Valesokkelin korjaus ja salaojitus

Perustukset

Kysytty: 29.9.2012 klo:21:42

Harkitsemme vuonna 1980 rakennetun talon ostamista jossa on valesokkeli ja josta puuttuu salaojat.
Talo on perustettu maanvaraisten betonianturoiden ja harkkosokkelin varaan. Alapohjassa on maanvarainen betonilaatta yläpuolisella Styrox eristeellä ja pintalaatalla. ulkoseinät ovat puurunkoisia mineraalivillaeristeellä. Julkisivuverhouksena on tiili, tiiliverhouksen alaosasta puuttuu tuuletusreiät. Seinän alaosaan on tehty avaus 2007, ja silloin rakenteessa ei havaittu vaurioita avauskohdassa.
Lisäksi talossa on vino sisäkatto & kattoikkunat. ikkunoiden ikkunapellien kallistuksessa on puutteita ja osa on virheellisiä.
Uskaltaako tällaista taloa ostaa? Mikäli ostamme sen, haluaisimme korjauttaa valesokkelin ja asentaa salaojat. Minkä laajuinen & hintaluokkainen remontti on kyseessä?

J2820621330

Kysymyksiä: 1 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Ratkaisevaa on se, miten kuntotarkastus tehdään. Siinä yhteydessä pitää tulla esiin mainitsemasi ongelmakohdat ja niiden rakenteellinen tila. Rakennuksesta kannattaa ainakin tehdä tarjous, jotta saa aikaan tarkastuksen.

Arvostele vastaus kysymykseen "Perustukset / Valesokkelin korjaus ja salaojitus":

Jäsenen JR454159223 antama (30.9.2012 klo:11:05) kommentti

"Uskaltaako tällaista taloa ostaa?"

Näiltä käsin siihen ei pysty vastaamaa.

"Mikäli ostamme sen, haluaisimme korjauttaa valesokkelin..."

Tuohonkin on hankala vastata muutoin kuin riippuen siitä "korjaustasosta. Jos se on toiminut tähän asti, niin kylläpä se toimii eteenkin päin, kun

".... ja asentaa salaojat."

"Minkä laajuinen & hintaluokkainen remontti on kyseessä?"

Ota mahdollisilta korjaajilta/remontoijilta tarjoukset, niin tiedät, muutoin mahdoton sanoa. Tarjouksen kysyminen/saaminen ei yleensä maksa mitään, siis "ilmainen". Näiltä palstoilta saamasi arviot ovat yleensä "tuulesta temmattuja".

Jäsenen Betonitohtori antama (30.9.2012 klo:12:00) kommentti

Miksi ihmeessä pitäisi itselle ostaa ongelmia, jos ei tarkkaan tiedä mitä niille tekee.

Jäsenen Jv20531112 antama (30.9.2012 klo:12:22) kommentti

Eiköhän tässäkin päde se vanha totuus: Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Tässähän ostaja on täysin oikealla asialla, siis ensin tutk....

Muuten yks'oikoisesti sanottuna: Ei valesokkeli ole aina ongelma eikä tule sellaiseksi ongelmaksi, etteikö kannata ensin tutkia ja mahdollisesti sitten ostaa. Yks'oikoinen tolkuttaminen ei ole aina ratkaisu.

Siis: valesokkelikin voi toimia aivan hyvin. Siihen ei ole muuta syytä kuin valesokkelin huono toteutus.

Jäsenen ruosu antama (30.9.2012 klo:12:45) kommentti

Onhan valtaosa maailman ydinvoimaloistakin täysin varmoja, ja toimivat luotettavasti, tähänasti vain muutamaa ikävää poikkeusta lukuunottamatta, nämäkin kai johtuvat huonosta toteutuksesta, ja siitä että kaikkia mahdollisia vaurion aiheuttajia ei ole huomioitu!

Jäsenen vaihtoehtoja antama (30.9.2012 klo:13:49) kommentti

Kyllä se kannattaa ensin tutkia ja arvioida, ja sitten "pläjäyttää" ostotarjous pöytään, mikäli kohde kiinnostaa.

Ainahan se on enemmän tai vähemmän riskien hallintaa, kun johonkin sitoutuu.

Niinhän se oikeassa elämässäkin menee, ettei kaikkeen voi kuitenkaan varautua, vaan on elettävä niillä eväillä mitä on.

Jäsenen Betonitohtori antama (30.9.2012 klo:15:41) kommentti

Jos kerran tutkitaan niin sitten kunnolla, pelkkä kosteusmittaus tai katsominen rakenteen sisään ei aina riitä. Rakennenäyte alapuun alapinnasta ja lattiapinnan alapuolelle menevistä levyrakenteista yms.

Jos mikrobitaso on esim sisäilmaohjeen viitearvojen alapuolella, voi olla ettei rakenteista ole merkittäviä päästöjä sisäilmaan.

Jäsenen J2820621330 antama (30.9.2012 klo:22:29) kommentti

Kiitos vastauksista! Miten määrittelet "tutkia kunnolla"? Lisäksi meitä huolettaa että jos tutkimme rakennetta jostain kohtaa, niin ongelmaa on kuitenkin jossain toisessa kohtaa. Onko tämän todennäköisyydestä kokemuksia tai ajatuksia? Kohteeseen on tehty kuntokartoitus ja sokkelia on avattu viitisen vuottta sitten jolloin rakenteessa ei havaittu vaurioita. Kohteessa on maanpinta-sokkelin yläreuna 25 cm, maanpinta-lattiataso 30 cm, maanpinta-seinän puurungon alareuna 10 cm.

Jäsenen rakrak antama (30.9.2012 klo:23:43) kommentti

"Uskaltaako tällaista taloa ostaa?"

Nykyhinnoilla ei kannata, kyseisen aikakauden tekeleet ovat varsin kyseenalaisia ja korjauksia on vaikea saada tehtyä kunnolla.

Jäsenen Jv20531112 antama (1.10.2012 klo:0:34) kommentti

”Miten määrittelet "tutkia kunnolla"?”

Tuo on/oli täysin turha huomautus, sillä takin käännössä on jotakin sanottava. Työ on aina tehtävä kunnolla, jos et tee kunnolla, niin älä tee sitä ollenkaan, mutta rahastavat ovat tekevinään ja varsinkin kuntokatselmoitsijat.

” Lisäksi meitä huolettaa että jos tutkimme rakennetta jostain kohtaa, niin ongelmaa on kuitenkin jossain toisessa kohtaa.”

Juuri näin! Kun sitä pelkää, niin silloin koko ostohommelit kannattaa jättää. Toisaalta vaikka kuinka huolella teet, niin aina jää jotakin tarkastamatta, sillä 100 %:sti ei kukaan pysty tarkastamaan taloa. Siis tarkasta/tutki kaikki näkyvät paikat kunnolla. Jos taitosi ei riitä, niin ota oma (nimenomaan ”oma” luotettava) tarkastaja tekemään tarkastuksen kunnolla. Maakaarihan on Sinun puolellasi.

” Onko tämän [ongelmaa on kuitenkin jossain toisessa kohtaa] todennäköisyydestä kokemuksia tai ajatuksia?”

Niitähän on pilvin pimein, kun ei ole kohdetta hinnoiteltu ostohetkellä (= juuri se nykyhinta), vaan lähdetty jälkikäteen hinnoittelemaan, eli soitellen sotaan, jolloin se on myöhäistä kuten silläkin hiirellä, joka oli jo kissan suussa. Ts. hinnoittele ensin talo ja tee tarjous (= juuri se nykyhinta), jos ei tarjoustasi hyväksytä, niin unohda koko juttu.

”Kohteeseen on tehty kuntokartoitus ja sokkelia on avattu viitisen vuottta sitten jolloin rakenteessa ei havaittu vaurioita.”

Tuon jättäisin täysin omaan arvoonsa, sillä se on tehty miten sattuu.

Jäsenen Betonitohtori antama (1.10.2012 klo:7:55) kommentti

Voisiko saada selvennystä asiaan?

Maan pinta sokkelin yläpinnasta on -25 cm

Lattiataso sokkelin yläpinnasta -30 cm

Ulkoseinän alapuu on maanpinnasta -10 vai +10 cm?

Näyttäisi siltä, että lattiataso on -5 cm maanpintaa alempana!!!???

Ulkoseinän alapuu on todennäköisesti -10 cm maanpinnan alapuolella!!!

Jos näin on niin, HUH HUH!!!!!

Kysyjä korjatkoon minun laskelmani....

Jäsenen Mestari antama (1.10.2012 klo:8:01) kommentti

Ei se vielä todista että siellä on ongelmia vaikka alaohjauspuu on alempana kuin maanpinta. asia kannattaa ensin tutkia ja sitten vasta hutkia.

Jäsenen Betonitohtori antama (1.10.2012 klo:8:15) kommentti

Jos talon ulkoseinän puiset alaosat ovat maanpinnan alapuolella on ongelmia. Sokkelibetonit eivät ole vesitiivittä, kosteutta tulee ulkoapäin seinän alaosaan ulkoapäin....

Mihin on hävinnyt ns talonpoikaisjärki? Vai ollaanko sitä kaikki ns uusavuttomia tämän suhteen?

Jäsenen Jv20531112 antama (1.10.2012 klo:8:45) kommentti

Niitähän joutuu muut korjailemaan jatkuvasti, mutta kysyjä nyt!

Jäsenen Mestari antama (1.10.2012 klo:8:58) kommentti

Sitä talonpoikaisjärkeä olisi tarvittu silloin 70 ja 80 luvulla. Turha sitä enää on huutaa apuun.sama tilanne tällä hetkellä voi olla näissä passiivitaloissa,mutta systeemiä ajetaan sisään kuin käärmettä pyssynpiippuun. Aika näyttää tämänkin uudistuksen toimivuuden.Saako tulevaisuudessa "riskirakenteen" leiman? Eikä kaikissa piilosokkelitaloissa ole noita ongelmia.

Jäsenen Jv20531112 antama (1.10.2012 klo:13:16) kommentti

"...Turha sitä enää on huutaa apuun.sama tilanne tällä hetkellä voi olla näissä passiivitaloissa..."

Tehdään kunnolla, niin siinä sitä talonpoikaisjärkeä! Ei piilosokkeli ole ollut/tullut ennenkään ongelma, kun se on tehty kunnolla.

Jäsenen Mestari antama (1.10.2012 klo:14:34) kommentti

niin, noin yksinkertaistahan se on.

Jäsenen Betonitohtori antama (1.10.2012 klo:19:50) kommentti

Mestari on ihan oikeassa...

Jos sokkelit olisi tehty talonpoikaisjärjellä olisi ehkä tilanne ollut toisin. Nämä valesokkelit kuin muutkin pientalojen riskirakenteet on esitetty RT-korteissa. Näitä opetettin vielä 70-luvun alussa teknillisissä oppilaitoksissa. Ei niissä ole talonpoikaisjärkeä käytetty, vaan parasta osaamista mitä valtakunnassa silloin oli...

Muuten valesokkeli on rakennusfysikaalisesti ajatellen riskirakenne tehtiin se vaikka kuinka hyvin, ei se siitä miksikään muutu...

Jäsenen JR454159223 antama (1.10.2012 klo:21:10) kommentti

Jokainen rakenne on riskirakenne tavalla tai toisella, kun se huonolla toteutuksella pilataan.

Jäsenen HTT antama (1.10.2012 klo:21:57) kommentti

Viisastelu se vaan lisii!!

Jäsenen Betonitohtori antama (2.10.2012 klo:6:21) kommentti

Hyviä rakenteita on olemassa paljonkin. Huonolla rakentamisella ei niitä riskirakenteiksi saa, vaan silloin on kyseessä rakennusvirhe.

No... näitähän on...

Jäsenen Mestari antama (2.10.2012 klo:8:42) kommentti

Kuten höyrynsulkumuovit kok valtakunnassa.

Jäsenen Jv20531112 antama (2.10.2012 klo:9:05) kommentti

Niinpä se viisastelu näyttää jatkuvan, kun yksisilmäisestä käsityksestä ei pystytä luopumaan, joten jatketaan.

” Hyviä rakenteita on olemassa paljonkin.”

On varmasti. Olen täysin samaa mieltä.

”Huonolla rakentamisella ei niitä riskirakenteiksi saa, vaan silloin on kyseessä rakennusvirhe.”

Mitähän tuokin tarkoittaa ja vielä, koska ”No... näitähän on...”,

mutta olen täysin erimieltä, sillä hyviä rakenteita ei riskirakenteiksi saa, siis ei saa. Niitä ei ole ainuttakaan.

”Rakennusvirhe” (tässä oikeammin ”rakennevirhe”) on aivan eri asia kuin huonosti tehty. Kun piilosokkeli tehdään kunnolla hyvää rakennustapaa noudattaen, niin se ei ole rakennevirhe, ei myöskään ”rakennusvirhe”, jota se ei koskaan voi olla.

Nykyisinhän pidetään harakanpesämäistä rakennusta huonona toteutuksena eikä rakennevirheenä, koska sehän on toiminut ja toimii edelleenkin, kunhan sen toiminta hyväksytään. Se harakanpesäkin on voitu huonosti toteuttaa, jolloin se ei ole silloin rakennevirhe, vaan tehty väärin tai huonosti.

Jäsenen vaihtoehtoja antama (2.10.2012 klo:9:56) kommentti

"Huonolla rakentamisella ei niitä riskirakenteiksi saa, vaan silloin on kyseessä rakennusvirhe."

Kyllä huonolla rakentamisella saadaan hyvinkin helposti aikaan riskirakenne.

Huonolla rakentamisella saadaan aikaan rakennusvirheitä, jotka voivat olla myös riskirakenteita.

Jäsenen Betonitohtori antama (2.10.2012 klo:10:41) kommentti

Rakenne, joka on lämpö- ja kosteuteknisesti suunniteltu oikein ei ole riskirakenne. Jos se rakennetaan väärin (vastoin suunnitelmaa) ei tee suunnitellusta rakenteesta riskirakennetta. Väärin tehty rakenne vaurioituu (jos vaurioituu) sen rakennusvirheen takia.

Riskirakenteet on alunperinkin suunniteltu väärin, kuten valesokkelit, kellareiden sisäpuoliset eristykset, maanvaraisen betonilaatan päällä olevat puulattiat yms...

Tästä asiasta jänkkäämisen jätän tähän, koska asiaa ei näköjään halutakkaan ymmärtää oikein...

Jäsenen vaihtoehtoja antama (2.10.2012 klo:23:49) kommentti

Viisas päätös.

Jäsenen JaakkoLaukka antama (3.10.2012 klo:10:38) kommentti

Niin oli(!), kun näköjään asenne on, että väärin tehty eli huonosti toteutettu valesokkeli on sen valesokkelin syy.

Jäsenen kvkj antama (3.10.2012 klo:13:52) kommentti

Kuin Nuvostoliitossa: syyllinen pitää löytää. Hehe.

Jäsenen Jv20531112 antama (3.10.2012 klo:23:07) kommentti

Niinhän sekin kaveri totesi, kun autolla metsään ajoi: "Kuka nuo puut tuohon eteen tielle toi, ei niitä tiellä eilen ollut." No sitten asiaan.

"Rakenne, joka on lämpö- ja kosteuteknisesti suunniteltu oikein ei ole riskirakenne. Jos se rakennetaan väärin (vastoin suunnitelmaa) ei tee suunnitellusta rakenteesta riskirakennetta....."

kuten ei valesokkelistakaan.

.

Jäsenen ruosu antama (4.10.2012 klo:13:33) kommentti

Tämä valesokkelikin vaikuttaa kuuluvan niihin "ikivihreisiin" keskustelunaiheisiin? liekkö tuo "vihreä" sitten hometta...? Voipi olla jos on väärin toteutettu...!

Jäsenen HTT antama (4.10.2012 klo:15:59) kommentti

Valesokkelia ei kannata toteuttaa mitenkään.

Jäsenen tuppisuu? antama (2.2.2013 klo:21:33) kommentti

No joo. Täältä näköjään löytyi eri mielipiteitä minunkin valesokkelitalon peruskorjaussuunnitteluun.
Olen kuitenkin ihmetellyt jo aikoja seuraavaa.
Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni vanhempieni vastavalmistuneessa (1950) rintamamiestalossa, jossa oli rossilattiat huonolla alaosan tuuletuksella, joten jo 15 v:n jälkeen lattiat notkuivat kantavien osien lahoamisen jälkeen, ja muutettiin maavaraisiksi. Puulämmitys uuneilla, "pakkaskoiria" lattian rajassa ja ikkunoiden pielissä. Aamulla ikkunat ylös asti jäässä - alaosastaan millien paksuisena - joista irroteltiin palasia imeskeltäväksi. Ikkunoiden sisäpuolella oli ns tippalistat ja niissä peltirasiat joihin sitten huoneiden lämmityksen sulattama vesi (enimmillään taisi kertyä useampi litra / vrk) kerättiin. Seinissä ja välipohjassa sahanpuru eriste, joka joskus oli kosteaakin asennettaessa tai lisätessä, ja "paloi" aika tummaksi kuivuessaan. Tällaisia tarinoita oli kylässämme liki parikymmentä ja lapsia yhteensä kymmeniä. Allergiat ym jokseenkin tuntemattomia samoin nykyisenkaltainen rakennusten homeongelma väitettyine ongelmineen - täysin tuntematon käsite. En kyllä muista, että olisi edes puhuttu mistään oireista.
Taitaa olla niin, että nykyinen homeongelma on ihmisen itsensä aikaansaama. Kun ei ole ärsykkeitä, niin vastustuskyky rapautuu, vai olisiko se sittenkin vika korvien välissä, ja eri tahot rahastavat sitten sillä.

Tarpeeksi paljon tutkitaan, niin saadaan toivottu tulos, tai sitten ensin määritellään tulos, ja sitten tutkitaan, että päästään siihen.

Jäsenen Ötzi antama (2.2.2013 klo:23:59) kommentti

Se oli silloin ennen hyvää aikaa, silloin kaikki oli paremmin kesät lämpimiä ja talvet talvia eikä silloin tiedetty ´nykyisistä` sairauksista mitään.

Nykyään löytyy diaknoosi ja lääke joka vaivaan, niin se maailma vain kehittyy...

Ps. Niin aika kultaa muistot.

Jäsenen Betonitohtori antama (3.2.2013 klo:8:49) kommentti

Valesokkelikorjaus maksaa tapauksesta riippuen 500 - 1000 euroa / sokkelimetri. Hinta riippuu mitä kolskeita ulkoseinävyöhykkeellä on, keittiö, märkätilat, teknisisä tiloja yms...

Kuntotutkimus kannattaa tehdä ennen ostoa. (Siistutkimus, ei arvio).

Jäsenen tuppisuu? antama (3.2.2013 klo:16:25) kommentti

Ps. Niin aika kultaa muistot.

Niinpä. Kultaa vai katinkultaa. Tuskinpa löytyisi halukkaita siirtymään ja olemaan entisajan olosuhteisiin, jos siihen olisi mahdollisuus.
Viime kesänä soittelin kaupungin elintarvikelaboratioon tarkoituksena tehdä huoneilman kartoitus omaan "riskikohteeseeni", ja tavallaan yllätyin, kun laborantti sanoi, ettei kesällä hyödytä tehdä mikrobimäärityksiä, koska luonto on väärällään kaikenmaailman pölyjä ja mikrobeja. Vain materiaalitutkimuksia kannattaa nyt tehdä, ja sitten kun on lumi maassa ja pakkasta on hyvä tehdä sisäilmatutkimus. Että sillälailla.

Mites sitten maissa joissa ei ole talvea, on hyvinkin kosteaa ulkoilmaa, perustukset uivat vedessä (Venetsia). Rakennetaanko ns. modernissa pohjoismaisessa taloudessa ihmisten ympärille kuplaa, jonka tarkoitus on suojata meidät "pöpöiltä"? Ihmislajin kannalta tuhoontuomittu yritys, koska taistelua mikrobeja vastaan ei takuulla voiteta yrittämällä eristäytyä niistä.

Jäsenen Betonitohtori antama (3.2.2013 klo:17:16) kommentti

Laboratoriot vain tutkivat ja kasvattavat mikrobeja.

Talvella otettu sisäilmanäyte on helppo tulkita, koska talvella on ulkoilmassa vähän mikrobeja ja niiden aineenvaihdunnan tuotteita. Kesälläkin voi ottaa sisäilmanäytteen, mutta näyte on otettava myös ulkoilmasta. Näytteiden vrtaaminen toisiinsa on vaikeaa, jopa mahdotonta.

Rakennenäytteetantavat kuvan materiaalissa olevista mikrobeista. Sen voi tehdä kesällä.

Sisäilmassa on aina mikrobeja. Jos sisäilmanäytteessä esiintyy esim talvikautena ns kosteusvaurioissa esiintyviä lajeja, voidaan tulkkita, että talon rakenteissa voi olla kosteusvaurio ta vaurioita.

Jos sisäilmatutkimus näyttää puhdasta, niin se ei poista sitä mahdollisuutta etteikö rakenteissa olisi mikrobivaurioo...

Kuntotutkija kyllä selvittäisi asian...