Uuden peltikaton aluskatteen puuttuminen

Rakennusoikeudelliset kysymykset

Kysytty: 15.11.2012 klo:12:36

Hei

Ostin kesämökin meren rannalta. Sovimme myyjän kanssa kauppakirjassa, että ennen loppuhinnan maksamista myyjä tekee mökkiin kattoremontin, jossa vanha mineriittikatto korvataan uudella aaltopeltikatolla. Myyjä teki remontin ja kauppa saatettiin loppuun. Kauppakirja allekirjoitettiin alkusyksyllä 2011.

Kesällä 2012 kävi ilmi, että katosta puuttuu aluskate. Otin yhteyttä myyjään sekä kattoremontin tehneeseen urakoitsijaan. Kumpikin herroista kertoi, että aluskatetta ei tarvita, koska rakenteesta on tehty tuulettuva.

Onko aluskate vapaaehtoinen aaltopeltikatossa nykymääräysten mukaan? Jos vettä kuitenkin pääsee rakenteisiin, mikä on myyjän vastuu?

Minna

Mylläri

Kysymyksiä: 3 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Aluskatteen tehtävä on estää kondenssiveden tippuminen rakenteisiin kattomateriaalin alapinnasta. Jotkut kattopeltien valmistajat ilmoittavat, että kattopellin alapintaan on tehty sellainen käsittely tai lisätty sellainen pinta, että kondenssivesi keräytyy ja imeytyytähän alapinnan materiaaliin. Näin ollen kondenssivesi ei tipu tai valu rakenteisiin. Ideana tässä on se, että tu...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.

Kysymykseen/vastaukseen on liitetty lisäinformaatio linkki ->>

Arvostele vastaus kysymykseen "Rakennusoikeudelliset kysymykset / Uuden peltikaton aluskatteen puuttuminen":

Jäsenen P59 antama (15.11.2012 klo:14:04) kommentti

Hieman kuulostaa erikoiselta tuo urakoitsijan / myyjän väittämä. Itselle ei olisi tullut mieleenkään jotta aluskate voitaisiin jättää pois oli yläpohja sitten tuulettuva vai ei.

Itse teetätin erääseen vanhaan taloon kattoremontin kesällä 2010, jolloin betonikattotiili korvattiin aaltopellillä. Silloisten määräysten mukaan kattotuoleja piti korottaa jotta saatiin aikaiseksi normin mukainen tuuletusväli ja aluskate asennetuksi.

Hieman jää sellainen vaikutelma, jotta myyjä ja urakoitsija ovat kysyjän tapauksessa puuhanneet katemateriaalin vaihdon ilman lupaa kunnan rakennusvalvonnasta.

Kuvittelen jotta katemateriaalin vaihtoon tarvitaan lupa rakennusvalvonnasta, muutostyö pitää suunnitella jne... näin ainakin taajamissa. Onko tilanne suoraviivaisempaa vapaa-ajan kohteissa hmm. en tiedä.

Ehdottaisin kuitenkin, jotta kysyjä lähestyy uudelleen myyjää ja pyytää tältä nähtäväksi rakennusluvan katon korjaukseen, sekä rakennusvalvonnan kuittaaman lopputarkastuspöytäkirjan.

Kysyjä voi toki soittaa myös kunnan rakennusvalvontatoimistoon ja kysäistä onko ao. kunnassa ollut tapana edellyttää kuvatun kaltaisesta muutoksesta talon julkisivuun, mitä vesikatekkin on rakennuslupaa ja kysäistä ao. rakennusvalvonnan tarkastus ja hyväksymiskäytäntöjä.

Jos käy ilmi, että myyjä ja urakoitsija eivät ole toimineet määräysten mukaisesti, muodostuu ostajalle juridinen peruste vaatia virheen korjausta

Jäsenen kvkj antama (15.11.2012 klo:16:39) kommentti

Muotopelti- ja tiilikatteilla kuuluisi aina käyttää aluskatetta.

Se että rakenne on tuulettuva ei estä vettä menemästä saumoista ja harjalta katteen alle, eikä kondenssikosteuden tiivistymistä katteen alapintaan.

Maininta aluskatteen käytöstä löytyy Suomen rakentamismääräyskokoelma C2:sta ja RIL 107-2012 kirjasta.

Jäsenen Halpakorjaus antama (15.11.2012 klo:16:53) kommentti

Jos kyseessä ikiaikainen vanha mökki 20-30 m2 niin välttämättä ei ole rakennuspiirustuksia ollenkaan, joten katemateriaalin vaihtokaan ei voi olla luvanvarainen. Tuonkokoisessa mökissä peltikatto voi toimia oikein hyvin ilman aluskatetta tuulisella paikalla, mikäli ullakko on avoin ja hyvin tuulettuva. Pitää suhteuttaa rakennuksen muuhun kuntoon ja arvoon ja siihen mitä kirjallisesti on sovittu.

Kauppakirjan ehdoissa pitäisi lukea että remontoija hakee rakennusluvan ja että remontti tehdään nykymääräysten mukaan. Jos lukee että mineriittilevy vaihdetaan peltikatoksi niin sitten niin. Siitä sovittiinkin.

Jäsenen P59 antama (16.11.2012 klo:7:59) kommentti

Ikiaikaisia vanhoja mökkejä saattaa koskea vielä tiukempi säännöstö julkisivumuutoksissa kuin uudempia rakennelmia riippumatta siitä onko alkuperäisiä rakennekuvia olemassa. Vastaan saattaa nimittäin tulla suojelumääräykset ja ao. määräyksiin liittyvä vieläkin tiukempi valvontakäytäntö.

Taajamien korjausrakentamisessa on pitkään ollut käytäntö, että muutostyö tehdään kulloisenkin voimassa olevan rakennusnormiston mukaisesti riippumatta siitä millä tekniikoin toteutus on alunperin tehty -paitsi mainitut suojelukohteet.

Rakennusvalvonta on toki kirjavaa Suomessa ja kuntakohtaisia eroja siitä mitä dokumentaatiota vaaditaan tai on vaadittu on todella paljon.

Taajamissa rakennusvalvonta alkoi tiukentaa otettaan omakotirakentamisessa heti sotien jälkeen, joten taajamissa talojen rakennekuvia löytyy kunnan arkistoista 40 - 50 luvulta eteenpäin. Maalaiskunnissa vastaava ilmiö vahvistui vasta n. 70 luvulla.

Mitä tulee kysyjän tapaukseen siitä, että kauppasopimukseen on kirjattu katemateriaalin uusiminen myyjän lukuun, ostajan maallikkona ei tarvitse tietää tai ymmärtää rakennuslupamenettelyn kaikkia kiemuroita, vaan hänen tulee voida luottaa siihen, että kiinteistövälittäjä ja erityisesti urakoitsija ovat ammattilaisia ja tietävät tarvittavan lupamenettelyn ja rakennusmääräykset, ja että toteutus tulee tapahtumaan rakennusnormin mukaisesti "hyvää rakennustapaa noudattaen".

Halpakorjaus nostaa esiin varteenotettavan pointin pienestä mökistä ja tuulettuvuudesta tuulisella paikalla, mikä saattaakin joissain tapauksissa olla toimiva ja se oikea ratkaisu - esimerkiksi iän ikuisissa savusaunoissa.

Pidän kuitenkin selvänä, että urakoitsijan on täytynyt käydä keskustelu muutostyöstä kunnan rakennusvalvonnan kanssa ennen toteutusta ja saada sille lupa niiden käytäntöjen mukaisesti kuin ao. kunnassa on tapana.

Jäsenen P59 antama (16.11.2012 klo:8:33) kommentti

Kysyjä kysyy vielä myyjän vastuusta jälkikäteen jos vettä pääsee kuitenkin rakenteisiin.

Jos kysyjä hyväksyy nyt mahdollisen virheellisen toteutuksen, siitä saattaa muodostua hänelle itselleen sudenkuoppa mikäli vettä menee rakenteisiin - onhan hän nyt tiedostanut tilanteen vuoden 2012 lopulla, mutta ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin ...

Miten nyt tulisi menetellä selustan varmistamiseksi.

1) Selvittää rakennusvalvonnasta onko toteutus kunnan hyväksymä. Jos OK, niin siinähän se. Asia loppuunkäsitelty. Jos ei, vaatimus myyjälle korjata virhe, saada hyvitystä tai purkaa kauppa.

2) Jos myyjä ei suostu korjaamaan virhettä lukuunsa oikeutta voi hakea käräjiltä, mikä on kyllä usein hidas ja raskas prosessi, missä ei välttämättä ole voittajija. Jos käräjöintiin ei kysyjällä ole halukkuutta ja haluaa silti pitää mökin, voi yrittää tehdä myyjän ja urakoitsijan kanssa erillisen kirjallisen sopimuksen missä virhe todennetaan, sekä sovitaan, että virhettä ei korjata, mikäli se on rakennusvalvonnalle OK, ja samalla sopimukseen kirjataan myyjälle ja urakoitsijalle määräajaksi esim 10 vuotta korjaus ja sanktioitu vahingonkorvausvelvollisuus mikäli vesi tulee kuitenkin rakenteisiin.

Tällainen erillissopimus vastaa jossain määrin niitä määreitä, mitä käsitellään urakoinnin vastaanottopöytäkirjoissa kohdassa urakoitsijan velvoitteet. Erillisopimus ei ole hyvä ratkaisu, ensisijaisesti mahdollinen virhe tulisi saada korjatuksi, vaan jos päädytään sopimukseen, se on välttämätön, jotta mahdolliset korjaavat toimenpiteet saadaan viivytyksittä käyntiin, mikäli vettä todennetaan myöhemmin rakenteista.

Jäsenen kvkj antama (16.11.2012 klo:9:37) kommentti

Tässäkin satasen säästöllä on aiheutettu melkoisesti jälkipyykkiä, mahdollisesti jopa vahinkoa.