lautalattian hionta

Sisäpintarakenteet

Kysytty: 14.2.2005 klo:11:14

Aion remontoida -70 luvun alussa asennetun lautalattian. Lattia pitää ensin ajaa kutterilla ja sen jälkeen hioa. Hiominen onnistuu, mutta kutteria en ole paljon käyttänyt. Onnistuuko kutterin käyttö pienellä harjoituksella? Pitääkö lattia ajaa kutterilla laudan suuntaisesti vai ristiin? Voiko lattian hioa kutterin jälkeen lattianhoitokoneella?Haluaisin käsitellä lattian öljyvahalla. Onnistuuko öljyvahaus "helpommin", kuin lakkaus? Lakkauksesta on kokemusta ja tasaisen jäljen saaminen on minulle vaikeaa.

Virallinen vastaus

En kovin mielelläni neuvo sellaisessa työssä, joka voi pilata hyvän kokonaisuuden. Kutterilla lattian oikaisu on ammattilaisen työtä. Ensimmä...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.

Arvostele vastaus kysymykseen "Sisäpintarakenteet / lautalattian hionta":

Jäsenen HKi antama (18.2.2009 klo:16:10) kommentti

Noita kutteriammattilaisia ei tunnu oikein löytyvän ja toisaalta isompaa tarjontaa ei lattiakuttereistakaan tunnu olevan tarjolla. Kaiken uhallakin haluaisin saada lautalattian ohennuksesta tietoa: eli tarvetta olisi ohentaa mäntylautalattiaa n 5mm ja päälle normaali hionta. Millä periaatteella nämä kutterit tarkkaan ottaen toimivat? Terä kuin oikohöylässä vai enemmän höylän terän tyyppinen? Kuinka tasainen jäljen kutteri tuottaa verrattuna höyläämön jälkeen?(kuinka paljon voi olettaa lisätyötä hiontaan?) Haluasin saada aiheesta ihan perustietoa, jotta pääsisin päätöksenteossani eteenpäin.

Jäsenen vaihtoehtoja antama (19.2.2009 klo:2:48) kommentti

Herää kysymys: Miksi pitää ohentaa 5mm ? Johan tuossa hommassa tulee pontti vastaan, ja "riemu on rajaton". En ole vastaavanlaiseen ideaan kertaakaan törmännyt, vaikka puulattioita on kontattu jo 30 v. Kai jokin syy tähänkin löytyy, mutta olisiko joku muu vaihtoehto toteutuskelpoisempi? Tuosta vahauksesta ja lakkauksesta toteaisin, että molemmissa on omat työtapansa ja niksinsä onnistua, tai.... Kokemus kertoo, että harvoin ensimmäinen harjoittelu on kenenkään kohdalla täysin virheetön, vaikka olisi alan ammattilainen kädestä pitäen, neuvoja paikan päällä antamassa.

Jäsenen HKi antama (20.2.2009 klo:13:03) kommentti

Syynä tälle "järjettömyydelle" on vesikiertoisen lattialämmityksen heikohko lämmönsiirtokyky, jota tällä tavalla haluaisin parantaa. Eli harvalaudoituksen päälle on asennettu alumiiniprofiililevyt, joiden urassa vesiputki kiertää. Tämä päälle on asennettuna 28mm (hyvinkin "tervaksista" ja tiukkasyistä pohjoisen puuta eli hyvälaatuista puuta, mutta en tiedä vaikuttaako lämmönsiirtokykyyn suuntaan tai toiseen) 135mm hyötyleveyden mäntypontti. Ponttiin itsessään on matkaa ~10mm ja tuota "rajatonta riemua" olen kovasti ajatellut ja sitä yritän todellakin välttää. Tuo kysymys "miksi" on hyvinkin järkevä, jotta tekemiseni järki tulee "happotestattua", mutta siltikin haluaisin saada tietoa itse kutteroinnin tai höyläyksen tavoista ja tekniikoista sekä työkaluista, joilla tämä "järjettömyys" olisi kunnialla tehtävissä. Pinta-alaa on joko n 100m2 tai 190m2 riippuen suorittaako operaatio pelkästään alakerran lattialle vai myös yläkertaan. Eli työtapa pitäsi olla tämän määrän mukainen. Eli provosoiden: kannattaako ruveta työntelemään oikohöylää väärinpäin pitkin lattioita vai löytyykö hommaan ihan oikea työkalukin... ? Joistain yhteyksistä törmäsin Multistripper-nimiseen vermeeseen, mutta en vain ole saanut selväksi, onko tämä juurikin oikea laite vai ei.

Jäsenen Monta antama (21.2.2009 klo:10:22) kommentti

Hki hyvä! Täälläkään ei tapaa noin järjetöntä aikomusta/puuhaa tuskin koskaan, vaikka joskus on lähellä se järjetömyys.

Huomatkaa vielä, että puuhan ei ole eriste, koska sen lambda-arvo on huomattavasti lähempänä kiven kuin varsinaisten tunnettujen eristeiden lambda-arvoa, jolloin sillähän on päin vastoin hyvä "lämmönsiirtokyky". Kiveähän ei taas sellaisenaan massiivisena pidetä lämmöneristeenä. Eikö vain? Tarkistakaa ja todetkaa se vaikka itse

http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf