluskatteelle.

Siihen ei paljoa tiilen tippanokka ja epätasaisuus auta.

Tähän on syynä lähelä olevat puut.

Puista tulev töhkä tarttuu varsinkin vanhaan betonitiileen ja sen saumoihin kiinni ja sammal on hyvin äkkiä tosiasia.

Tällöin moskaa pääsee myös tiilen limitetylle osalle ja kapillaari-ilmiö aiheuttaa sen,että vesi tippuu aluskatteelle.

Tämän takia tiilikattoa ei kannata laittaa kuin 1:2 tai jyrkemmille katoille ja lmitystä pitää lisätä,jos puita on lähellä.



Rakentaja-rane vetää titeysti muovin tiilen päälle ränneihin asti ja ruotsissa asuvat käärivät älsby-talojen tapaan koko talon muoviin.

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:6:50) kommentti

Kannattaa asentaa kuparinen ukkosjohdin sinne tiilikaton harjalle, siitä kun tulee kylkiäisenä vähän muutakin etua.

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:8:38) kommentti

"Rak inssin" viime kommentista päätellen alkaa asialliset argumentit loppua, ja sen sijaan että tunnustettaisiin häviö, aletaan nälviä!
Jopa rakentaja.fi sivustolta löytyy asennusohjeita; esim. Monier,Icopal
(ei mainosta vaan viite oman näkökantani perusteluksi, siis täysin sallittua) joista voi vaikka kuvia katselemalla, (joka mielestäni on täysin rautalangan taivutukseen verrattavissa)itselleen selvitellä sen oikean asennustavan! Siinä on sitä "mustaa valkoisella" sen verran että alkuun pääsee, ei roiku rätit räystäällä yhtään! Toivoisin että voisin joskus yhtyä "rakentaja Ranen" aikaisempaan kommenttiin:"Suuri ilo todeta että täälläkin aletaan oppia"

P.S  Google: icopal miratec ! Erittäin selviä kuvia !

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:9:01) kommentti

Ei ole merkitystä onko RakentajaRane vai mikä, sillä nimi ei mie...henkilöä pahenna, vaan se mitä sieltä suoltaa ja varsinkin miten tekee. Pääasia on tehdä oikein.

Monierilla on erinomaiset ohjeet tiilikaton asennukseen ja monierilla muillakin, mutta uskallan väittää, että kakissa noissa ohjeissa on aluskate neuvottu täysin väärin asennettavaksi alaräystäällä ts. aluskate loppuu räystäällä kesken ja se "aluskatevesi" joutuu pakotetusti rakententeisiin.

Aluskate on tuotava/asennettava siten, että se "aluskatevesi" joutuu pakotetusti vesiränneihin alaräystäällä. Tämä vaatii tietenkin hieman räystässuunnittelua, jota valitettavasti kaikki, siis kaikki, suunnitelijat eivät hallitse, mutta tuosta säännöstähän on tietenkin se tavanomainen poikkeus.

PS! Mie...henkilö se on hävinnytkin ja vielä suuremmalla syyllä, kun sen "häviönsä" tunnustaa/myöntää, mutta jos ei myönnä, niin  silloin panee sen "hännän" koipiensa väliin (ai niin miten henkilöillä?) ja on hiljaa antaen ajan kulua.

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:14:46) kommentti

JR 454...

Tulikos Googlattua tuo icopal miratec? Näppää sitä ensimmäistä otsikkoa, ja selaa alaspäin vähän, niin näkyy miten vesi menee ränniin!

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:14:48) kommentti

Nämä rakentaja-rane virittelijäthän ei anna mitään periksi,vaan höpöttävät omia ideoitaan ja kaikki muu ammattilaisten tekemä ohjeisto on väärin.

Mitä olen satoja työmaita nähnyt ja kuntotarkastuksia tehnyt,niin tällaisia Ranen virityksiä en ole vielä nähnyt käytännössä missään tehdyn.

Eikä aluskate lopu silloin rakenteisiin,jos se tulee sen 20-30 cm yli seinälinjan.

Se riittää varmasti ja jos vettä tippuu,niin silloin on väärin asennettu kate,limitys lyhyt tai liian loiva katto.



Voin ain kuvitella,sitä muovin roikkumista ja rännien puhdistamisen vaikeutta puustoisella tontilla,mikä on edessä,jos näitä rakentaja-ranen hömpötyksiä toteutettaisiin.

Toivottavasti tässä asiassa ei kopsata lahden takaa vääriä rakennustapoja.

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:15:14) kommentti

Jos seurattaisiin alan kehitystä niin niitä rännejä ei tarvii ensinnäkään nykyään paljon ronkkia, siihen löytyy keinoja! Eikä näytä inssillä olevan tuo rakenne selvillä, parasta googlailla ohjeitten mukaan jos selviäisi sillälailla. Herra isoherra sitten varmaan kouluja enempi käyneenä tietää miksi sitä seinälinjan ulkopuolella olevaa osaa kutsutaan, jos se ei rakenne ole?

 Ja kyllä on ihmemies jos tiilikatolla limityksen "lyhyeksi" saa !

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:16:09) kommentti

Tarkoittikohan aluskatteen limitystä.

Niitä on kyllä nähty niin päin Vxxxua asennettuna, ilman limitystä, vinossa, rypyssä ja useasti jopa väärin päin. Ammattimiesten ja reiskojen jäljiltä. Tuppaavat ensin asentamaan ja sitten kysytään neuvoa...



Eipä ne räystään aluslaudoitukset ole tähän päivään mennessäkään lahonneet, vaikka pieniä määriä vettä niiden kautta johdetaan alas maahan. Mutta puutteellisesta tuulletuksesta johtuvia lahoja kyllä löytyy.

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:17:58) kommentti

Onneksi näitä vääriä rakentaja-ranen ratkaisuja ei juurikaan näy,kun rakentaja-raneja on niin vähän ja mistään ei löydy näitä rakentaja-ranen ohjeita,paitsi muutamien rakentaja-ranen korvien välistä.

Näitä kirjekursseilla vamistuneita rakennusmestareita,joita tällakin palstalla esiintyy.

Ne voidaan laskea vanhan sirkkelimiehen yhden käden sormilla.

Kyllä valitetavasti tiilikattojakin limitetään pystysuunnassa väärin.

Usein on esiintynyt 1:3 katossakin vain 5 cm:n limitystä.

Pitäisi olla vähintään 7,5 tai jopa enemmän,jotta ei syntyisi jääpatoja ,roskapatoja tai kapillaarista nousua.



Minäkään en ole lahonneita räystään alulautoja koskaan nähnyt,mutta tuuletuksen puutteellisen takia kylläkin ,kun muovia kylvetään turhiin paikkoihin.

Hyvä esim. on näitten rakentaja-ranejen höpötykset,jotta muovi pitäisi tuoda ränneihin saakka,hyvä,etteivät kierrä vielä rännien ympäri sitä muovia.



Kyllä ne vain monilla pihoilla on rännit ollut töhnää täynnä tänä keväänä,kun koivut ovat kukkineet.

Siivoa sitten näitä rännejä,kun turhat muovin retaleet soikkuu ränneissä.

Onneksi osa näistä rakennus-raneista on lähtenyt lahden taakse ,jotta eivät tee vahinkoa suomalaisessa rakentamisessa.

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:19:59) kommentti

Jaa että inssit huolestuneena raapii päätään kun rännissä on lehtiä,ja talonmiehen apupoika suunnittelee sitten ne rakennukset!! Sitten kyllä ymmärrän täysin nuo mielipiteet! En ole saanut muuten vastausta siihen yksinkertaiseen kysymykseen...se talon osa siinä seinälinjan ulkopuolella...!

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:20:09) kommentti


Niin.. no, voisittehan repostella vaikka tätä...!

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:20:45) kommentti

No niin. Nyt tuli "tohtorilta" kova kannanotto noille "kaikkitietäville insseille", ja muille ymmärtämättömille.

Tuossa se periaate on, mitä voi, ja pitäisi soveltaa melko yleisesti.



On ihmeteltävä, mikäli "rak.inssi" ei osaa määritellä, onko tuo pystyseinälinjan vasemmalla puolen oleva osuus rakenneetta vai ei !

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:20:52) kommentti

Sehän on RÄYSTÄSRAKENNE!
Onhan tietysti ULKOSEINÄRAKENNE, VÄLISEINÄRAKENNE, LATTIARAKENNE jne...
Kaikista näistä voidaan tehdä ja pitääkin suunnitelmissa olla rakennedetaljit!

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:21:21) kommentti

Kaikkihan eivät tuota ymmärrä. Siksihän näitä keskusteluja käydään.



Mutta kun väittää olevansa lukenut, eikä silti ymmärrä, niin silloinhan tuo "osa" taloa saa kastua. (täyttää muuten C2:n, muttei sitä hyvää rakennustapaa, tai tekstiosan tarkoitusta).



Ja niillä lehdillä sekä neulasilla, - siitepölystä puhumattakaan, - ei ole tuon taivaallista tekemistä tuon toteutuksen kannalta. Hyvin on huollettavissa.

Jäsenen antama (15.6.2012 klo:23:38) kommentti

Ehdottaisin että ainakin tässä ketjussa otetaan TOHTORILTA nuo lainausmerkit pois,KYMMENEN PISTETTÄ ! "On se hyvä että täälläkin opitaan" Peukkua vaan "Ranelle"

Jäsenen antama (16.6.2012 klo:10:24) kommentti

En minäkään ymmärrä! Lisätään vettä myllyyn!

Tuohan on vanha juttu, mutta keskentekoinen ja on ilo, että aletaan oppia, mutta vain vähitellen ja pätkä kerrallaan. Tuossa on vasta valitettavasti se osatotuus. Minä en tee, enkä tule tekemäänkään tuolla tavalla, sillä tuollaisessa ratkaisussa on se "koira" haudattuna ottaen huomioon aluskatteen oikeaoppinen asennus.

Tuossa rakenteessa on menty taas siitä mistä aita on matalin eli saadaan toteutettua vain se, että alukate saadaan ränneihin asti. Sehän ei riitä. Tuossa hifistellään vain kermi aluskatteena. Kuinka moni rakentaja tänä päivänä laittaa aluskatteeksi kermin?

On huomattava, että rakenne on pelitettävä sekä avo-, että umpiräystäässä. Ratkaisut ovat molemmissa vastaavanlaisia tai sitten erilaisia.

Jäsenen antama (16.6.2012 klo:10:49) kommentti

Se periaatehan on sama ja se tuosta selviää noille tyhmimmille siellä inssit nyt miettii...!
Ja kyllähän siihen lautojen päälle voi laittaa vaikka minkälaista.
Ja täällä meikäläinen Hifistelee parasta aikaa raakapontin ammuntaa on edessä tänäänkin tällä kertaa "vain" vajaa 100 neliötä, mutta ei taida kaikkea viittiä tänään, kahteenkin mieheen vähän liikaa !
Toivottavasti V75 menee sisään niin ei tartte enää  huomenna mennä !

Jäsenen antama (16.6.2012 klo:13:34) kommentti

Niin. Tuo periaatehhan tässsä on se tärkein asia. Sitä soveltaen tapauskohtaisesti käytännöössä, niin hyvä tulee.



On pystyttävä itse päättelemään, miten tuota "ideaa" sovelletaan juuri sillä hetkellä, ja juuri siinä kohteessa. Ei kaikki katot tai talot ole lähes tulkoonkaan samanlaisia.



Mutta tuo "ajatus" itsessään taisi mennä sinne "pöydän takaa"- rakentajan pipon alle mietintään, ja hyvä niin.



Ps. Myönnän virheeni edellisessä. Olisi pitänyt olla tarkempi tuossa nimimerkkiasiassa, ettei kukaan ota itseensä henkilökohtaisesti. (Huom. "nimimerkki" on anonyymi).



Ja korjattu versio kiitoksesta / komppauksesta, miten se olisi pitänyt ilmaista:



"No niin. Nyt tuli "Betonitohtorilta" kova kannanotto..."


Jäsenen antama (16.6.2012 klo:22:01) kommentti

Tuo esitetty malli toimii vain bitumialuskateella ja siinäkin heikkoutena esim. se, että vesi saattaa ohjautua tuuletusrimoihin, jotka on varmaan älväristä lainattu.

Niinpä, kuten edelläkin on todettu, edelleen normaali eli se tavanomaisin aluskate heittää vetensä keskelle räystäsleveyttä. Tuo malli ei sovi/käy niille tavanomaisimmille aluskatteille.

Tavanomaisilla aluskatteilla älkää tehkö noin!

Jäsenen antama (16.6.2012 klo:22:19) kommentti

Seinälinjan ulkopuolella puun tilalle peltiä!

Jäsenen antama (17.6.2012 klo:1:48) kommentti

"tavanomaisella" aluskatteella ja avoräystäällä homman voi tehdä niin että jättää raon räystäslaudan ja avoräystään laudoituksen väliin (siis avoräystään laudoitus loppuu ennen räystäslautaa). Tähän väliin loppuu aluskatekin. Mahdollinen tihkuva vesi tippuu tästä suoraan maahan, vaan eipä rakenteeseen. Ainakin mitä olen todennut loivasta tiilikatosta, niin tiiviiltä näyttää, eipä ollut paksun kevätlumenkaan sulaessa huovalla vettä, vaan täysin kuivaa oli.



Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, oiskohan joku tiili rikki, tiili voi olla rikki esim. kattosiltojen kohdalta. Tiilen halkeama jää helposti piiloon kattosillan metallisen kiinnikkeen alle, ja näin se saattaa jäädä huomaamatta. Sen sijaan kattotuoliväli mistä vettä tulee lienee helppo löytää, jos tulee kaikista väleistä, jotain lienee enempi pielessä.

Jäsenen antama (17.6.2012 klo:7:11) kommentti

" "tavanomaisella" aluskatteella ja avoräystäällä homman voi tehdä niin että jättää raon räystäslaudan ja avoräystään laudoituksen väliin (siis avoräystään laudoitus loppuu ennen räystäslautaa). Tähän väliin loppuu aluskatekin."

Tuo kuuluu sarjaan hölmömpi esitys, koska se aluskatteen tuominen vain seinälinjan ulkopuolelle kuuluu taas sarjaan hölmöin neuvo. Jos tarkkoja ollaan niin kuin pitääkin, niin molemmat kuuluvat samaan sarjaan eli täysin hölmö, koska tuossakinhan se aluskate tuodaan vain seinälinjan ulkopuolelle

Mihinkähän sarjaan kuuluvat ne, jotka noita neuvoja noudattavat ja tekevät varsinkin itselleen aiheuttaen siten vahinkoa, siis vielä itselleen - nykyaikana, kun tietoa ja osaamista on tarjolla?

Siinähän sitä ollaan, kun itselle on tehty ja aiheutettu pashaa, niin eihän naapuri saa tehdä parempaa, jolloin sitä pahaoloa yritetään parantaa syöttämällä pashaa muillekin.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Viemärin ilmaputki vuotaa?

Kyseessä on kaksikerroksinen v. 1986 rekennettu talo. Apukeittiön kattopaneelissa oli vesipisara, jonka jälkeen poistin kattopaneleja neliön verran siitä kohdasta ja huom...

Tiilikaton huoltotoimenpiteet

Mistä löytyisivät ohjeet tiilikaton huoltoon? Erityisesti, miten saadaan puhdistettua tiilikaton ja vesikaton välinen tila sinne kerääntyneistä roskista, neulasista  yms....

Aluskatteen tarpeellisuus

Olemme uusimassa rintamamiestalomme alkuperäisen tiilikaton peltikatolla. Tiilikaton alla on hyväkuntoinen pärekatto ja nyt kysyisimmekin, tarvitaanko aluskatetta tässä t...

Ruoteiden mittaheitto

Kuinka paljon tiilikaton ruodejako saa heittää lappeen suuntaisesti tai korkeussuunnassa, että katosta tulee hyvän näköinen ?...

tilikatto korjaus

kuinka korjaan 60vuotta vanhan vuotavan tiilikaton...

Löytyykö 1990-luvun tiilikaton asennusohjetta?

Mistä löytyisi 1990-luvun tiilikaton asennusohje Partekin / Ormaxin tiilille?...

Tiilikaton kyllästys

Mistä yksityinen voi ostaa tiilikaton kyllästysainetta....

Paras aluskate sementtitiili katolle

Mikä on suositeltavin aluskate jälkiasennuksessa sementti tiilikaton alle....

uusi vesikatto

olisi tarkoitus uusia rintamamiestaloon vesikatto, vanha katto on tiilikatto.Onko merkitystä laittaako uuden tiilikaton vai onko parempi laittaa kevyempi peltikatto ja on...

Aluskatteen repeäminen!!!

Asumme noin 2,5 vuotta sitten valmistuneessa erillistalossa.Huomasin käydessäni ullakolla,että tiilikaton alla oleva harsomainen ilmeisesti aluskate oli hieman revennyt k...

Palahuopakatteen uusiminen

Talossa on palahuopakate (rak. vuosi 1989). Siihen on syntynyt n. 70 cm pitkä repeämä, josta pääsi vettä vuotamaan. Vuotopaikka on n. 2 m harjalta alas ja vuoto huomattii...

öljylämmitys PI-kaavio

Löytyykö jostain oljykattilan PI-kaavio josta selviää toimtaperiaate. Ongelmani on seuraava patteri piirin paine nousee 3vrk kuluessa 0,5bar:sta 2,5 bar. Jossain on vuoto...

Vanhan viemäriputkien liitoksen tiivistäminen

Terve,50-luvulla rakennetun rintamamiestalon kellarissa oleva alkuperäisen viemäriputken liitos vuotaa. Vuotokohta on juuri ennen ulkoseinää. Putki on suora ja vuoto on l...

vesikiertoisen lattialämmityksen vuoto.

talo on remontu pari vuotta sitten ja ollut täysin kylmillään ja vesikiertoista lattia lämmitystä ei ollut tyhjennetty oikein ja vettä oli jäänyt putkistoon.löysinme vuot...

Viemäröinti

Voisitteko lyhyesti selittää miten talon sisäinen ja tontin alueella oleva normaali viemäröintijärjestelmä rakentuu nykyaikaisessa pari vuotta vanhassa talossa (tai laitt...

Tonttijohdossa ongelmia

Hei!Huomasin muutama päivä sitten oudon "roplatuksen" vesimittarin läheisyydessä. Vesilaitokselta kävivät toteamassa, että vuoto ääneltä kuulostaa ja että vuotokohtaa on...

Vesivahinko

Maanvaraisella betonilaatalla olevassa talossa on käynyt joskus aikoinaan vesivahinko olohuoneessa mahdollisesti jokin laite vuoto tai kylpyhuoneesta tullut vuoto. &...

veden hävikki

asuinkerrostalon käyttöveden kulutus noussut huomattavasti viime aikoina on epäilys että jossain on vuoto.miten asia selviää menemättä asuntoihin?...

vuotava lämminvesiputki

Kuparinen lämminvesiputki vuotaa juotos saumasta, voiko sitä paikata vai pitääkö vaihtaa koko putki. Vuoto on vielä vähäinen....

Linnut ja villaeriste

Talitintit repivät syksyllä autokatoksessa olleet vuorivillaeristepaalit tosi repaleisiksi.Mitä tintit villalla tekevät ,kun näyttivät vain näykkivän sitä niin, että kaik...

aluskate

Olen ostanut talopaketin, ja se tekeminen on aikapitkällä. Ostin sen vesikattoon asennettuna. Tiilikaton asentajat olivat Virolaisia ja asensivat aluskatteen kireälle jol...

tuuletusväli pärekatolle

vanhan tiilikaton purku ja aluskatteen laitto pärekaton päälle.kattotuolit on 1400mm jaolla.meneekö oikein jos päreenpäälle naulataan rima 32x50 kattotuolin kohdalle ja...

aluskate

Uusimme viime kesänä vanhan omakotitalomme tiilikaton peltikatoksi. Asennusvaiheessa jätimme aluskatteeksi jo siellä olleen kovalevyn joka oli toimittanut jo kyseistä vir...

Lumiesteen kiinnitys

Tyttäreni perheen omakotitalon tiilikaton lumiesteet on kiinnitetty naulaamalla. Naulaus on osin pettänyt. Talo on valmistunut 4 vuotta sitten. Onko esteitten kiinnitysta...

Veikaton uusiminen.49-50v.

Ostimme Rintamamiestalon-2004,ostaessa ent.om.sanoi:että katto tulee jossain vaiheessa vanhaksi ja se on pakko uusia.Nyt ollaan siinä tilanteessa,molemmat olemme tumpeloi...