Terassi betonilaatasta

Perustukset

Kysytty: 21.8.2012 klo:14:10

Hei,

päätin tehdä terassin betonilaatasta 65m2, joka on puoliksi lasikatettu. Olin ajatellut valaa 10cm laatan ja laittaa 6x150x150 teräsverkon tueksi. Pohjatyöt on osittain tehty ja nyt olisi muutama kyssäri.

Rakennesuunnittelija piirsi 10cm laatan reinavahvikkeella (20cm) ja mestari sanoi et koko laatta 14-16cm. ohjeet on selkeät, joten kysynkin mikä on yleinen käytäntö?
A) 10cm laatta
B) 10cm laatta + reunavahvistus
C) 14-16cm laatta

Maaperä on hikka jossa kiviä (0-50cm). Poistin kaikki nyrkkiä suuremmat kivet 30cm syvyyteen asti. Ohje on laittaa routasuojaus. Kysymys kuuluu laitetaanko routasuojaus, mikäli tiedostetaan jo tekovaiheessa ettei maa roidi?

Onko mitään järkeä laittaa lattialämmitysputket terassilaattaan varmuuden vuoksi?
Naapuri suositteli ja minä lämpenin idealle. Toisin itse ajattelin, että 65m2 laatta lämpenee mukavasti kesällä ja sitä lämpöä voisi tarpeen tullen siirtää vaikka kylpytynnyriin/uima-altaaseen.

Ohjeet on siis selkeä, mutta nyt kysytäänkin kuinka yleisesti tehdään.

Vikke72

Kysymyksiä: 5 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Laatta kannattaa toteuttaa rakennesuunnittelijan esittämällä tavalla. Tällöin vastuu rakenteesta säilyy hänellä. Mielestäsi esittämäsi C-vaihtoehto ei ole vertailukelpoinen suunnittelijan esityksen kanssa. Jos on varmuus maaperän routimattomuudesta, routaeristystä ei mielestäni tarvita. Noin ison kylmän laatan lämmittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. laatta ei ole kesällä hyvä lämmönkerääjä. Laatan alle pitää asentaa vähintään 10 cm lämpöeristys, jotta lämmitys kannattaa. Lämmityskierto tarvitsee erillisen ratkaisun ja glykoolikierron. Ohjeita ei löydy. Maan routivuutta ei pysty arvioimaan silmämääräisesti. Pitää ottaa näytteet ja seuloa ne laboratoriossa.

Arvostele vastaus kysymykseen "Perustukset / Terassi betonilaatasta":

Jäsenen Vikke72 antama (22.8.2012 klo:12:32) kommentti

Kiitos vastauksesta. Löytyykö ohjeita betoniterassin tekoon kuten puuterassiin?

Onko olemassa testimenetelmää, jolla routivan/routimattoman maan pystyy tunnistamaan?

Jäsenen Betonitohtori antama (22.8.2012 klo:16:12) kommentti

Testejä on olemassa esim. kuivaseulonta.

Mutta eräs nyrkkisääntö, jos erotat paljain silmin

maa-aineksen rakeet niin sellainen ei yleensä ole routivaa.

Jos rakeita ei pysty erottamaan voi maa-aines olla routivaa.

Jäsenen rakrak antama (22.8.2012 klo:22:15) kommentti

Veikkaampa että routaeristeet tulee halvemmaksi kuin yksikään testi...

Jäsenen Vikke72 antama (23.8.2012 klo:12:01) kommentti

Tässä on muutama maaurakoitsija sanonut ettei tämä maa roudi. Loogisesti kun ajattelee, niin yksinkertainen testi voisi olla seuraavanlainen:

- 10 litran ämpäri

- porataan x määrä pieniä reikiä pohjaan

- täytetään ämpäri 5 litralla testattavaa maa-ainesta

- punnitaan kuivapaino

- kaadetaan 5 litra vettä

- punnitaan 30min jälkeen

- todetaan painoindeksin nousun perusteella onko maa routiva vai ei

Testin hinta alle 5e! Sen lisäksi että testi säästää kukkaroa, niin se säästää myös luontoa. Tuo testimenetelmä oli keksitty ja perustuu olettamukseen, että maa joka sitoo kosteutta tai ei läpäise sitä on routivaa maata. Tässä vinkki rakennusalan oppilaitokselle?

Linkkejä ja vinkkejä vastaavista testeistä olisi poikaa.

Jäsenen Vikke72 antama (23.8.2012 klo:21:20) kommentti

Löytyyhän niitä testejä ja menetelmiä, tosin ei ämpäri menetelmää.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&cad=rja&ved=0CC8QFjABOAo&url=http%3A%2F%2Fcivil.aalto.fi%2Ffi%2Ftutkimus%2Fpohjarakennus%2Fopinnaytteet%2Fd_jarmo_pesu.pdf&ei=4Go2UJb9D6Gn4gTag4DIDA&usg=AFQjCNFGHExxbzCnNiAAIcCU3RAwhc0HaA

Tässä yksi määritelmä:

Routivia kivennäismaalajeja ovat savi, hiesu, hieno hieta ja yleensä sellaiset moreenit ja muut maalajit joissa hiesua ja sitä hienompia lajitteita kuin 3 painoprosenttia laskettuna 2 mm pienempien rakeiden määrästä. Koska yleensä ei voi olla täysin varma maalajien hienojen ainesten määrästä, tulisi kapillaarisen vedennousun katkaisevana kerroksena käyttää rakeisuudeltaan vähintään 2 mm:n maa-ainesta eli soraa. Eloperäiset maalajit, kuten esim. turve, humus ja lieju tulee aina poistaa rakennuspaikalta ennen rakennustöiden aloittamista. Perusmuurien ja -pilareiden anturat tuetaan yleensä kaivamattomaan perusmaahan. Joskus anturan alle tulee tiivistetty sora. Täyttömaana käytetään karkeaa, kapillaarisen vedennousun estävää salaojitussoraa.

Jäsenen Vikke72 antama (27.8.2012 klo:11:55) kommentti

Rakennesuunnittelija piirtänyt 2-3x50m routasuojauksen. Hintaa tulee routaeristeelle päälle 1000e luokkaa kun suojattavan alueen koko n.80m2.

Tuntuu melko kalliilta ratkaisulta, joten hieman haluaisin saada lisää keskustelua ja käytännön vinkkejä tältä osin.

Mitä jos laatan ympärille tekee salaojituksen. Vesi ei näin pääse laatan alle ja tältä osin ei pitäisi olla routimisongelomaa? Voiko ratkaisu olla näin yksinkertainen?

Jäsenen vaihtoehtoja antama (27.8.2012 klo:20:13) kommentti

"Rakennesuunnittelija piirtänyt 2-3x50m routasuojauksen."

Kustannus n. 12,50 € / m2. Ompa kallista tuo rakentaminen ?!
Eihän suunnittelijaa kannata uskoa, kun se tulee niin kalliksikin.

Kannattaisiko jättää koko projekti ?

Jäsenen Vikke72 antama (28.8.2012 klo:12:36) kommentti

Asian ydin on kannattaako routasuojata maa, joka ei roudi!

Rakennesuunnittelija ei epäröi hetkeäkään laittaa varmuuden vuoksi jotain ekstraa, jotta ei varmasti olisi vastuussa mahdollisista ongelmista.

Ilman tervettä kyseenalaistamista, ei voi kehittyä ja tulla hyväksi. Toiset taas tyytyy osaansa ja tekee jut niin kuin muut sanoo.

Routasuojauksen osuus terassilaatasta on 25-35% luokkaa. Mielummin laittaisin sen rahan näyttävimpiin laattoihin kuin turhaan laatan alle.

Jäsenen nakertajax antama (28.8.2012 klo:12:42) kommentti

Laita molemmat. Eikö ole niin että mitä näyttävämmä pinnan tekee, sen tärkeämpi on minimoida riski, että jostakin ratkeaa.

Vai, onko sillä väliä?

Jäsenen vaihtoehtoja antama (28.8.2012 klo:21:09) kommentti

"Rakennesuunnittelija ei epäröi hetkeäkään laittaa varmuuden vuoksi jotain ekstraa, jotta ei varmasti olisi vastuussa mahdollisista ongelmista."

Mikäli haluat kyseenalaistaa tuon suunnitelman, keskustele asiasta suoraan sen suunnittelian kanssa. Sieltä pitäisi saada perusteltu vastaus "päänsäryn" hoitoon.

Täältä käsin on vaikea lähteä neuvomaan, saati sitten kyseenalaistamaan suunnittelijan ratkaisua, joka tuntee kohteen.

Jäsenen Betonitohtori antama (29.8.2012 klo:7:08) kommentti

No, onko se perusmaa routivaa vai ei. Sehän ratkaisee koko jutun.

Jäsenen Jv20531112 antama (29.8.2012 klo:8:56) kommentti

"Pohjatyöt on osittain tehty ja nyt olisi muutama kyssäri."

Kyssäriisi ratkaisut eivät löydy täältä ja toisekseen se pihiys on kallis toimenpide. Se yleensä maksaa, jolloin "miksi jätin sen routasuojauksen pois?"

Huomaapa vielä, että mehumaijalla tonkivat ja muut jätevesisuunnittelijat eivät ole rakennusalan asiantuntijoita ja suunnittelijoita.

Ongelmasi on ratkaistava siellä paikan päällä ja loppujen lopuksi maksajan korvien välissä.

Tämäkin kommentti on jo turha ja myöhässä. Olkoon! Vai vieläkö pihiydessäsi ”testailet”?