Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Sokkelin oikea suojaus?

Perustukset

Kysytty: 1.10.2009 klo:8:23

Ostimme kaksi vuotta sitten 1971 rakennetun paritalon puolikkaan – asunto oli myyjän ja välittäjän mukaan hyväkuntoinen ja välittäjän mukaan myös sokkelit oli suojattu eikä talossa ole ollut kosteusvahinkoja.

Käytännössä mikään ei ole ollut sitä mitä pitäisi olla ja meillä on jo asianajaja tätä hoitamassa – kaikki mahdollinen on reklamoitu ja kanne nostetaan kun kaikki kulut (jotka tulevat menemään yli 150 000€) on selvillä.

Talo on siporex-laatoista rakennettu ja tiilivuorattu – peltikatto laitettu joskus 80-luvulla.

Olemme nyt asuneet jatkuvan remontin keskellä kohta 2 vuotta jossa n. 100m2 talon sisätilojen lattiapinta-alasta on purettu lattiakaivoissa osoittautuneet rakennevian ja virheellisten korjausten ja "ihan itse"-tehtyjen vessaremonttien takia. Kaikki on purettu pohjalaattaan asti ja myös seinät kaavittu puhtaiksi – home ja sädesienikasvustoa oli nimittäin kohtuullisen paljon. Samassa yhteydessä avattiin ja täytettiin uudelleen 2003 olleen vesivahingon aiheuttanut uima-allastila (tämä "jäi" myyjältä kertomatta). Siellä olleessa "tarkastuskaivossa" on nimittäin ollut aina silloin tällöin vettä ja rakenteita avatessa huomattiin että tarkastuskaivo on samalla tasolla kuin vanha uima-altaan pohja. Tässä vaiheessa päätimme että teetämme tuon sokkelinsuojaus- ja salaojatyön vielä tänä syksynä jotta rinteestä valuvat valumavedet eivät enää niihin tiloihin pääsisi (tämäkin piti siis olla tässä talossa tehtynä).

Tämä oli vain johto siihen miksi en tähän kysymyksen asiaan ole ehtinyt/jaksanut työn tekovaiheessa perehtyä.

Meillä siis teetettiin salaojatyö elokuussa (salaojat laitettiin hyvin matalan (0,5 -1m) sokkelin alapuolelle) – kattovesityö (kattovedet johdettiin kaikki pois talon lähettyviltä – kun aikaisemmin oli salaojaputkella siirretty viereiselle nurmikolle eli vesi valui sokkelin viereen aina sateella) – ja sokkelin suojaus tehtiin patolevyin. Näiden lisäksi sokkeli piti oikaista yhden nurkan viereltä, sillä se oli jo ilmeisesti rakennusvaiheessa painunut niin, että sokkelin yläpinta oli ulompana kuin tiiliseinä. Ei muuten ole ihan halpaa puuhaa 11 500€ + alv. Tuhosivat siinä samalla pihan muut salaojien tarkastuskaivot, lasten painavan rosterisen liukumäen perustuksineen sekä osan istutuksista ja puutarhan suihkulähdealtaan isolla kaivurillaan, vaikka meille sanottiin ettei näitä tarvitse siirtää sekä kaikki ympäröivät nurmikot = koko piha yhtenäistä mutavelliä ja leikkitelineet vaarallisia eli lapsia ei voi päästää ulos. Ennen töiden aloitusta siirsimme koko talon ympäriltä 8cm paksut betonilaatat pois, jotta ne voitaisiin työn jälkeen asentaan takaisin paikoilleen – no ei sekään onnistu sillä työmiehen mukaan laattatyössä vain karkea sora alla piti jyrällä tasoittaa ja meidän pitää asentaa laatat suoraan löysän epätasaisen kivituhkan päälle…..

Koska en ilmeisestikään tietä mitään ja ymmärrä näistä sokkelin suojausasioista mitään niin kysyn teiltä, että onko asianmukaista jättää patolevyn ja sokkelin väliin ne vanhat maan alla osittain mädäntyneet sokkelissa kiinni olevat sokkelinvalumuotin laudat – näitäkin nimittäin löytyi ja haju oli aika paha (ovat siis nyt siellä patolevyn ja seinän välissä)… Tarvitseeko sokkelin pintaa siis mitenkään puhdistaa ennen patolevyjen asettamista ja saako sokkeli olla märkä patolevyjä laitettaessa? Saako patolevyssä olla isoja repeämiä sekä alaspäin(=pystysuuntaan) että yläreunan kiinnityksestä = ei yhtenäistä suojaa. salaoja ja kattovesiputkien asentamisen jälkeen reunukset täytettiin soralla ja siinä samassa patolevy repesi useasta kohdasta irti yläreunan kiinnityslevystään (kuin aukioleva suppilo) ja talon itäreunalla ei ole minkäänlaista katossuojaa eli vesi sataa ja valuu suoraan patolevyn ja seinän väliin.

Lisäksi, kun piti tehdä sokkelin oikaisutyö niin, olin siinä käsityksessä että se tarkoittaisi myös uuden tasoitteen laittamista eikä niin, että nyt on jyrsitty pari neliötä sokkelin reunaa auki epätasaiseksi betonipinnaksi ja raudat katkaistu (itse kävimme suojaamassa ne ruosteenestoaineella), mutta mitään tasoitusta ei tehty. Pystyykö tätä korjausta enää tekemään näin kylmällä ja kostealla kelillä, kun tämän seinän alueella ei ole minkäänlaista suojaa katoksesta tai muusta vastaavasta (eikä siihen saa) vai joudummeko jättämään sokkelin karkeaksi rouhitun pinnan tältä osin auki ensi kevääseen?

Maksoimme työn erissä ja viimeisen erän lasku tuli eilen – erä 4. merkinnällä –lopputarkastus suoritettu, mutta me emme ainakaan ole olleet läsnä eikä meitä ole kutsuttu mihinkään lopputarkastukseen eikä yrittäjä lukuisista soittopyynnöistä huolimatta ole ottanut yhteyttä meihin.




Virallinen vastaus
Vanhat muottilaudat pitää poistaa. Ennen patolevyn asennusta sokkelin pinta harjataan, jotta siihen tarttunu...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Perustukset / Sokkelin oikea suojaus?":
Jäsenen antama (1.10.2009 klo:13:46) kommentti

Siis asunto-osakeyhtiö? Onko vastuunjaossa siirretty vastuu rakenteista osakkaalle? Onko myyjälle/välittäjälle annettu mahdollisuus maksaa hyvityksiä/tehdä itse korjaustöitä? Tapausta tarkemmin tuntematta ei varmaankaan ole oikein että esim. jos kauppahinta on ollut 150 000 euroa, niin myyjä/välittäjä tai mahdollisesti taloyhtiö joutuisi maksamaan 150 000 euroa. Hyvin sekavalta vaikuttaa. Onko asianajaja varmasti pätevä?

Jäsenen antama (1.10.2009 klo:19:19) kommentti

Anna asianajajan ja rakennusalan ammattilaisen hoitaa asia kuntoon. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä on tärkeää,että sinulla on pätevä rakennusalan ammattilainen mukana lausuntoineen.

Jäsenen antama (4.10.2009 klo:10:43) kommentti

Pitkä vastaus aiheeseen.

Kyseessä on paritaloyhtiö, jossa osakkaat vastaavat kuin omastaan (=kaikki kulut itselle). Ja tiedoksi että kauppahinta oli reilusti yli 300 000.

Myyjälle on reklamoitu virheistä ja siitä ettei ole antanut oikeaa tietoa niistä virheistä joita asunnossa on (myyjä siis todistetusti ollut tietoinen näistä kaikista virhelähteistä). Myyjä kiistää kaiken ja hänelle on annettu mahdollisuus sovintoon asian suhteen sekä mahdollisuus tutustua virheisiin (ja on käynyt asianajajansa kanssa myös paikanpäällä), mutta näillä näkymin olemme käräjäoikeudessa kun kaikki korjaustyöt on tehty ja kustannukset selvillä. Asianajajamme on erikoistunut tämäntyyppisiin keisseihin ja ohjeistanut meidät tarkasti sen suhteen miten pitää toimia. Meillä on useampi asiantuntijan lausunto asiasta, kuntotarkastusrapotti, lausunnot mikrobilöydöksistä (home ja sädesieni) sekä huoneiston kosteusvahingon lähteestä. Virheitä tässä talossa on ennemän kuin asioita, jotka olisi tehty tai korjattu oikein, mutta päällepäin näytti ostettaessa oikein hyvältä - virheet paljastuivat vasta kun pintaremonttia alettiin tekemään. Sokkelinsuojaus oli vain yksi virheistä, jonka piti olla kunnossa mutta ei ollutkaan (siis tehty lainkaan). Muita ovat mm. virheet ilmastoinnissa (=moottoroitu liesituuletin liitetty samaan poistoputkeen (asbestisemmentiä) eli puskee moottorilla kaiken käryn joka tilaan, jossa ilmastointi venttiili + välikattoon koska kaikkia poistoventtiileitä ei oltu edes liitetty (välissä 10cm tyhjää). Entisessä uima-allastilassa oli ollut vesivahinko 2003, joka aiheuttanut mittavat kosteusvahingot ja mikrobikasvustot paritalon molempiin huoneistoihin ja me nimenomaa etsimme asuntoa jossa ei ole ollut kosteus/mikrobivahinkokja, koska perhe on allergia/astma perhe. Uima-altaan purun jälkeen tiloihin rakennettu ilman rakennuslupaa muita tiloja ja massiivisesta kosteus ja mikrobivahingosta huolimatta sinne jätettu esim. vanhat lattialaatat uuden valun ja vesiesteen alle, vanha alkuperäinen lautakatto höyrysulkuineeen oli kaikkien näiden uudelleen rakennettujen tilojen uuden kattopinnan alla (eikä täällä ole tehty mikrobipuhdistusta siinä yhteydessä edes ilmastointihormeihin eli kaikki itiöt vain odottavat aktivoitumistaan). Kaikki lattiakaivot virheellisiä, samoin WC-pöntön liitos ja lavuaaren poistoputken liitos. Toisin sanoen näitä ei mitään oltu liitetty kunnolla (=niissä ei minkäänlaista tiivistettä) ja lattiakaivoissa n. sentin rako viemäriputken ja korokerenkaan välissä. Lavuaaren poistoputki oli myyjän tekemässä remontissa vain tungettu lattian väliin eikä edes osunut viemäriputkeen. WC-pöntössä poistoputki oli viemärin kanssa kyllä päällekkäin, mutta ei minkäänlaista tiivistettä tai muuten tiivistä liitosta. Näistä kaikista on seurannut se, että joka kerta kun vettä on mistä tahansa lattiakaivosta laskenut runsaammin (esim käynyt suihkussa tai pesukone tyhjentänyt vedet) on vesipinta noussut kaivossa yli tuon liitosrajan ja vesi mennyt pintavalun alle, pietyn pohjalaatan päälle. Samoin joka kerta kun käsiä on lavuaaressa pessyt on vesi valunut suoraan betonia pitkin pohjalaatan päälle. WC-pöntön kohdalla samoin. Nämä virheet olivat todistetusti myyjän tiedossa. Meille muuton aikaa tehdyssä pinktapuolisessa kuntotarkastuksessa ei pintakosteuksia havaittu, mutta huoneisto olikin ollut tyhjänä (ilmalämpöpumppu kuivattamassa) puolivuotta ennen muuttoamme. Tarkastaja kyllä huomautta ummehtuneesta hajusta eteistiloissa (joka keskellä näitä virheitä), mutta syytä ei löytynyt. Jos olisimme tienneet v. 2003 vesivahingosta emme olisi asuntoa alunperinkään ostaneet tai jos olisimme olisi kauppasumma ollut lähempänä 200 000€. Ja olisimme teettäneet tarkastuksessa myös rakenneporauksia näille alueille, jolloin rakenteiden kosteus olisi voinut tulla esille. Tosin puolessa vuodessa betoni voi kuivua ilman aktiivista kuivatustakin jonkin verran.

No, joka tapauksessa pohjalaatan päällä kulkee kaikki vesi- ja sähköputket, joista kaikki metalliset putket ovat vahvasti hapettuneet - rautaputket lähet läpiruostuneet. Samoja putkilinjoja pitkin vesi on päässyt joka paikkaan jossa esim. patteri ja niinpä esim. sauna, joka meillä ei 2 vuoden aikana ole kertaakaan ollut käytössä (remonttien takia lähinnä lasitavara varastona) oli sekin märkä sekä lattia että seinäpinnoiltaan ja seinäpaneelit vahvasti tummuneita (tämä huomattiin vasta kun tilaan vietiin rakennusvalaisin, sillä saunassa oli alunperin ns tunnelmavalaistus).

Perhe on sairastanut jo toista vuotta ja nämä mikrobilpydökset antoivat sille selvityksen.

Remontteja meillä tekee vain ammattilaiset - itse en voisi tällaista tehdäkään (vaikka osaisinkin) ja purun alla olevat 100m2 on alipaineistettu. Purkua ja samanaikaista kuivatusta on tehty jo kolmatta kuukautta eikä loppua näy. Kotimme on lähinnä varaston näköinen, sillä 100m2 tavarat on pitänyt mahduttaa 60m2 olohuoneeseen.Eikä meillä ole esim. peseytymismahdollisuuksia (onneksi sukulaisia asuu 15km säteellä) ja 5 henkisessä perheessä tämä on jonkinlainen ongelma.

Korjaus- ja selvittelykuiluihin on tähän mennessä mennyt jo yli 100 000 eikä se sisällä vielä yhtään uutta pintamateriaalia eikä montaa muutakaan asiaa joita tässä ei mainittu, mutta on reklamoitu virheenä ja on pakko korjata jotta talosta saadaan terve talo meille asunnoksi. Onneksi kyseessä on kuitenkin kivirakenteinen talo eli periaatteessa pitäisi saada kuntoon - puutalon alle olisin jo laittanut nuotion.

Terveisin pupulaakso

Jäsenen antama (4.10.2009 klo:14:47) kommentti

On tuossa kyllä asioita joiden olisi pitänyt paljastua kuntotarkastuksessa.. Joskin se menee tarkastajan piikkiin, vaikka hänen piikkinsä maksaakin joku muu.



Alkuperäiseen kysymykseen Rakentaja.fi vastasikin jo, mutta, kun kyse on noinkin isosta ja kohtuullisen haastavasta remontista, niin kuka urakoitsijoiden töitä valvoo?

Jäsenen antama (4.10.2009 klo:17:55) kommentti

Kuntotarkastaja yleensä vastaa pelkästään oman palkkionsa verran ongelmista joten sieltä rahallista vastuuta ei ainakaan saa.

Jäsenen antama (4.10.2009 klo:20:00) kommentti

Tätäpä juuri tarkoitin. Tosin, jos tarkastajilla olisi enemmän vastuuta, heillä pitäisi myös olla oikeus purkaa talo palasiksi tehdäkseen tarkan tutkimuksen..

Jäsenen antama (5.10.2009 klo:9:00) kommentti

Alkuperäinen kuntotarkastus tehtiin kun alkukaupan jälkeen aloitettiin pintaremonttien teko ja silloin tuli esiin osa ongelmista, mutta toisessa päässä taloa. Silloisessa kuntotarkastuksessa ei havaittu niitä pintakosteuksia (olihan talo ollut tyhjillään jo puolivuotta), mutta ummehtunut haju kylläkin. Samaisessa tutkimuksessa havaittiin ilmastoinnissa tehdyt virheet ja muutamia muita puutteita joita emme olisi osanneet etsiä tai ymmärtää niiden merkitystä. Varsinainen mikrobivahinko ja sitä kautta selvittelyyn lähtenyt laajamittainen kosteusvahinko tuli ilmi vasta asuttuamme asunnossa vuoden verran. Silloinkin puhtaasti vahingossa. Myyjä nimittäin sanoin alunperin, että ei teidän kannatta mitään remontteja tässä tehdä niin kauan kuin lapset ovat vielä pieniä, mutta tästä huolimatta tai juuri siitä syystä olimme tekemässä mm. lattian pintamateriaalien vaihtoa vesivahinko alueella. Lattia pintaa peitti näiltä osin korkikimatto, joka oli liimattu juuttipohjaisen vinyyli/muovimaton päälle. Sovitimme uutta laaatan näköistä laminaattia lattialle ja sitä varten piti irroittaa lattialistat ko tilasta. Ensimmäisen listan irroituksessa tuli jo vastaan voimakas maakellarin haju ja taustaltaan mustuneita kynnyksiä ja listoja. Myös listanaulat olivat voimakkaasti hapettuneita.

Tällöin olimme siis asuneet talossa vuoden ja käyttäneet kaikki märkätiloja (saunaa lukuunottamatta) jolloin jokaisesta käyttökerrasta oli ko tilojen läheisyydeen päässyt alapohjaa pitkin vettä ja se oli kapillaarisesti noussut ylös kantaviin seiniin. Vuosi sitten aloitettiin myös tarkemmat tutkimukset ja silloin lähdettiin etsimään kosteuden lähdettä koska nyt sitä oli mitattavissa jo seinissä(putkivauriotakin epäiltiin, mutta yhtään vuotavaa putkea ei löytynyt). Ainoa selkeä virhe löytyi lavuaaren poistoputkesta. Lattiakaivojen osuus selvisi vasta nyt kun niitäympäröivät rakenteet on purettu ja ne päästy testaamaan patoamalla kaivo ja kaatamalla se täytee vettä. Alta minuutin valui vettä jo alapohjan päälle. Tämä menisi jo piilevänäkin virheenä, mutta pystymme todistamaan, että myyjä on ollut tietoinen tästä virheestä näissä kaivoissa jo 5 vuotta ennen myymistä. Ja se ummehtunut haju on kyllä tuntunut myyjänkin nenään, vaikka me emme sitä heti huomanneetkaan - sillä pahimmin mikrobikasvuston alla olevan huoneen oven takaa piilotettuna löytyi ilmanraikastin vasta kaupan jälkeen.

Että näin meillä.

Jäsenen antama (5.10.2009 klo:15:03) kommentti

Voi kauhea mikä homma.

Jäsenen antama (5.10.2009 klo:15:04) kommentti

Jos talo on maksanut 300 000 ja korjauksiin menee 150 000 niin voisi ajatella että 100 000 euron hinnanalennus voisi olla realistinen. Tuleehan tuossa sitten aivan uusia rakenteita ja pintoja taloon. Korvaukset terveydellisistä haitoista saattavat jäädä saamatta (tai vähäisiksi). Vaarana on että asianajaja korjaa potin. Laiha sopu voisi olla siis tavoiteltava asia.

Jäsenen antama (5.10.2009 klo:18:14) kommentti

Kuinka se asianajaja potin korjaa? Nehän tekevät töitään päämiehen lukuun,ohjeilla ja hyväksi!

Jäsenen antama (6.10.2009 klo:8:52) kommentti

HTT näyttää olevan huumorimiehiä.


Jäsenen antama (6.10.2009 klo:18:16) kommentti

Niin, tuosta tasonparannuksesta ja sen aiheuttamasta korvauksen alennuksesta on ollut puhetta asianajajan kanssa. Samalla pitää kuitenkin (myös asianajan mukaan) ottaa huomioon se, että jos olisimme itse saaneet päättää remonteista olisi ne tehty tarkalla verosuunnittelulla (sekä sisustussuunnittelulla)esim. 10 vuoden ajanjaksolla (tässä talossahan ei pitänyt olla mitään muuta korjattavaa kuin jätevesijärjestelmän uusiminen). Tällöin olisimme saaneet mahdolliset verohyödyt jaettua eri vuosille eikä niin, että nyt joudumme tekemään kaikki samana vuonna eikä verovähennyksiä voi tehdä kuin sen 6 000€.



Lisäksi meillä on ollut 250m2 asunnosta yli 100m2 poissa käytöstä jo piiiiiitkän aikaa ja lopputilakin käytännössä tuon takia varastona eli oikeasti tilaa asua on yhdessä makuuhuoneessa ja keittiön puolikkaassa eli yksiön verran. Siis mikä onkaan käypä korvaus siitä menetetystä asumishyödystä parin vuoden ajalta?



Niin, ja 150 000€ ei ole edes puolia kauppasummasta eikä näihin kuluihin ole laskettu omaa työtä selvittelyjen ja jo tehtyjen remonttien osalta lainkaan (sitäkin jo reilusti yli 1 000 tuntia).



Seuraavaksi lähdemme hakemaan myyjän omaisuutta hukkaamiskieltoon, kunhan keksimme mistä saamme vastaavan vakuuden voudille - asunto kun on jo lainojen vakuutena 1,5 kertaisesti.

Jäsenen antama (7.10.2009 klo:4:06) kommentti

On turha luulo, että asuntoja voidaan/kannattaa korjata verosuunnittelulla ja toisekseen se kotitalousvähennys ei useinkaan ole puhtaana käteen, sillä kermankuorijat pitävät huolen siitä eli maksetaan urakoista/työstä ylihintaa.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

bitumia sokkeliin vai ei?

Kyseessä betoniantura, harkkosokkeli 80 cm korkea, sokkelin ja anturan välinen kulma viistetty. Vastaava mestari sanoo, että sokkelin ulkopuolen suojaus tehtäisiin pelkäl...

Patolevyn asennus anturan ylle

Salaojaremontin yhteydessä uusitaan sokkelin (ml. kellarikerroksen maanvastaisen seinän) patolevyt. Tulisiko antura ja perusmuurin alaosa suojata bitumikermill&...

Lattian korkeus sokkeliin nähden

Mikä on oikea korkeus nykypäivänä sokkelin yläpinnasta valmiiseen lattiapintaan? Olen rakentamassa keväällä kappaletavarasta ja taloni leikkauskuvassa on lattiapinta merk...

Betorappusten pinnoitus ulkona

Olen harkinnut betonirappusten pinnoitusta rouhepinnoitteella.Mikä on oikea laasti ja miten homma kannattaatehdä,jotta yläpinnan saa hieman tasaisemmaksi kuin sokkelin pi...

Sokkelin korjaus.

Sokkelin rappaus on irronnut noin neliön alueelta ja kysyisin mikä on oikea laasti korjaus toimenpiteeseen? Mitä korjauksessa on otettava huomioon?...

ulkoverhous betonisokkelin paalla

Vuonna -35 rakennetun puurunkoisen talon pystyt ulkovuorilaudat ovat betonisokkelin paalla siten etta jopa hieman sokkelin vaakasuoraa pintaa on nakyvissa. Kasittaakseni...

eriste

kysyin aiemmin asiasta,mutta en oikein ymmärtänyt ratkaisua. ongelmana on että sokkelin päälle on valettuna tojax eriste jonka aion poistaa(50mm) sen päällä mineriitti le...

routa

voinko laittaa takaisin täytemaan joka ollut sokkelin vieressä kun nyt olen uusinut salaojituksen?alle tulee soraa ja sen päälle eps 120 routa 50mm.routalevyn päälle ajat...

sokkelin suojaus

Meillä on vuonna 1977 betonianturoille ja laatan päälle paikallaan valettu betonielementtitalo, jonka perustus on valesokkelirakenne. Rakennuspaikka on rinteessä ja rinte...

savusaunan palomuuri

Millaisisita materiaaleista savukiukaan palomuurin voi tehdä ja miten se sekä katon suojaus on mitoitettava. Käykö lujalevy katon suojaukseen?...

Sokkelin lisäeristys

Olemme tekemässä vanhaan tyyppitaloon sokkelin lisäeristystä lattioiden kylmyyden vuoksi. Talossa on maanvarainen perustus. Aiomme asentaa talon ulkopuolelle koko sokkeli...

Rintamamiestalon alakertaan kylpyhuone ja sauna

Talo on rakennettu kokonaan Kallion päälle ja sokkelin korkeus on 207 cm. Nyt sisäpuolella on tehty louhintatöitä ja katosta Kallion pintaan On 2...

Saunan katon suojaus

Remointoimme vanhaa saunaa. Kohteeseen hankitaan kiuas, jonka korkeus on 1090, ja vapaata tilaa kiukaan yläpuolelle jää 950. Kiukaan asennusohjeissa ilmoitetaan, että mik...

kylmä lattia

MIkä on nyt oikea tapa korjata seuraava ongelma?Kyseessä puutalo rv 70 jossa havaitsin n.1-2mm rakoja siellä täällä laatan ja alajuoksun välistä.Talossa muutama vuosi sit...

Reunavahvistetun laatan sokkelihalkaisu

Hei!Olemme rakentamassa pihavaraston perustuksia, reunavahvistettua laattaa. Sokkelihalkaisuun liittyen kysymys: Sokkelin halkaisijaksi tulee 70 mm styroksi, mikä olisi s...

Sokkelin paikkaus

-60-luvun lopulla rakennetun OK-talon sokkelin pinnasta on irronnut joistakin kohdista vanhaa rappausta. Mikä on oikea aine, jolla saan korjattua nämä kohd...

Laajennusosan hajuhaitta

Olen tehnyt ok- talooni laajennusosan talon päätyyn käsittäen 2 uutta makuuhuonetta. Vanhasta päädystä on purettu tiiliverhous pois, ja tuulensuojana käytetty tervapahvi...

Sokkelin korjaus

Kysyin pari viikko sitten kysymyksen sokkelin korjauksesta.Nyt kaivoin yhdeltä sivulta seinän vieruksen auki aina anturaansaakka. Kulmasta harkko on lohjennut niin pahast...

Autotallin oven kohdan sokkelidetalji

Olen kohtapuoliin valamassa autotallin lattiaa. Minulla ei ole rakennekuvaa autotallin sokkelista. Miten oven kohdalla lattiavalu tehdään? Olen laittanut sokkelin sisäpuo...

leca harkko

Kumpi raudoitus on sokkelin nurkassa oikea tai parempi käytettäessä leca harkkoa 290mm .Taittaa kaksi (D8mm) rautaa kiertämään omaa uraansa VAI taittaa vain ulompi ja lai...

talvi

kuinka kannattais suojata perustukset talven pakkasilta, kun antura on valettu ja sokkeli harkoista. Routa suojaus ulkopuolella tehty. Maanvarainen lattialaatta valettu 1...

Talon seinän/kivijalan suojaus

Asumme pienessä rivitaloyhtiössä (rv. -85) ja huomasimme hiljattain, että yhden asunnon etelänpuoleiselta seinältä (rossipohja) puuttuu kosteussulku (?) ja sepeli (?). To...

Parvekkeen rakenne

Remontoin 50-luvulla rakennettua rintamamietaloa, ja toiseen päätyyn tulee parveke, jonka tukipuut yhdistetään auki olevan lattian runkorakenteisiin. Minkälaista puuta su...

Kattokolmion homepesu

Ostimme rintamamiestalon, jonka kattokolmiosta löytyi kasvustoa. Sivuihin puhkottiin tuuletusaukot, mutta nyt olisi edessä rakenteiden homepesu ja desinfiointi. Aineita o...

Betonille pinnoite

Poistan vanhat kaakelit keittiöstä 1958 rakennetussa OK-talossa. Onnistuuko tiskipöydän yläpuolisen seinän betonipinnan suojaus jollakin lakalla niin, että se olisi roisk...