Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Jätevesiliittymä

Rakennusoikeudelliset kysymykset

Kysytty: 16.4.2015 klo:8:16
Mikä on nykymääräysten mukainen jätevesien käsittelytapa? Meillä on 2 umpikaivoa ja 2 sakokaivoa sekä imeytyskenttä, rakennettu -91, asuinalueella on myös voimassa oleva viemäriverkko. Kunnasta tuli pari viikkoo sitte kirje, että pitäs liittyä viemäröintiin. Onko tuo meidän järjestelmä vaatimusten mukainen, vai voiko kunta pakottaa liittymään, kyse on kuitenkin 10 000 euron kustannuksesta. Koskeekos voimaantullu siirtymäaika meidän tapausta? Kiitos



 
Jäsenen antama (18.4.2015 klo:19:15) kommentti

Vaatimus on jätevesien puhdistus. Eli puhdistamo tai kunnalliseen viemäriin liittyminen. Kunnallisen viemäriin liittyminen on helpoin, puhdistamo maksaa ja omistajasta tulee samalla puhdistamon hoitaja, se kun ei ihan itsestään kuitenkaan pelaa kuin jonkin aikaa. Ja puhdistamonkin rakentaminen maksaa ellei osaa rakentaa sitä olemassaoleva kaivoja hyödyntäen ja esim lisäten siihen kolmannen kaivon. Mutta joka tapauksessa vaatii se sähköä, ehkä kemikaaleja ja jatkuvaa huoltoa ja hoitoa. Ja kun sitten joskus otetaan se näyte eikä se täytäkkään puhdistusvaatimusta on vitsit vähissä ja jatkuva paini edessä. Jos ei koe olevansa jätevedenpuhdistamonhoitaja ainesta, suosittelen lämpimästi liittymään suosiolla viemäriin. Jos taas omaat ennakkoluulotonta "pelle pelottomuutta" ja uskot kykeneväsi selviytyvän hoitovastuusta rakenna oma puhdistamo. Ei ainakaan työt lopu ;-) toki sen oman rakentamiseen tulee hakea vapautus siitä viemäriin liittymisestä ja se on taas viemärilaitoskohtaista annetaanko vapautus vai ei. Onnea projektiin, oli se sitten mikä hyvänsä.






Virallinen vastaus
Suoraa "kyllä tai ei" tyyppistä- vastausta antamillasi tiedoilla on va...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Rakennusoikeudelliset kysymykset / Jätevesiliittymä":

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-,
ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja
kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin.
Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut
vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja
messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella
15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien
Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.
Ota tästä yhteyttä Markukseen.


Ota yhteyttä

Jurinet Markus Talvio-218x700
Jäsenen antama (16.4.2015 klo:9:29) kommentti

Suosittelen ettet ota yhteyttä juristiin, vaan selvität asian kunnan kansssa. Ensimmäiseksi voit koittaa etsiä kunnan nettisivuilta tiedot siitä, mitkä alueet on määritelty viemärin osalta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi. Tämä on asia, jonka vahvistaa valtuusto, ja pääsääntöisesti toiminta-alueista löytyy määrutelmät ja kartat netistä. AInakin kunnan teknisestä toimesta na saat nähtäväksesi.

Kunnilla ei ole nykyisellään varaa ylläpitää "laiskoja" verkkoja, joihin liittyy vain osa budjetoiduista kiinteistöistä, joten noita toiminta-alueita on enenevässä määrin alettu vahvistamaan. Näitä liittymiä ei myöskään koske asetuksessa määritelty siirtymäaika.

Imeytyskenttänne on joka tapauksessa sen ikäinen, että se olisi pitänyt uusia jo kerran. Vaikka liittymisvelvoitetta ei olisikaan, kannattaa miettiä tarkoin oman järjestelmän uussimisen mielekkyyttä ja mahdollisuutta. On myös mahdollista, että kunnan ympäristönsuojelumääräykset eivät enää salli vastaavan järjestelmän rakentamista.

Mut älä nyt lakimiehelle ala tästä laskua kerryttämään, kunta palvelee ilmaiseksi. Joku paikallinen jäte


Jäsenen antama (16.4.2015 klo:9:30) kommentti

Taas loppui ruutu kesken. Siis:

Joku paikallinen jätevesisuunnittelija voisi myös olla hyvä neuvonantaja asiassa.



Jäsenen   antama (16.4.2015 klo:21:15) kommentti

Kiitos vastauksista, onhan se kenttä vanha ja alkuperäisillä täytteillä minun tiedon mukaan,( on asuttu tässä 4 vuotta). Helpoin taitaa olla se liittyminen, nii ei tarvii huolehtia ku laskusta. :)



 



Jäsenen antama (16.4.2015 klo:21:52) kommentti

Saattaa olla helpoin, usein ainakin pienimmän riesan tie. Siihen ei osaa ottaa kantaa, mikä on kokonaistaloudellisesti edullisinta. Oman järjestelmän ylläpito on kustannuksiltaan useimmiten samaa luokkaa kuin jätevesimaksut. Muuttujaksi jää oman järjestelmän uudistamiskustannus versus liittymismaksu plus oman linjan rakentamiskustannukset. Huomioon tulee ottaa myös, että oman järjestelmän joutuu uusimaan joskus, ei kuitenkaan alle 20 vuoden välein missään kelvollisessa tapauksessa.

Mut avainkysymys on edelleen se, että oletteko velvoitetut liittymään. Jos näin on, kaikella muulla spekulointi on kovasti turhaa. Eli tarkistakaa tuo viemäriverkolle vahvistettu toiminta-alue sieltä kunnan teknisestä toimesta. Jos siihen kuulutte, liittymisvelvoite on kohdallanne voimassa. Eikä tarvita juristia sen selvittämiseen.

 



Jäsenen antama (24.4.2015 klo:14:37) kommentti

Lakihan muuttui viime vuonna siten että uuden lain jälkeen vahvistetulla toiminta-alueella olemassa olevien kiinteistöjen ei ole enää pakko liittyä.



Jos on vahvistettu toiminta-alue aikaisemmin vanhan lain aikana, niin kaikkien on liityttävä.



Jäsenen antama (24.4.2015 klo:17:02) kommentti

Äskeinen kommentti edellyttää, että kerrotaan laki ja sen kohta, johon tuollainen muutos on tehty. Voisitko siis tuoda tämän lainkohdan meille tiedoksi, J3673392310 ?

Siihen asti elelen vanhan tiedon varassa...



Jäsenen antama (25.4.2015 klo:10:14) kommentti

Hmmmm .. nyt meni täällä herne nenään! Vaadit siis jotain mitä et itse noudata.



Vastasit näin: "Eli tarkistakaa tuo viemäriverkolle vahvistettu toiminta-alue sieltä kunnan teknisestä toimesta. Jos siihen kuulutte, liittymisvelvoite on kohdallanne voimassa." Tiedätkö itse mihin lakiin tai asetukseen tämä väitteesi pohjautuu?



Toki myönnän, että olisi hyvä tapa mainita lait/asetukset aina, mutta ei näissä vastauksissa yleensä näin tavallisena maallikkona lakikirjoja haeta vastauksen tekoon. Lopullinen vastuu on oltava AINA kysyjällä ja kysyjän on selvitettävä oikea paikkansa pitävä tieto annettujen vastausten nojalla.



Apuna voi käyttää esim. googlea ja hakusanana esim. jätevesi finlex tms



Seuraavana palaan lakitiedon kanssa - hetki!



Jäsenen antama (25.4.2015 klo:10:16) kommentti

1. Laki vesihuoltolain muuttamisesta



Vahvistettu



22.08.2014



Voimaantulo



01.09.2014



Säädöskokoelma



681/2014



Päätös



Hyväksytty muutettuna



Jäsenen antama (25.4.2015 klo:10:17) kommentti

Laki vesihuoltolain muuttamisesta



Eduskunnan päätöksen mukaisesti



muutetaan vesihuoltolain (119/2001) 2—5, 7, 8, 10—12 ja 15 §, 4 luvun otsikko, 18 §:n 1 momentti, 19 ja 20 §, 5 luvun otsikko, 22 ja 27 §, 28 §:n 1 ja 2 momentti ja 32 §:n 3 momentti,



sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 11 § laissa 1488/2009, sekä



lisätään lakiin uusi 8 a ja 15 a §, 3 a luku, 19 a ja 20 a—20 d § sekä 24 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:



Jäsenen antama (25.4.2015 klo:10:25) kommentti

TÄMÄ KOSKEE TAAJAMAN ULKOPUOLISIA:



10 § Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon



Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos:



1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään; tai



TÄMÄ KOSKEE KAIKKIA:



11 § Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen



Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:



1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja



2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.



Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi edellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi


Jäsenen antama (25.4.2015 klo:10:31) kommentti

Hienoa ohjelma pätkii tekstin, vaikka ei herjaa siitä, joten pitkät tarinat vain sitten häviävät bittien taivaaseen. Ylläpito voisi kyllä korjata tuon virheen.



Lopusta jäi vielä puuttumaan ainakin vielä tämä tuon 681/2014 lain linkki:



http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140681



Lisäksi mainitsin että lakia voidaan tulkita varmasti monella tapaa.



Hienoa on kuitenkin että "pakkoliittyminen" on nyt poistunut laista.



Jäsenen antama (25.4.2015 klo:10:59) kommentti

Taisinko esittää asian hiukan kärkevästi, pahoittelut jos näin kävi. Vesihuoltolakiinhan tämä perustuu ja sen mukaan toimitaan. Minä keskityin vastauksissani kysyjän tilanteeseen ja häneen tuo lain hienosäätö ei suoraan vaikuta, koska voidaan katsoa ettei hänellä täyty vaatimukset jäteveden käsittelystä asianmukaisella tavalla, johtuen siitä että imeytyskenttä on yli-ikäinen. Laki jättää auki sen, että realisoituuko liittymisvelvoite aina, kun oma järjestelmä tulee uusimisikään, mikä jättää tilaa ikäville tulkinnoille.

Vesihuoltolain, kuten jv-asetuksenkin muutoksia hehkutettiin ihan liikaa, muutokset ovat lähinnä aiempien tulkinnanvaraisuuksien täsmentämistä. Tässäkin tapauksessa ennen anottava vapautus on määritelty oikleudeksi, mikä on yksiselitteisesti hyvä asia. Parasta näissä muutoksissa on se, että kuntaviranomaiset joutuvat nyt noudattamaan lakia johdonmukaisesti, kun ennen yksittäisen virkamiehen linjaus saattoi tehdä tyhjäksi asukkaiden oikeudet.

Mut pointti on se, että sama oikeus vapautuksen hakemiseen oli vanhassa laissa, ei siis sinänsä mitään uutta. Samoin tätä ketjua koskien, ei oikeastaan mitään uutta. Kommenttini koski tämä


Jäsenen antama (25.4.2015 klo:11:01) kommentti

No niin, aina täytyy kopioida viesti ennen lähetystä, kun ei koskaan tiedä, mitä näihin ruutuihin mahtuu...



Mut pointti on se, että sama oikeus vapautuksen hakemiseen oli vanhassa laissa, ei siis sinänsä mitään uutta. Samoin tätä ketjua koskien, ei oikeastaan mitään uutta. Kommenttini koski tämän ketjun aloittajan tilannetta, mutta vieraan silmin lukien siitä saa helposti sen kuvan, minkä sait. Sellaista muutosta säädäntöön ei siis ole tullut, mikä aloittajalle jotain vaikuttaisi.



Jäsenen antama (25.4.2015 klo:11:15) kommentti

Tuon 11&:n 1 ja 2momentin tulkintaan osallistuu varmasti muukin taho kuin vain liittyjä. Anomuksenhan voi tietenkin tehdä, päätöksen poikkeukseen myöntymisestä tekee varmaankin vesilaitos tai riitautetuissa tapauksissa oikeusistuin. Kyllä Pete voi mielestäni vallan hyvin jatkaa nykyisillä tiedoillaan, mutta hyvähän on tietää, että vapaututa voi tästedes ainakin anoa.



Ps. Tuo postauksen joutuminen bittien taivaaseen on kyllä kovin kiusallista joskus.



Jäsenen antama (25.4.2015 klo:11:18) kommentti

Kas kun myöhästyin vähän.cheeky



Jäsenen antama (25.4.2015 klo:11:22) kommentti

Ainahan tiedoissa on päivittämisen varaa ja onpa aiheesta joskus näpäytetty, kun on vanhaa tietoa jakanut. Usein vaan nuo muutokset saavat mielikuvissa suuremman roolin kuin niillä oikeasti on.

Tässä tapauksessa muutoksen merkitys korostuu, kuten jv-asetuksessakin, siten että lakimuutos ottaa kunnilta tulkintavapautta pois ja tavallaan pakottaa noudattamaan kohtuullista linjaa. Tämä kohtuullinen linja on siis ennenkin ollut sallittu ja suositeltu, mutta johdonmukaisuus on puuttunut sen noudattamisessa, mistä syystä virkamiesten sooloilua on pitänyt rajoittaa lakia täsmentämällä.



Jäsenen antama (26.4.2015 klo:19:10) kommentti

Alkuperäisestä ei käy täysin ilmi kuin että asuinalueella on voimassa oleva viemäriverkko.



Siitä voitaneen olettaa, että kyse on taajamasta ja että alueelle on vahvistettu toiminta-alue.



Silloin ei voitane käyttää tuota pykälää 10.



...



Mutta on vielä pieni teoreettinen mahdollisuus mm:



1. Asuinalueella on viemäriverkko, mutta toiminta-aluetta ei ole vahvistettu vanhan lain aikaan. Silloin toimivaa omaa jätevesien käsittelyä voi käyttää.



2. Asuinalueella on viemäriverkko, mutta joitain yksittäisiä kiinteistöjä ei ole mukana toiminta-alueessa. Toiminta-alueen sisälläkin voi olla kiinteistöjä, jotka eivät ole mukana ko. toiminta-alueessa. Silloin myös oma jätevesien käsittely on ok.



 



Jäsenen antama (26.4.2015 klo:19:14) kommentti

Uuden lain muutoksen hyöty on todella dramaattinen haja-asutusalueella, jossa toiminta-alueen vahvistamisen myötä vanhojen kiinteistöjen ei tarvitse enää liittyä viemäriverkkoon.



Aikaisemminhan viemäriverkkoon piti liittyä vaikka olisi hankittu edellisenä vuonna 10.000eur uudet jätevesijärjestelmät. Nyt onneksi ei.



Jäsenen antama (26.4.2015 klo:19:20) kommentti

Vanhan järjestelmän huoltaminen.



Tämä on nyt sitten enemmän mutua:



Tietääkseni vanhoja lait ja vaatimukset täyttäviä järjestelmiä saa edelleen käyttää ja huoltaa, mikäli ei ole vanhan lain aikaisesta toiminta-alueesta johtuvaa pakkoa.



Eli imeytyskentän hiekkojen vaihto on mielestäni vain ja yksinomaan huoltoa.



Mutta silloin muun järjestelmän tulee tietysti täyttää vaatimukset.



Tässä voi vaikuttaa myös se millä tiedoilla jätevesien käsittelyä on joskus haettu kunnalta.



Jäsenen antama (26.4.2015 klo:19:26) kommentti

Lisätään vielä että edellisissä viesteissä ei aina tule maininneeksi haja-asutusaluetta, mutta osa vastauksistani viittaa kuitenkin vain haja-asutusalueen "vapauksiin".



Jäsenen antama (26.4.2015 klo:19:31) kommentti

Petelle vielä - oli ehkä hieman kärkevää (ja täältä takaisin), mutta kiitos että ymmärsit.




Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia: