Kiinteistön omistus

Rakennusoikeudelliset kysymykset

Kysytty: 25.10.2007 klo:9:21

Naapurin 90-luvun puolivälissä rakentama kesämökki onkin kokonaan omistamallamme maalla. Tällainen tilanne oli syntynyt, koska naapurin hakiessa rakennuslupaa omistamalleen maa-alalle (vanhaa peltoa )rakennusluvan myöntäjä eli kunta ei ollut tarkistanut tontin rajoja (pitäisikö tarkistaa aina vaikka kyseessä on vanha tila?) ja koska kysessä on vanhat tilat ( erotukset tehty noin 100 vuotta sitten) ei rajojen tarkkoja sijainteja oltu katsottu viime aikoina ja oli olemassa ns. perimätieto mistä raja kulkee. Oikeasti raja ei kuitenkaan koskaan ole ollut siinä missä sen on kuviteltu olevan. Naapuri on perinyt maa-alueen eikä missään vaiheessa ole käyty rajankäyntiä. Alueella on kiviraunio (molemmin puolin rajaa vanhaa peltoa), jota on aina kuviteltu tilojen rajaksi. Se, että kesämökki on rakennettu väärälle puolelle rajaa selvisi, Kun naapuri möi kesämökin tontteineen uudelle omistajalle. Kysynkin nyt kuka kyseisen lautarakenteisen mökin omistaa; naapuri, joka sen alunperin rakensi, vai me, jonka maalla se on vai ostaja, joka osti kesämökin tontteineen? Mitä tässä tilantessa nyt olisi viisasta tehdä?

90-luku

Kysymyksiä: 1 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Tapauksenne on harvinainen ja kiehtova. Rakennetun mökin omistaa toki sen rakentaja ja maksaja, sen omistus ei siirry teille vain koska sen on kiinteistöllenne rakennettu. Eri asia sitten onkin se, mitä mökille tulisi tehdä. Naapuruussuhdelain 14 §:n mukaan ”jos rakennus on niin rakennettu, että se osaksi on toisen maalla taikka lähempänä sitä, kuin lain, asetuksen tai rakennusjärjestyksen taikka asema- tai rakennuskaavan mukaan on sallittu, eikä rakentaminen ole tapahtunut vastoin parempaa tietoa taikka törkeästä huolimattomuudesta, olkoon naapuri, joka ei, sen jälkeen kun on alettu rakentaa rajan yli taikka lähemmäksi, kuin edellä on mainittu, viipymättä sitä vastaan ole tehnyt huomautusta, velvollinen sallimaan rakennuksen jäämisen paikoilleen, milloin sen purkaminen, toisenlaiseksi rakentaminen taikka muuttaminen aiheuttaisi naapurille johtuvaan haittaan ja rakennuksen arvoon nähden suhteettoman suurta vahinkoa.” Kuitenkin naapurilla on tällöin saman pykälän mukaan ”oikeus vuotuiseen korvaukseen siitä haitasta, joka aiheutuu hänelle 1 momentissa tarkoitetusta rakennuksen sijainnista. Korvauksen suuruuden vahvistaa tuomioistuin kuultuaan harkintansa mukaan velkojia, joilla on panttioikeus korvausvelvollisen kiinteistöön. Korvausvelvollisen kiinteistö on panttina korvauksen ja sille laskettavan koron suorittamisesta niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Tuomioistuimen, joka on tuominnut korvauksen, on viipymättä ilmoitettava korvaus merkittäväksi lainhuuto- ja kiinteistörekisteriin. Vahvistettu maksu olkoon voimassa kymmenen vuotta, niin myös senkin jälkeen, kunnes se jonkun asianosaisen hakemuksesta uudestaan määrätään.” Asiaan liittyviä tapauksia ovat mm. · KKO:1977-II-60 · KKO:1962-II-9 · KKO:1959-II-13 · KKO:1957-II-62 Tietenkään osapuolet eivät asiassanne selostuksenne mukaan ole olleet tietoisia oikeasta rajasta, joten mielestäni teidän tulee ehdottomasti kiistää esimerkiksi minkäänlaisen hiljaisen eli konkludenttisen sopimuksen synty. Ehdottomasti tulisi nyt selvittää naapurin kanssa (mieluummin sovinnossa) miten asiassa menetellään. Kiistääkö naapuri esimerkiksi kiinteistön osan kuulumisen teille, vai myöntävätkö sen? Mistä ylipäätään selvisi, että mökki on väärällä kiinteistöllä, jos rajankäyntiä ei ole tehty? Jos rajat ovat alun perin olleet oikeat kiinteistötietojärjestelmässä, on omistajien katsottava olleen tietoisia rajoista. Lainhuuto konstituoi omistusoikeuden kolmansiin tahoihin nähden. Siten voitaisiin em. lain mukaan katsoa, että teidän olisi tullut reklamoida rakentamisesta siinä vaiheessa, kun rakentamiseen oli ryhdytty. Rajankäynti kiinteistöillä on varmasti myös tarpeen jos epäselvyyksiä sen suhteen edelleen jää. Mielestäni ratkaisevia ovat lainhuutorekisterin tiedot. Jos rekisterissä rajat ovat oikeat, katsotaan niiden julkisuusvaikutuksensa vuoksi olleen tiedossanne, jolloin teidän olisi tullut reklamoida rakentamista jo aikoinaan sillä uhalla, että nyt korvausta vastaan joudutte sallimaan rakennuksen paikallaan olon, jos on niin, että naapuri ei ilman kohtuutonta haittaa voi sitä siirtää tms. Jos taas rekistereissä ei tietoa rajasta ole, haluaisin tietää mihin tieto oikeasta rajasta perustuu. Jos nyt tuoreesti on tietoonne tullut oikean rajan sijainti, reklamoisin teinä välittömästi asiasta naapurille ja aloittaisin neuvottelut tilanteen ratkaisemiseksi. Joka tapauksessa käyttökorvauksen suuruuden tai viime kädessä rakennuksen siirtämisvelvollisuuden ratkaisee tuomioistuin. Kehotan kuitenkin sopuun asiassa. Vastaaja: Nordius/ OTM, lakimies Teea Kemppinen Asianajotoimisto Bützow Oy Helsinki

Kysymykseen/vastaukseen on liitetty lisäinformaatio linkki ->>

Arvostele vastaus kysymykseen "Rakennusoikeudelliset kysymykset / Kiinteistön omistus":