Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Porakaivon pumppu

Vesi ja viemäröinti

Kysytty: 1.5.2013 klo:9:02
Mökillämme on porakaivo, porattu 75m syvyyteen. Minkälainen pumppu tarvitaan jotta saisin kylmän veden tulemaan keittiöön.Harmaavesisuodatin on, täytyykö järjestelmää muuttaa.Tällä hetkellä kantovesi.Mitä tarvikkeita tarvitsen järjestelmään.



Virallinen vastaus
Kaivoon pitää asentaa syväkaivopumppu. Pumpun ja siihen liittyvien osien ostamisessa neuvoo varmasti hyvin varustettu putkiliike. Koska järjestelmään ei liitetä vesivessaa, nykyinen harmaavesisuodatin riittänee.

Arvostele vastaus kysymykseen "Vesi ja viemäröinti / Porakaivon pumppu":
Jäsenen antama (2.5.2013 klo:22:54) kommentti

Kantoveden muuttaminen paineiseksi on se pikku juttu, joka herättää alan viranomaiset. Veden käyttö kiinteistöllä lisääntyy ja mahdollisia lisäkuormituslähteitäkin syntyy. Harmaavesisuodatusjärjestelmäsi pitää päivittää piirustuksineen ilmoituksella paikalliselle viranomaiselle muuttuneen tilanteesi mukaiseksi.

Jäsenen antama (2.5.2013 klo:23:56) kommentti

Eipä ihan suoraan noinkaan. Varustetaso ratkaisee painevedessäkin. Ensinnä onko vain kesävesi eli talvella ei käytössä. Toisena ja tärkeämpänä sitten ne varusteet. Jos saunaan tulee kylmä vesi ja lämmintä tehdään padassa tai kiukaan kyljessä, rinnastetaan se vielä kantoveteen. Samoin keittiössä kattilakuumennus. Sitten kun asennetaan se sähköinen käyttövesiboileri, katsotaan "vähäisen käytön" raja ylitetyksi.

Jäsenen antama (4.5.2013 klo:7:13) kommentti

Keittiön pieni boileri kaiketi on vähäistä käyttöä.  

Jäsenen antama (4.5.2013 klo:19:51) kommentti

Harmaavesien käsittelyjärjestelmän soveltuvuuden arvioi paikallinen viranomainen saatuaan tiedot kiinteistön vedenhankinta tavoista ja eri kulutuspisteistä. Paineveden käyttöpisteet pitää esittää suunnitelmissa. Paikallisista olosuhteista (kunnastakin) riippuen voivat vaatimukset vaihdella. Alan suunnittelijan esitys käsittelytavasta ei aina käy yksiin viranomaisen kannan kanssa. Suosittelen siksi suunnitelmien päivittämistä (ilmoitusmenettely yleensä riittää) aina tilanteen muuttuessa kantovedestä painevedeksi. 

Jäsenen antama (5.5.2013 klo:21:16) kommentti

Saamani suorakyselyn perusteella tarkennan, että kantovedelle on yleisesti hyväksytty imeytys ns.kivipesään. "Jos kiinteistöllä on paineellinen vesijohto, harmaidenkin jätevesien puhdistus vaatii toimivan, vähintään 2-osaisen saostus-säiliön, jossa kiinteät lika-aineet pääsevät erottumaan". Tämä asia kerrottin jätevesien käsittelyn auditointikoulutuksessani  v.2010. Vähäinen käyttö ei poista tätä perusvaatimusta. Laki ja asetukset sikseen: saunapallokin on hyväksytty joissakin kunnissa oman porakaivopumpun käytöstä syntyneidenn harmaavesien jatkokäsittelyyn. Etäisyydet ja korkeuserot  naapurien kaivoista yms sitten erikseen. Eli yhteys paikalliseen viranomaiseen on aina asiallista kantoveden muuttuessa paineelliseksi. 

Jäsenen antama (6.5.2013 klo:9:32) kommentti

Siinä auditointikoulutuksessa asiaa varmasti käsiteltiin hiukan laajemminkin, Eli tuo lainausmerkeissä esitetty on osa laajempaa kokonaisuutta. Yksinään ja asiasta irrotettuna se antaa puutteellisen kuvauksen.

Saostushan on aina ja vain esikäsittely, sitä käytetään jonkun muun järjestelmän osana. Saostusta tarvitaan jo kantovedellä ja saunapallolla tai kivipesällä, jos käsitellään myös rasvaisia keittiövesiä. Saunapallo yksinään sopii vain saunavesille. Mutta jos käytössä on harmaavesisuodatin, ei saostusta käytetä lainkaan, koska se ei järjestelmään kuulu aikä sovellu. Ratkaisevaa on suodatinkapasiteetin riittävyys käytetylle vesimäärälle.

Vähäisen käytön raja on yleisesti hyväksytty vedettäväksi lämpimän veden tuottamistavan ja varustetason mukaan. Tämä on sitä harkintavaltaa jota asetus jättää virkamiestasolle ja suunnittelulle. Tärkeintä on oikea mitoitus, ylimitoituskin on pahasta puhdistukselle.

Kysyjän tapauksessa kuitenkin on jo käytössä harmaavesisuodatin, joka riittää painevedellekin. Tätä kohdetta onkin tarkasteltava siltä kantilta, lisääkö helpottunut vedensaanti sen käyttöä siinä määrin, että suodattimen vuorokausikapasiteetti voi ylittyä. Jos näin on, kannattaa asiasta lähestyä rakennusvalvontaa, kertoa tilanne ja aiottu toimenpide kapasiteetin nostamiseksi, ja kysyä mitä selvityksiä edellytetään.

Jos kohteen jv-käsittelystä on aikanaan tehty asianmukainen suunnitelma ja järjestelmä on siinä jo mitoitettu kasvavalle käytölle, ja tämä on suunnitteluperusteissa mainittu, on asia viranomaisten puolesta kunnossa. Eli tarkistetaan se mitoitus ja arvioidaan se vedenkäyttömaksimi. Ja sitten on mukava käydä siellä virastossa papereiden kanssa ja kertoa painevedestä ja yhdessä todeta että homma on kunnossa.

Jäsenen antama (7.5.2013 klo:21:26) kommentti

Kiitos Petelle hyvästä tarkennuksesta. Yleensä kun ihmiset ilmoittavat, että heillä on jo harmaiden vesien käsittelysysteemi: heillä käytännössä on se saunapallo. Ja tiskit pestään kiukaan vaipasta otetun kuuman veden avulla keittiön tiskialtaassa. Kysyjän ilmoitus, että Hänellä on harmaavesisuodatusjärjestelmä, ei sinänsä kerro itse systeemistä / sen toimivuudesta mitään. Käytännössä harmaavesien imeytyksessä / suodatuksessa on ehdottomasti käytettävä saostuskaivoa tai kenttä liettyy umpeen muutamassa vuodessa. Muuten ymmärsin, että olemme yhtämieltä siitä, että käyttötavan/kuormituksen muuttuessa on hyvä päivittää systeeminsä ajantasalle. Miten hyvin suunnitelma ja sen toteutus mahdollisesti onkin aikanaan tehty, niin sen riittävyydestä nyt voi paikallisen viranomaisen kanta olla muuttunut vuosien varrella.
PS se saostuskaivon sakkapesän sisältö pitää pumpata vuosittain esim. viereiseen komposti risu-/lehtikasaan, jotta imeytysputkisto pysyisi toimintakuntoisena.
 

Jäsenen antama (7.5.2013 klo:22:32) kommentti

Juu, niin sillähän minäkin tyyräsin sinne suunnitelmien suuntaan, että selvitetään tässä yhteydessä itsellekin, minkälaista suodatusta on käytössä. Mutta terminä harmaavesisuodatin on ihan vakiintunut. Tarkoittaen laitetta, josta vaihdetaan säännöllisesti massat eli suodatinmateriaali. Esimerkiksi "pionaalin" lampisirppisammaleet 100 käyttöpäivän välein. Kapasiteetti ratkaistaan laitteita rinnan kytkemällä. Alkaa olla aina enemmissä määrin näitäkin maahanupotettavina versioinakin...

Maahanimeytyksessä / suodatuksessa on sitten se esikäsittely saostuksella. Tätä tyhjennetään säännöllisesti käytön mukaan jotta varsinainen käsittely jatkaisi toimintaansa ilman massanvaihtoja. Tarkoittaa siis, että saostuksen huollon laiminlyönti aiheuttaa varsinaisen käsittelyn tukkeutumisen. Saunapallo omassa tarkoituksessaan toimii ilmankin, jos sinne ei tule rasvaa. Eikä sitten pestä niitä kattiloita saunassa.

Mutta versioita on monia ja kaikki, minkä voidaan osoittaa toimivan, ovat sallittuja. Kuormituksen puitteissa tietenkin. Vastuu toimivuuden osoittamisesta jää kuitenkin viime kädessä asukkaalle, joten kovin lennokkaiden "suunnittelijoiden" kelkkaan ei kannata lähteä.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Porakaivon vesipumpusta

Grundfoss CPE-merkkinen porakaivon pumppu vuodelta -97 on nyt pitänyt n. viikon verran "kilisevää" resonoivaa ääntä. Ääni tulee säännöllisesti kun pumpun käynnistymisestä...

Makuhaitta vedessä

Porakaivomme on tehty vanhaan rengaskaivoon. Porakaivon pumppu vaihdettiin ja kun silikonipintaisen sähköjohdon maku viimein poistui (olis pitänyt jollakin pestä se johto...

Vettä mökille ja painetta kans

Mökkillemme vesi tulee porakaivosta melko matalalla paineella ja aiomme laittaa lämminvesivaraajan saunaan. Kokona 60 litraa ja 230V mutta onko mallia jolla samalla saisi...

Suodatin porakaivoon

Porakaivon vesi on viime aikoina muuttunut hiekkaiseksi. Ejektori on kaivossa 35 metrin syvyydessä ja pumppu pannuhuoneessa. Voiko tähän systeemiin asentaa suodatinta enn...

Ejektoripumppu/painesäiliön vaihto

Porakaivon ejektoripumpun jälkeinen vanha sulkuventtiili on jumissa auki-asennossa, ja haluaisin vaihtaa sen (ja sen perässä olevan vanhan painesäili&...

Porakaivo pumppu huone.

Vanhassa lämpöeristämättömässä puurunkoisessa navetassa on keskellä navettatilaa 1,5 m x 1,8 m suuruinen 220 cm korkea betonilattiainen laudasta tehty tila, jossa on po...

Maalämpö

Suunnittelen hirsirakennusta järven rantaan. Lämmitysmuoto tulee olemaan maalämpö. Mikäli maaperä sallii määlämpöputkiston, se rakennetaan. Mutta saako putkiston päälle r...

Saostumaa porakaivossa

Porakaivon uppopumpun moottori paloi ja menee vaihtoon. Kun otimme muoviputkea pois kaivosta (65m) tuli putken mukana ruskeaa saostumaa, kuin mädänneitä lehtiä. Saostuma...

Porakaivon rakennus

Porautimme viime kesänä kesämökille (vain kesäkäyttö)porakaivon, johon painevesisäiliö laitettiin porakaivon päälle. Tämä yhdistelmä pitäisi suojata piharakennuksella. Ol...

Porakaivo

Vaatiiko porakaivon teettäminen omalle tontille jonkin luvan hakemista kunnalta tai jostain?...

Porakaivon ja umpijätevesisäiliön etäisyys?

Onko olemassa säädöksiä tai suosituksia porakaivon ja tyhjennettävän umpijätevesisäiliön välisestä etäisyydestä?...

porakaivo

Mistä saa tietoa porakaivon teosta,hinnasta,?...

porakaivo

voiko porakaivon laittaa rakennuksen alle. ja mitä toimenpiteitä se vaatisi....

porakaivon pesu

Hei.Kuka on vastuussa jos porakaivon pesu menee täysin mönkään?Onko se minä kaivon omistajana vai firma joka teki pesun ,mikä epäonnist...

Porakaivon tuotto

Meitä on tällähetkellä 5 henkinen perhe ja haluaisin tiedustella että mikä riittää porakaivon tuotoksi tunnissa jotta vesi ei loppuisi normaalissa käytössä?...

Koti-Optimi

Huomioiko Koti-Optimi ohjelma haja-asutusseudun vesi- ja viemäröintikustannukset eli porakaivon ja jäteveden käsittelyjärjestelmän kustannukset mukaan kokonaiskustannusar...

Porakaivopumpun sähkönkulutus

Elikkäs mieltä askarruttaa semmoinen että meidän paritaloyhtiössämme käytämme samaa porakaivoa molemmissa talouksissa ja tietenkin se pumppu käy meidän sähköllä. Kysymys...

vesipumpun säätäminen

Hei,Miksi mökkimme vesipumppu pumppaa niin usein? Pumppu on foras jxf 105, jossa 24l säiliö. Kun vettä laskee vähänkin, niin pumppu alkaa pumppaamaan ja jos hana ei ole t...

Porakaivon vesi muuttui ruskeaksi

Rakensimme uuden mökin 5 vuotta sitten. Samalla teetimme porakaivon (syvyys 150 m). Vesi on ollut viiden vuoden ajan hyvää. Haisee hieman mudalle jos emme ole pitkään aik...

Porakaivon tekniikalle suojus

Teetin mökilleni porakaivon. Löytyisikö teiltä piirustuksia pienen suojan tekemiseksi tekniikalle porakaivon viereen....

Porakaivo sortunut

 Meille tehtiin porakaivo puolitoista vuotta sitten.. ..mutta nyt kun asennuksen aika tuli, kaivo oli sortunut. Kaivo on 53 metriä syvä.Vesisuoni on kaivossa 32 metrissäV...

Porakaivo ja tulvavesi

Hei!  Mökkimme pienehkö järvi on tänä vuonna ensimmäistä kertaa tulvinut ja porakaivon pumpun ympärille on jonkin verran vet...

Porakaivon viivästys

Hei, tilasimme viimevuonna hyvissä ajoin porarin tontille jotta saisimme kaivon. Sopimukseen merkittiin että työt aloitettaisiin syyskuun puolvälissä. No luonnollisesti n...

käyttöveden puhdistus

Mökin porakaivon vesi on tutkimuksessa todettu talousvedeksi kelpaavaksi, mutta siinä on rautaa ja humusta tekemässä veden epämiellyttävän kellertäväksi. Keittiön vesihan...

purkuputki kaivoon

Vanhassa rengaskaivossa on nyt porakaivo. On vaara, että rengaskaivossa vedenpinta nousee pintavesien vuoksi porakaivon hatun tason yläpuolelle. Tarvitaan purkuputki hill...