Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Kantavan väliseinän kyproc-levy turvonnut

Sisäpintarakenteet

Kysytty: 23.10.2008 klo:15:41

Hei,

Kysymyksessä yksikerroksinen puurunkoinen 2007 rakennettu omakotitalo, jossa maavarainen lattiavalu kahdessa tasossa. Lattiavalun korkeusero on jaettu kapealla perustusharkolla ja tämän päällä olevalla kantavalla puurunkorakenteella (talo on pulpettikattoinen ja jaettu kutakuinkin pohjan keskikohdalta).

Juuri tämän keskikohdan perustusharkon päällä olevasta kantavasta väliseinästä toiselta puolelta on kyproc-levy alkanut turvota. Toisin sanoen väliseinä on hieman pyöristynyt osassa kohtaa (muutaman sentin). Eli jostakin ilmeisesti pääsee kosteutta, vai mikä kyproc-levyä turvottaa? Matalemman lattian puolella tämän väliseinän perustusharkko on suojattu höyrynsulkumuovilla, jonka päällä kyproc-levy.

Onko kyse vakavasta vauriosta?

Miten tällainen rakenne tulisi oikeaoppisesti tehdä (höyrynsulut, eristykset yms.), jottei tätä turvotusta pääsisi tulemaan? Voiko sen korjata vielä jälkeenpäin, niin ettei tarvitsisi koko taloa purkaa?

Kiitos etukäteen vastauksesta!





Virallinen vastaus
Kutsu paikalle sekä vastaava työnjohtaja että pääsuunnittelija. Heidän pitää tietää, mistä kosteus on peräisin, ja osaav...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Sisäpintarakenteet / Kantavan väliseinän kyproc-levy turvonnut":
Jäsenen antama (28.10.2008 klo:9:03) kommentti

Ok. Tottakai asia pitää käydä läpi pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan kanssa.



Mutta edelleen mietityttää, miten tällainen väliseinärakenne yleensäkin tehdään?

Esim. höyrynsulkua ei varmaan voi tehdä tällaisen seinän molemmin puolin, koska väliseinä on kuitenkin sisätiloissa? Miten tällainen kapillaarinousu estetään tällaisessa tilanteessa?



Pitäisikö tuo väliseinän perustusharkko perustaakin vasta lattiavalun päälle, eikä suoraan maasta käsin, kuten omassa tapauksessani on nyt tehty?

Jäsenen antama (28.10.2008 klo:10:29) kommentti

Ei kai ny väliseinässä ole hörynsulkua!? Mitä höyryä se oikein siinä sulkis. En ymmärrä täysin rakennetta, mutta seinän alle olis tarvinu laittaa solukumikaista pitämään puu irti betonista.

Jäsenen antama (28.10.2008 klo:11:30) kommentti

Rakentaja.fi:n vastaus on aivan oikea! Lisätäänpä lusikalla :


Kyseisessä tapauksessa on tavoiteltu aivan oikeaa ratkaisua, mutta se on jäänyt joiltakin osin kesken.


Kun ei ole tietoa siitä rakenteesta muuta kuin arvailua, niin toisaalta siellä alla on ilmeisesti antura, jonka päälle on sitten muurattu se harkko. Tällöin se "harkkoväliseinä" pitää eristää sieltä anturan tasolle saakka/korkeuteen ulottuvasta 100%:n suhteellisesta kosteudesta ja muutenkin estää sitten sen kosteuden nousu lattian ja "harkkoseinän" rajasta ylös (vertaa radon-esto).


Kuten rakentaja.fi arvailee, niin pintalevyä ei saa koskaan ulottaa sinne lattian "alle", ei edes betonilattiaan saakka, vaan aina jättää vähintään 1cm irti lattiasta.


Arvailua edelleen: nyt kannataa avata se kupruileva alaosa auki ja tutkia ensin ja sitten "hutkia" eli on syytä eristää se harkko-osuus molemmin puolin eli silloin siinä on käsitettävä siten, että se harkko-osuus on ikäänkuin "lattiaosuutta".


Jos se eristetään vain toiselta puolen eikä "ympäriinsä", niin kosteus puskee sitten toiselta puolen.


Mutta tämä oli arvailua ja mutta siinä on selvä rakennevirhe, josta tekijää ei ainakaan kannata kiittää.


Jäsenen antama (28.10.2008 klo:19:25) kommentti

Tuo turpoamisilmiö kyllä ihmetyttää; Kipsilevy pitäisi olla lähes elämätön levy vaikka saisi itseensä (enemmänkin) kosteutta. Ymmärsin, että kysymys on ns. porastetusta huoneistosta, missä kantavan seinän toisen puolen levyverhouksella peitetty myös muutoin näkyviin jäänyt "harkkosokkeli". Jos nyt kosteusvauriosta kysymys (??; maalikin olisi kyllä hilseillyt levyn pinalta), niin kosteus todennäköisimmin johtuu harkkoseinän toisella puolella olevan sora- tms. täytteen kosteudesta jopa märkyydestä (tuleeko ylärinteestä vai mistä ?); puskee harkosta läpi. Kyseinen harkkopinnalle olisikin tullut laita perusmuurilevy ennen sen soralla tms. täyttämistä kuten ulkoseinäsokkelipintojen ulkopinnoille. Jos taas po. harkkosokkelin takana on tuulettuva tila, voi kosteus olla myös höyrysulun päälle, levyn ja höyrysulun väliin muodostunutta kondenssikosteutta/-vettä eli rakenteen lämmöneristävyys liian heikko. Lämmöneristävyys tulisi olla po. tapauksissa liki ulkoseinän luokkaa.

Jäsenen antama (29.10.2008 klo:8:42) kommentti

Kiitoksia tähänastisista vastauksista!



Selvennän vielä hieman; eli tälle väliseinälle on tehty ensin antura, jonka päälle muurattu 4 kpl perustusharkkoa. Muistaakseni viimeisimmän harkkokerroksen ja alajuoksun välissä on bitumihuopamattoa erottamassa puun ja kivimateriaalin. Matalemman lattian puolella on harkko-osuutta näkyvissä ja tämä on eristetty höyrynsulkumuovilla, jonka päällä kipsilevy. Kipsilevyn alareuna on asennettu niin, että pieni rako on jäänyt lattiavaluun.



Tätä kipsilevyn turvotusta on tapahtunut kahdessa paikassa. Toisessa paikassa kipsilevy on turvonnut lattiavalun matalemmalta puolelta ja toisessa lattiavalun korkeammalta puolelta. Yhtäläisyyttä löytyy siinä, että turvotus on tapahtunut molemmissa suurin piirtein sähköpistorasian kohdalta.



Ilmeisesti harkkoa pitkin tuo kosteus pääsee tulemaan ja eristyksessä on ainakin jossain kohtaa puutteita. Onko kokemuksia, miten tällainen harkkorakenne on eristelty jossain muualla?



Parhaiten toki selviää, kun paikat menee avaamaan ja tutkimaan tarkemmin. Sitä ei kuitenkaan raaskisi mennä tekemään, juuri kun on saanut talon valmiiksi. Ilmeisesti tässä on kuitenkin aineksia siihen, että näin on tehtävä.










Jäsenen antama (29.10.2008 klo:9:14) kommentti

Tässä koko ketjussa minua on alusta saakka kiusannut sama asia kuin minkä TKT jo mainitsi - eli kipsilevyn "turpoaminen" kuulostaa hieman erikoiselta. Kipsilevy ei nähdäkseni käyttäydy tuolla tavoin kosteudesta (toisin kuin lastulevyt ja monet muut).



Eli voisiko sittenkin kyse olla ihan jostain muusta kuin kosteudesta? Ovatko "kuprut" ilmestyneet varmuudella vasta rakentamisen jälkeen, vai olisiko alunperinkin levy voitu kiinnittää mutkalle pingotettuna epätasaisesta alustasta johtuen? Tai jos muutos on tapahtunut varmuudella myöhemmin, niin onko rakenne siellä taustalla voinut päästä elämään jotenkin?



Tutkiahan tuo kannattaa perusteellisesti oman mielenrauhansakin takia. Kannattanee aloittaa kosteusmittauksilla. Kipsilevyn tilanteen voi varmistaa pintamittauksinkin, muun rakenteen kosteutta pääsee tarvittaessa selvittelemään porareiän kautta. Noiden mittausten takia ei ainakaan tarvitse suurempaa vahinkoa seinälle vielä aiheuttaa.

Jäsenen antama (25.11.2008 klo:18:17) kommentti

Hei taas,
saman asian tiimoilta palailen.


Kun kosteuskartoitusta aletaan tekemään, kannattaako vuokrata pintamittari esim. Ramirentista ja suorittaa kosteusmittaus itse vai olisiko parempi pyytää hommaan ammattilainen? Ammattilaisetkin kuulemma mittaavat ensin aina pintamittarilla ja jos se antaa viitteitä kosteudesta, tehdään vielä porareikä ja asia tutkitaan tarkemmin. Tästä pintamittauksesta kuulin eräästä rakentajakonevuokraamosta, että pintamittarit eivät anna tarpeeksi tarkkaa tulosta, muuta kuin aivan kipsilevyn pinnasta ja näin ollen ne eivät kerro mitään kipsilevyn takana olevasta tilasta.


Jäsenen antama (25.11.2008 klo:19:30) kommentti

Pintamittarit eivät kerro, saatikka näytä mistään mitään, ei kerrassaan mitään! Se on isojen poikien ja miksei tyttöjenkin leikkikalu, joka kertoo horoskoopin ken uskoo.


Jäsenen antama (25.11.2008 klo:22:57) kommentti

Montan jutut on Montan juttuja; rivien välistä luettuna asiaakin. Tosiasiassa itse ei ole järkevää kosteusmittauksiin lähteä, jos ja kun oikeata tietoa haluaa eikä myöskään Ramirentin toimesta tehtäviin. Asiansa osaava asialle; sillä ei ole merkitystä hoitaako asiansa pinta-mittarilla, sillä hyvä sellainen antaa oivan suunnan asialle, mutta porareikaämiittaus (sekin oikein tehtynä) antaa sitten selkeän vastauksen kosteustilanteesta harkkoon asti ulotettuna, puhumattakaan rakenteen avaamisesta. Ihmetyttää edelleen tuo kipsilevyn "turpoaminen"; kosteus + kuormitus aiheuttaa kyllä kipsilevyssä käyristymistä, mutta se ei ole "turpoamista"

Jäsenen antama (26.11.2008 klo:17:23) kommentti

voisiko TI-muurari piirtää kuvan jotta saisi pareman kuvan rakenteesta? onko sokkeli lämpö- ja kosteuseristetty (patolevy) siellä soran puolella??

Jäsenen antama (29.11.2008 klo:6:43) kommentti

En tiedä soveltuuko tämä ko tapaukseen. mutta...

Eräässä talossa oli saman tyyppinen rakenne ja tilanne näin...

Korokoeron kohdalla massiiviharkko ilman lämpöeristyksiä. Harkko oli maakosteuden takia niin märkä, että kipsilevyt olivat homeessa niin alaosan / yläosan puolelta. Alemman puolen kohdalla oli höyrysulku, joka myös homeessa.

Eli kosteus korotusharkkoon tuli ylemmän osan maatäytöstä. Harkkojen ja anturan välissä oli myös huopakaista, mutta se estää vain kosteuden nousun anturasta ylöspäin, mutta ei estä maakosteuden siirtymää.

Voi olla mahdollista, että tässäkin on kyseessä saman tyyppinen mekanismi.

Jäsenen antama (1.12.2008 klo:0:30) kommentti

Tilasin ammatti-kosteusmittaajan paikalle ja hän mittasi ongelmakohdat kosteusmittarilla niin kipsilevyn pinnalta, kuin kipsilevyn takaakin tekemällä reiän jalkalistan taakse levyn juureen. Pinnalta eikä kipsilevyn takaa höyrynsulkumuovista eikä sen takaa harkosta löytynyt minkäänlaista kosteutta. Helpotuksesta voi siis ainakin toistaiseksi huokaista.


Tuo ilmaisu kipsilevyn turpoamisesta on ollut todellakin väärä. Ennemminkin olisi pitänyt puhua leviämisestä tai liikkumisesta. Kuitenkin leviämisen on ilmeisesti aiheuttanut väliseinän puurungon "eläminen" tai jo kipsilevyjen asennusvaiheessa epätasainen runkorakenne.


Tässä vielä karkea kuva rakenteesta:





Betonitohtorin kertoma rakenne sopii melko hyvin yksiin oman kanssa. Meillä ilmeisesti maatäyttö sen verran kuivaa tai ainakin kapillaarikatko on toistaiseksi pitänyt niin ettei kosteutta ole vielä päässyt rakenteisiin. Ilmeisesti tämä harkkorakenne pitäisi molemmin puolin eristää pysty-stryroksilla yms. lattiavalua vasten aivan kuten ulkoseinissäkin. Meillä tämä puuttuu väliseinäharkon osalta. Vai miten kosteuden siirtyminen saadaan estettyä matalemman lattian puolelta? Voiko tästä rakenteesta koitua vielä ongelmia myöhemmässä vaiheessa?






Jäsenen antama (2.12.2008 klo:17:08) kommentti

kosteuttahan siellä vs-harkkomuurin toisella puolella maatäytössä on aina, joten ongelmia voi olla tiedossa. korjaaminen väärälle puolelle tulee olemaan hankalaa, ehkä mahdoton? olisi pitänyt tehdä, kuten olet jo hajuilla, eli maatäytön puolelle perusmuurilevy ja pystystyrox/polyur.

Jäsenen antama (2.12.2008 klo:17:35) kommentti

Niin.....



Kapillaarikatko estää kapillaarisen kosteuden nousun, mutta kapillaarikatkossa olevan ilmatilan suhteellinen kosteus on korkea, eli 90-100%.

Jäsenen antama (4.12.2008 klo:14:08) kommentti

Tarkennoksena, kappillaari katko ei estä sitä veden nousua.Tutkittu asia. Murskeen pitäisi olla pestyä, että se toimisi hyvin.

Huokosissa suht. kost jopa 98% sen jälkeen muuttuu kapillaariseksi nousuksi.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Kaksitasoisen lattiaratkaisun väliseinäharkon eristäminen jälkikäteen

Hei, Kysymyksessä yksikerroksinen puurunkoinen 2007 rakennettu omakotitalo, jossa maavarainen lattiavalu kahdessa tasossa. Lattiavalun korkeusero jaettu kapealla antura...

Kylmät väliseinät

Asumme 80 luvun alkupuolella rakennetussa tiilivuoratussa omakotitalossa jonka väliseinät ovat talvella kylmät. Seinät on rakennettu niin, että ne jatkuvat lattiatason al...

Uusi väliseinä parketin päälle

Voiko uuden ei kantavan väliseinän laittaa suoraan vanhan parketin päälle? Kyse paritalon toiseen kerrokseen lisättävästä välieinästä....

pukuhuoneen seinät

Aion korjata pihallamme olevan piharakennuksen saunan ja sen pukuhuoneen. Eli kyse olisi pukuhuoneen seinistä. Ulkoverhouksen alla on villaeriste. Sisärakenteeksi olen aj...

Jäätyvä vesijohto

Millainen lämmön eristyskyky harkolla (RUH 200)on? Ongelmani on kantavan väiseinän alla oleva harkko perustus joka on vasten ukkoseinähakkoja (muurattu kiinni toisiinsa)...

Kyproc ja palonsuojamaali

Kahdella päällekkäin asennetulla kyproc levyllä saadaan puolen tunnin paloseinä, mutta mitä saadaan jos yksi kyproc käsitellään puuhun tarkoitetulla Tikkurilan non fire m...

Palosuojalevyt

Onko olemassa levyä, jolla voi saavuttaa 30min osastoinnin yhdellä levytyskerroksella. Ts. voi suojata esim purueristeisen ja umpilaudoitetun väliseinän, kun sen toisella...

Kantavat väliseinät

Rakenne kellari, kantava laatta, eriste 50mm, pinta laatta. Pitäisi rakentaa kantavia väliseiniä ja saada kanto paksummalle laatalle. Osaan seinistä valan sokkelin kantav...

Kantavan seinän eristäminen

Tuleeko myös kantavan väliseinän anturan alle ja sivuille panna esim. finnfoam mahdollisen kapillaari-ilmiön eliminoimiseksi. Monesti näkee, ettei näin ole tehty....

Väliseinä kahi-tiilestä

Muuraan väliseinän kahi-tiilestä. Käytetäänkö tiilien välissä raudoituksia. Minulla on yksi seinä kantava ja näin ollen siihen ei käsittääkseni riitä se 88mm leveä harkko...

valkoista puun pinnalla

Tutkin alaohjauspuiden kuntoa ja kantavan väliseinän alajuoksussa oli pistemäisiä valkoisia laikkuja, kun koskee, niin se lähtee irti. Ja nämä valkoiset oli pääosin beton...

kantavan seinän tuenta lattia remontin ajaksi

terve kuinka oikeaoppisesti pystyisin tukemaan autotalli/varastorekennukseni kantavan väliseinän siksi ajaksi kun piikkaisin sen alta vanhan haljenneen valun pois ? nykyi...

Ontelolaatat vinoon

Ajatuksena olisi tehdä yksilappeiseen pulpettikaton yläpohja ontelolaatoista. Kattokaltevuus on 1:3 ja ontelolaatat pitäisi asentaa kaltevuuden suuntaisesti kantavan väli...

cyproc

mistähän saisi jonkinlaista hinnastoa,paljonko cyproc väliseinän asennus maxaisi.4 metriä korkeaa.peltirunko,neliöhintoja etsisin.Siis pelkkää seinää. EK levy villa välii...

autotallin katossa homepilkkuja

Kolme vuotta sitten rakennetun autotallin katossa mustia homepilkkuja. Pilkut ilmestyneet tämän talven aikana. Seinät ja katto kyproc levyä. Pilkkuja...

Kosteusvaurio?

Moi. Meillä oli koira hoidossa useamman viikon, joka joi tosi vauhdikkaasti kipostaan ja vettä olikin usein lattialla. Kippo oli alkuun tällaisen jä&a...

Siporex välipohja

Kellarin seinät valettu, paksuus 160 mm. Välipohjan rakenne on vaihdettu suunnitellusta ontelolaatasta siporexiin. Valun pinta on epätasainen ja kantoa lankkujen päihin o...

Kantava sisäseinä ja tiilipinta (remonttikysymys)

Taloomme tulee uusi kantava seinä, mutta sen materiaalit ovat vielä vähän pohdinnassa. Muu talo on puurunkoinen s.e. alajuoksut ovat peruslaatan (8cm) päällä. Kevyet väli...

kantavan seinän poisto

-52 valmistunut rintamiestalo ostettu. haluaisimme avartaa ovi aukkoja sekä poistaa kantavan väliseinän. mitenköhän se onnistuisi ilman että talo romahtaa? piirrustukse...

Kantavan väliseinän alajuoksu PK:ä?

Moi! Onko jotain säädöksiä, jotka kieltävät painekyllästetyn puun käytön kantavan väliseinän alajuoksuna sisätiloissa?...

Kyproc-levy

Rakennan kerrostaloasuntoon vanhojen seinien päälle ohuet koolaukset ja levytän koolaukset kyproc-levyllä. Syynä on se, että tällöin voin asentaa nykyaikaiset sähköt sekä...

Kylppärin lattian kyprocista....

Kyselin aiemmin lastulevykylppärimme laatoituksesta ja sain vastauksen että lastulevyseinän päälle voi laittaa kyprokin+vesieriste+laatta. Entäpä lattia. jätänkö lastulev...

Aikaisempaan kysymykseen hirsitalon eristämisestä liittyen...

Lisäkysymyksenä vielä, että tuleeko sisäpuolelle koolauksen väliin jotain muuta kuin ilmatila? Onko sisäpuolinen rakenne siis hirsi, koolaus vain ilma välissä, paperi ja...

mitenkä kannattaa tehdä

Hirstorppa 1930 mitenkä kannattais tehdä tarkoitus ulkovuorilauta pysty,ristiin koolaus,tuulensuoja 25mm,hirsi 180mm,tervaaperi,koolaus,kyproc. oisko noin hyvä??...

Gyprokin koolaus

Laitoin Gyproc-levyn kattoon rikkoontuneen tilalle. Tilan koko on 2,2x1,2 ja levytettävä alue oli 2,2x0,8. Levy meni kahteen kappaleeseen, keskeltä, koska siinä oli ilmas...