Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

patolevystä

Perustukset

Kysytty: 27.6.2009 klo:11:47

toimiiko patolevy oikealla tavalla jos sen pintaan asennetaan styroxeriste ? ja millä tavalla se olisi kätevintä kiinnittää valmiiksi perusmuuriin salaojituksen täyttöä varten ?


samu78
Kysymyksiä: 10 kpl



Virallinen vastaus
Arvostele vastaus kysymykseen "Perustukset / patolevystä":
Jäsenen antama (29.6.2009 klo:14:52) kommentti

Styrox tai uretaani eivät ole vesihöyryä läpäiseviä eristeitä eli jos stryrox on perusmuuria vasten se täyttyy vedellä eikä se toimi eristeenä vaan päinvastoin lämpöä johtavana materiaalina.



Styroxlevyn pikkuhuokoset alkavat kylmän pinnan puolelta hiljalleen täyttyä vedellä estäen lämmöneristävyyden näiltä osin. Tämä kylmä alue pikkuhiljaa kasvaa levyn sisälle päin. Pintajännityksen vuoksi vesi jää styroxin/uretaanin pieniin huokosiin eikä pääse valumaan pois levyrakenteesta.



Loppujen lopuksi levy vettyy kokonaan ja toimii täysin lämpöä johtavana materiaalina.



Jos taas styrox laitetaan patolevyn ulkopuolelle, se lämmittää aikansa (kunnes vettyy ja muuttuu 'liejuksi') patolevyä estäen sisältä päin tulevan kosteuden tiivistymisen patolevyn pintaan. Täysin rakennusfysiikan vastainen rakenne.



Kokeilkaapa joskus, laittakaa styrox veden alle ja odottakaa, vastaa olosuhteita maamassaa vasten, jonka suhteellinen kosteus on aina 100 %.



Tampereen Yliopistosta on saatavissa tietoa rakennusfysiikasta



T. JP

Jäsenen antama (29.6.2009 klo:15:47) kommentti

Onpa kerrankin harvinaisen valistunutta ja oikeaa tietoa rytöksistä, mutta " Patolevy toimii täysin oikein, kun sen päälle asennetaan eriste. " on taas täysin yleistä vastuutonta kirjoitelmaa. Sekin on silloin oikein, jos se kohdistuu vain patolevyyn, kun ymmärretään se sellaiseksi. Niin jes!


Sen verran kuitenkin oikaistaan, että polyuretaani läpäisee vesihöyryä "melko heikosti" ja rytöksi noin kymmenen (10) kertaisesti.


Jäsenen antama (30.6.2009 klo:9:20) kommentti

saisko suomeksi... eli laitanko ollenkaan eristettä(styroxtaiuretaani)?
ja jos niin kuinka sen sitten oikein toteutan?????

ja mihin se eristys oikein vettyy josjakun pohjat on tehty taiteen sääntöjen mukaan... tarpeeksi karkealla tavaralla jotta kapillaari ilmiötä ei syntyisi... lisättynä vielä niillä tarkastajien vaatimilla salaojilla...


Jäsenen antama (30.6.2009 klo:15:01) kommentti

1) Salaojat täytyy kaikissa ratkaisuissa olla kunnossa, koska veden pitää päästä poistumaan



2) Jos käytät patolevyä, ei siihen tule sotkea lämmöneristystä, koska:



- jos laitat eristeen (stryrox/uretaani) patolevyn ja perusmuurin väliin, perusmuurista tuleva kosteus, vesi, 'törmää' styroxiin eikä pääsee kylmään patolevyyn, jonka kylmään pintaan veden pitäisi tiivistyä ja valua alas

- jos laitat eristeen patolevyn ulkopuolelle maata vasten, ei taaskaan patolevyn pinta ole kylmä vaan lämmin, mikä estää kosteuden tiivistymisen ja patolevyn toiminnan

- molemmissa tapauksissa styrox vettyy ajan kanssa, joko perusmuurista tulevasta kosteudesta tai ulkopuolelta tulevasta maan kosteudesta (RH 100 %), jolloin se muuttuu lämpöä johtavaksi materiaaliksi (ja hajoaa myös mekaanisesti, muuttuu ’velliksi’)



3) Jos haluat kuivan perusmuurin, jossa on myös lämmöneristys sinun tulee harkita näitä ruotsalaisia levyjä, jotka tulevat perusmuurin ulkopuolelle ja joiden päälle tulee suodatinkangas. Näissä ratkaisuissa kaivannon maat laitetaan kaivantoon takaisin, mistä johtuen ratkaisut ovat myös kokonaiskustannuksiltaan samaa luokkaa kuin muutkin ratkaisut. Etuna on myös tarvittavien kaivantojen kapeus, koska sorapatjoja ei tarvita kuin salaojan ympärillä.Lämmöneristys tietysti myös parantaa lämpötaloutta.



Levyt ovat EPSiä (esipaisutettu polystryreeni), joka on rakeista ja pinnoitettua emulsiolla, joka estää niiden vettymisen. Levyt koostuvat näistä pinnoitetuista ’palloista’ ja ovat voimakkaasti vettä läpäiseviä ja lämpöä eristäviä.



Näiden ruotsalaisperäisten ratkaisuiden nimiä ei saa täällä mainita, koska se on mainontaa ja vastaus poistetaan välittömästi. Täällä kuitenkin jokainen 'virallinen' vastaus linkitetään rakentaja.fi:n maksaviin jäseniin. Pitää muistaa, että koko rakentaja.fi on kaupallinen porttaali ja eniten maksava pääsee eniten esille.



Viimeisessä Talomestarit lehdessä on muuten artikkeli "Auttaako ulkopuolinen eristys". Siellä puhutaan sokkelin eristämisestä ja tietokulmassa sanotaan mm. ....Tampereen yliopiston professorit opettavat, että sokkelin eriste kannattaa useimmiten asentaa sokkelin ulkopintaan.....Juttu on kyllä kaiken kaikkiaan aika sekava ja ristiriitainen ja siinä tosiaan keskitytään sokkeliin. Mutta hitaasti nämä rakennusfysiikan periaatteet alkavat mennä ’jakeluun’.



Ruotsalaistuotteista toinen alkaa F:llä ja toinen I:llä.



Toivottavasti tästä on apua. t. JP






Jäsenen antama (30.6.2009 klo:22:43) kommentti

oisko tuosta olemassa minkäänlaista rakenne- tai poikkileikkauskuvaa?
kun tekis mieli vieläkin vastata kuten edellä...

toiset kun neuvovat tyyliin: perusmuuri, ilmarako, patolevy, eriste, kapillaarikatkosora, täyttö... mitä tuossa tuo eriste eristää jos tuo ilmarako pysyy auki...

toiset taas että eriste vain sisäpuolelle...


sekoitetaankohan tässä nyt kaikenlisäksi routasuojauskin samaan soppaan...




Jäsenen antama (1.7.2009 klo:10:31) kommentti

>patolevy, eriste



Sen eristeen laitto patolevyä vasten pilaa rakenteen, kuten yllä olen selittänyt. Kyseessä on tämä sauna-ilmiö, kun lyöt löylyä, kosteus tiivistyy kylmään ihoon/ikkunaan tai muuhun kylmään pintaan. Jos pinta on lämmin eristeen takia, näin ei tapahdu. Patolevy + eriste on fysiikan vastainen rakenne. Nämä asiat eivät ole monimutkaisia vaan aivan jokamiehen tervettä kokemusta ja järkeä, sitä pitää vaan uskaltaa käyttää ihan itse. Väärä infoa mm. täällä on pilvin pimein.



Kuvia yms. löydät valmistajien sivuilta esim. www.isodran.com. t. JP


Jäsenen antama (1.7.2009 klo:11:41) kommentti

No tulihan se mainoskin sieltä! Onkohan maksettua juttua? Hm!!??


Eristehän se ei varsinaisesti ole, joten sen voinee korvata noilla Suomessakin myytävillä ruskeilla papanoilla.


Missäs ovat nyt ne rytöksivirtuoosit, kun ovat hiljaa kuin kusi sukassa. Sen verran on kuitenkin rytöksin hyväksi sanottava, että ei se noin huonoa sentään ole, vaan se on vielä huonompaa.


Jäsenen antama (1.7.2009 klo:11:59) kommentti

Ei kai sitä styroksia nyt kukaan sinne seinän ja patolevyn väliin ollut laittamassa. Lähinnä käytetään patolevyn ulkopuolella pehmikkeenä ettei sepei riko patolevyä.

Jäsenen antama (1.7.2009 klo:14:20) kommentti

zetorimies veit jalat suustani... eli näin minäkin olen ymmärtänyt??
mutta kun "profiili" kirjoitti:

2) Jos käytät patolevyä, ei siihen tule sotkea lämmöneristystä, koska:
- jos laitat eristeen (stryrox/uretaani) patolevyn ja perusmuurin väliin... jne.

niin tuntui aika käsittämättömältä, sillä noin en ole koskaan kuullutkaan kenenkään tekevän...


...ja tulihan tämä selväksi... mainos mikä mainos...


Jäsenen antama (1.7.2009 klo:14:35) kommentti

>Ei kai sitä styroksia nyt kukaan sinne seinän ja patolevyn väliin ollut laittamassa.



Olen nähnyt kymmeniä tapauksia, surullisia pääasiassa.



>Lähinnä käytetään patolevyn ulkopuolella pehmikkeenä ettei sepei riko patolevyä.



Ja kun se on siellä 'pehmikkeenä' niin fysiikan vastainen ratkaisu alkaakin toimia. Voi voi...



Ei kai tähän voi muuta lisätä kuin, että



- ovatko nämä asiat tosiaan niin monimutkaisia, etteivät ihan omilla aivoilla periaatteet avaudu?

- mikä ihme vetoaa noissa täysin älyttömissä rakenneratkaisuissa?



>oisko tuosta olemassa minkäänlaista rakenne- tai poikkileikkauskuvaa?



Etsi netistä ihan itse, vai miten uusavuton sitten olet?



Anteeksi, että häiritsin teidän ammattilaisten rauhaa, jatkakaa keskenänne samaan tyyliin, toivotan märkiä kellareita :)



Tehdään sitten moneen kertaan, mikä lieneekin suomalaisen laaturakentamisen todellinen periaate, kannattaa valmistajille ainakin, asiakkaista ei voi olla ihan varma :D T. JP


Jäsenen antama (1.7.2009 klo:15:40) kommentti

Jahas! Yhden asian viuhahdus! Mitä opitaan taas tästä? Ei sitten mitään muuta kuin "märkiä kellareita". Sen pituinen se! Mikä? Mainosisku? Vai? Olihan siinä tottakin!


Jäsenen antama (1.7.2009 klo:16:46) kommentti

Pääasiassa ja ainoastaan totta, mutta totuus ei ole rakentamisessa erityisen muodikasta. Jopa tuolla jokamiehen IT-puolella ollaan paljon valistuneempia sen alan asioista, mutta ehkä rakentaminen on enemmän sellaista joka toopen hommaa? Joku tässä rakentamisessa vaan mättää ja pahasti, kuitenkin puhutaan isoista taloudellisista arvoista, useimmiten. Sitä paitsi täällä ei näköjään voi viitata mihinkään tuotteeseen, koska jos ei ole rakentaja.fi:n maksava firma niin kyseessä on mainos. Jos on maksava jäsen, niin rakentaja.fi hoitaa linkityksen 'copy&paste' vastauksissaan. Firmat maksavat osallistumisesta kk-hinnan + osuuden liikevaihdosta. KK-hinnat ovat firman koon mukaan tuhansista kymmeniin tuhansiin kuukaudessa! t. JP

Jäsenen antama (1.7.2009 klo:17:40) kommentti

Kyllähän se niin on, että totuutta etsiessään sellainen rakentaja, joka ei omaa riittävää asennetta oman etunsa ajamiseen pelkästään yksinkertaisen ajattelun ja logiikan kautta, niin on täysin virran eli muodikkuuden eli tuulen viemää. Hänellä on pelkästään unelmia, joita se helpon/vähäisin kustannuksin pyrkii tavoitteisiinsa.


Hän uskoo vain ja ainoastaan sitä, joka vahvistaa niitä hänen unelmiaan halvasta ja helposta ratkaisusta nyt ja juuri, mutta ei ajatella tulevaa ja seurauksia ollenkaan, kunnes ne unelmat poksahtavat silmille. Silloin vasta huomataan se tekemänsä virhe, jota ei kuitenkaan myönnetä, vaan pannaan huonon tuurin kontolle.


Huono tuuri on usein seurausta laiskuudesta edes ajatella, josta aina valitettavasti sakotetaan. Ei suomalainen ole tyhmää muutoin kuin asennevammainen ajattelemaan ja ottamaan asioista kansantajuisesti selvää, sillä maakaarikaan ei pelasta kaikkea eli selonottovelvollisuus on ostajallakin, sillä loppujen lopuksi me kaikkihan olemme ostajia ja myös myyjiä.


Onneksi on sentään uskoakseni suurin osa rakentajia, jotka tajuavat ja ymmärtävät ainakin oman etunsa selvittää myös itselleen asioiden oikea laita ja toteuttaa se realismissa. Mielestäni myydessäkään ei saa yksin raha ratkaista, mutta valitettavasti se useimmiten on niin jesuiittamaista. Myyjällä on oltava myös vastuunsa muutakin kuin häikäilemätön rahanahneutensa.


Mutta vielä: Yhden asian yhtäkkinen fanaattinen ainoa liike herättää kyllä ajatuksen ketusta ja sen hännästä kainalossa, vaikka kuinka se on asiaakin, mutta sittenkin, valitettavasti!


Jotta tämä palvelisi kysyjääkin, niin patolevyn taakse pantuna eriste ei ole hyvä asia, sillä siinä menetetään se patolevyn tarkoitus, koska patolevyn ja sokkelin välinen "ilmastointi" ei tietenkään pelaa ylöspäin, sillä sehän on yksinkertaisella ajattelullakin ajateltavissa eli jotta siellä se ilmanvaihto pelaisi täysin ylöspäin, niin silloin se "välikkö" on oltava myös alhaalta auki. Tuo välikkö toimii alaspäin vetenä ja ylöspäin vesihöyrynä ja näin ollen sen patolevyn jäähdytys on toimittava, jolloin siihen se sokkelista ulostunkeutuva vesihöyry tiivistyy eo. seurauksin.


Vielä pilkuttaen: kyllähän siellä välikössä on myös hitusen termistä nostoa ja haihtumista ylöspäin, mutta se on pientä ja sekin toimii parhaiten, kun sitä patolevyä ei pidetä kauttaaltaan lämpimänä, vaan annetaan yläosan lämmetä luonnostaan. Patolevy kestää kyllä oikeaoppisen rakentamisen, ilman suojarytröksiäkin, johon se olisi omiaan, mutta siihenkään se ei sovellu. No mihis sitten? Vaikkapa pakettien kuivasuojaukseen.


Jäsenen antama (1.7.2009 klo:21:36) kommentti

Kiitos ja kumarrus Montalle. Ja se hyötyhän tästä ainakin oli etten tuohon mainostettuun tuotteeseen sekoa... eikä muuten muutkaan tällä kadulla...

Jäsenen antama (2.7.2009 klo:10:31) kommentti

>se patolevyn tarkoitus, koska patolevyn ja sokkelin välinen "ilmastointi" ei tietenkään pelaa ylöspäin, sillä



Eihän se patolevy ole juuri koskaan edes ylhäältä auki vaan peitetään usein/useimmiten pintakerroksen alle. T. JP

Jäsenen antama (2.7.2009 klo:10:34) kommentti

>Kiitos ja kumarrus Montalle. Ja se hyötyhän tästä ainakin oli etten >tuohon mainostettuun tuotteeseen sekoa... eikä muuten muutkaan tällä kadulla...



Taisi sattua pahastikin, no ehkä jotain oppia sentään tuli, sinne kadullekin :) t. JP

Jäsenen antama (3.7.2009 klo:1:03) kommentti

Mainos tai ei niin en ihmettele että tämä asia hämmentää. Itellä samankaltainen tilanne, pitäisi kaivattaa seinät esiin, uusia salaojat ja laittaa lämmön- ja kosteudeneristyset kellarin seiniin.



Pystysalaojittavan ulkopuolisen lämmöneristeen periaate kuulostaa hyvikin järkeenkäyvältä, varsinkin kun mulla on vielä ulkoseiniin rajoittuvaa suihkutilaa kellarissa, mutta usko on koetuksella kun urakoitsija, pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja suosittavat kuorossa patolevyä ja finnfoamia sen ulkopuolelle. Ainoa joka on (siis kasvokkain, nettijuttujahan riittää puoleen ja toiseen) I:tä tai F:ää suositellut on tuon tavaran kauppiaat sekä heidän suosittelmansa urakoitsija. Jotain vaan pitäisi tämänkin suhteen päättää ja pian.

Jäsenen antama (3.7.2009 klo:17:01) kommentti

Kun sokkelin eristys on kunnossa, niin sitä vastaan patolevy, jota vastaan vettä läpäisevä sora ja routasuojaus (esim. ei rytöksi) rakennuksesta poispäin kaatavasti sopivalle korkeudelle ja pintaan huonosti vettä läpäisevää maata esim savi ja sen päälle sokkelin viereen soraa/sepeliä/kivennupua ja siitä ulospäin esim. kasvualustaa noin 4 m seinästä poispäin kaatamaan.
Ne eristeet maksavat paljon ja toisaalta pilaavat patolevyn tarkoituksen. Miksi maksat systeemin pilaamisesta ja niillä (patolevyä vasten) ulkopuolella ei ole sokkelin eristyksen kannalta muuta kuin haittaa. Se systeemi on urbaanilegenta, joka on ammuttava alas, mutta miten? Siinäpä kysymys!


Tuo mainostettu materiaali on varmaan aivan käyttökelpoinen, mutta eriste se ei ole, mutta toisaalta kannattaako siitä sitä maksaa, kun halvemmallakin pääsee aivan samaan tulokseen, joten sen käyttämiseen en ota mitään kantaa. Kukin harkitsee itse. Siis "pystysalaojan" saa monella tavalla ja aivan toimivia.


Mainostaa saa, mutta mielestäni se on tehtävä rehdisti eikä millään salajuonella. Mainostamista on mielestäni kaksi tapaa: 1) maksetaan mainos, joka selvästi osoittaa, että se on mainos ja 2) parempi tapa: työt/tuotteet ovat niin hyvin tehtyjä/ hyviä, että ne mainostavat itse itseään eli "kaveri ketoo kaverille".


Myönnettävä on, että noiden väärintehtyjen sokkeleiden korjaus edullisesti, on íso ongelma, sillä tee miten tahansa, niin se aina sotii jotakin oikein tehtyä ratkaisua vastaan eli siinä sitä ollaan. Tuo patolevyn taakse pantu eriste on siis huono ratkaisu:


1) haitataan patolevyn tarkoitusta


2) haitataan eristeen tarkoitusta


ja vielä jankutusta: tuo mainostettu iiäffä ei ole eriste, vaan pelkästään pystysalaoja ja kuinka kauan ne päällystetyt pallukat ovat vettymättömiä, mutta yksi on varmaa: sopivan soran/hiekan "kiviset ja soraset" eivät vety koskaan.


Ja höh! Kävinpähän uteliaisuuttani tuolla mainossivulla, niin mitämax? Eihän se olekaan mikään "pystysalaojakaan" vaan vaakaan näytti kuljettavan sitä vettä, kunnes kohtaa sen hiekan, joka sitten tiputta sen veden alas. Että silleen?


mutta mitenkähän se vaakaan voi kuljettaa , kun siinä solukossa ei ollut mitään kaatoakaan ?


Lukikohan nyt piru raaamattua?


 


Jäsenen antama (8.7.2009 klo:11:30) kommentti


Ainakin tällä palstalla, kysyy mitä kysyy, joka pirulaisella on oma versionsa raamatusta :)



Täysin oikeaoppisen kellarin seinän tekeminen jälkeenpäin on melko mahdotonta kohtuurahalla. Pitäisi vaan osata tehdä oikea kompromissi ja valita pahoista se pienin.



Ylärinteen puolella, jossa siis on myös 3 m pesuhuoneen seinää, on seinä muutamin paikoin märkä vanhojen virheiden seurauksena. Nyt kun salaojat, rännit, kallistukset laitetaan kuntoon, tilanne varmasti paranee paljon. Mutta silti on vähän epäselvää mikä olisi paras rakenne.


Laittamalla "mainostettua" I:tä tai F:ää varmistettuna vielä salaojasorakerroksella välttäisi kahden puolen vesieristetyn seinäpätkän ja varmistaisi kuivumista. Laittamalla bitumi+finnfoam+patolevy+sora saisi mahdollisimman vesitiiviin ja paremmin lämpöeristetyn seinän sille puolen taloa missä kosteusrasitus on suurin.


Muut seinät on helpompia, ja ne on pysyneet kuivina styrox+kivilevy-yhdistelmälläkin.





Jäsenen antama (8.7.2009 klo:14:59) kommentti

I-F-rakenteen saa halvemmallakin, mutta kukin haaskatkoon rahansa miten tahtoo.

Jäsenen antama (8.7.2009 klo:16:07) kommentti

Hmm. Kun et F & co:ta eristeenäkään pidä, niin mahdatko sitten tarkoittaa että laitetaan lämpöeriste vain maanpäälliseen osaan ja jonkin matkaa pinnan alle, kunnon routaeriste, ja muuten maanalaista seinää vasten vain hyvin vettä läpäisevää sepeliä? Näin joku taisi kirjoittaa rintamamiestalo.fi:ssä.



Vai mainostatko Montan konsultointipalvelua? :)


Jäsenen antama (8.7.2009 klo:19:11) kommentti

Se sokkelirakenne on epäselvä, joten mitään "vähiten huonoakaan" ratkaisua ei voi antaa. Olen kirjoittanut tässä ketjussa vain ja ainostaan ja oikeastaan patolevystä ja sen ohessa olevaan rytöksin vaikutuksesta ja toisaalta edullista ratkaisua patolevyn oheen.


"Vai mainostatko Montan konsultointipalvelua? :)"


Siltäkö se vaikuttaa? Jos olet saanut sen käsityksen, niin olet täysin väärässä. En mainosta mitään, en itseäni enkä muita. Ei tarvitse mainostaa edes itseäkään näillä ilmaispalstoilla, kun ei tarvitse mainostaa muillakaan palstoilla. Elän sopivasti muutenkin. Kaikki se mitä käytän näihin sepustuksiini on täysin poissa "leipätyöstäni" ja maksan ne täysin itse. Myönnän olevani siinäkin suhteessa hölmö, mutta vapaaehtoisesti. En myöskään ole kovin mainostanut sitäkään, mikä/kuka olen, mitä tehnyt, mitä teen, vaan pyrkinyt siihen, että tulisi rakennusrintamalla mahdollisimman vähän sutta ja sekundaa. Toisinaan puuttumalla muidenkin sepustuksiin, joissa ei aina ole edes järjen häivääkään vain pelkällä maalaisjärjellä ajatellenkin.


Kaikki nämä kirjoitteluni ovat pelastusarmeijalle (= pieni p) menneitä tai ainakin yrityksiä.


Jäsenen antama (8.7.2009 klo:23:24) kommentti

Sokkelirakenne on 15 cm paikallavalettu betoniseinä. Kirjoittelin tästä pari kuukautta sitten palstalle (Linkki) muttei tullut vastauksia niin päätin lainata tätä ketjua kun pitkälti samasta asiasta puhutaan.





Ja tuo mainostus/konsultointijuttu nyt oli vaan kieli poskessa heitetty kun edellinen vastauksesi oli sävyä "tiedän mutten viitsi kertoa".


Jäsenen antama (9.7.2009 klo:0:17) kommentti

"tiedän mutten viitsi kertoa". Eipä ollut tuotakaan, mutta melkein tarkkaan kyllä arvasin eli tiesin sen rakenteen. Arvaus ei ole kuitenkaan suotavaa.


Ulkoa sisälle päin: Kauttaaltaan eriste (uretaani/finnfoam/pakkaustarvike)+150mm betoni+vesieriste(märkätilassa)+pinnoite.


Jos panet polyuretaania 50 mm, niin U = noin 0,47. Jos 100mm, niin U = noin 0,25. Jos panet noita muita vastaavan paksuisesti, niin kerro vast 1,4*U. kaikki on saumattava/liimattava toisiinsa vaahdolla ja seinäänkin, myös pontatut. Nämä U-arvot ovat maanpinnan yläpuolisilla osilla ja alapuolisilla hieman paremmat eli pienemmät.


Muuten tee ulkopuoli, kuten olen aiemmin tässä ketjussa muistamani mukaan kertonut. Toisaalta nuo mainosmies-urakoitsijat eivät ole ottaneet sitä huomioon, että sepä heidän mainosfyllinsä saattaa joissakin tilanteissa toimia juuri päin vastoin kuin on tarkoitus. (Tästä en ala "eipäsjuupas-leikkiin", leikkikööt omalla laatikollaan, joten myönnän heti ehkä olevani väärässäkin.)


Jäsenen antama (9.7.2009 klo:8:51) kommentti

Märkätilauusiks, onhan siellä ylärinteen puolella pintavedet ohjattu poispäin seinustalta.

Jäsenen antama (9.7.2009 klo:10:36) kommentti

Maanpinnan kallistukset ei nykyisellään ole kunnossa mutta kaivinkone tulee ensi viikolla hoitamaan tämänkin homman.


Monta pitää siis pienimpänä pahana kahta (lähes) vesi/höyrytiivistä kerrosta päällekkäin 3-4 m seinänpätkän kohdalla. En tiedä sitten olisiko Finnfoamin uudesta virityksestä CW-300:sta mitään iloa. Eli kellariseiniin suunnitellusta uritetusta levystä, jonka toiminta-ajatus (ja heikkous) on sama kuin eristeen ja seinän väliin jätetyllä patolevyllä. Varmaan se vähän helpottaisi kosteuden haihtumista seinästä ulospäin.





Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Tiivistyskerros patolevyn luona

Kyselin tuossa aiemmin tiivistyskerroksesta seinän lähellä ja kivetyksen alla. Jos kivetyksen aloittaa vaikkapa viiden sentin päästä seinästä ja laittaa seinän vierustaan...

Pesuhuoneen/ saunan ulkoseinien lisäeristys

TervehdysRm talossamme päästy vihdoinkin siihen vaiheeseen, että esillä saunan ja pesuhuoneen kunnostus. Aiemmin kyselin ja sain vastauksen seinien tasoitukseen. Rakenneh...

Sadevesi-salaojat

Miten selviän salaoja-sadevesiurakasta? Yksi puhuu patolevystä, ja toinen sanoo, että pikihuopa olisi parempi veden eristäjä. Patolevy kuulemma hengittää paremmin. Mutta...

jatkokysymys eristysrappaus & salaoja

hei, joku muu olikin jo kysellyt eps käyttöä maan päällisellä osalla ja suosittelitte ennemmin käytettävän villaa. Miten rakenne toimii jos toisi patolevyn ylös laudoi...

Sokkelin vesieristys eristeiden alle vai päälle?

Hei, Toivomme pikaista vastausta.Kohde on -82 rakennettu sandwich betonielementtitalo maanvaraisella laatalla. Olemme salaojittaneet talon ympäri uudelleen ja asentaneet...

Kellarin seinän/ sokkelin rakenne

Uusin 50-luvun omakotitalon kellarin salaojia, missä yhteydessä lisään lämpöeristyksen. Suunnittelemani rakenne on sisältä ulospäin seuraava:- rappaus- säästöbetoni 15 cm...

Sokkelin vierustan rakenne

KYSYMYS 15.4.2013KKKhHh1Kyseessä on vuonna 1989 rakennettu okt- talo. Talon peruspohjana on hiekka, perustamistapa on teräsbetoniantura, kivijalan rakenne ulkopuolelta lu...

Sokkelin vierustan veden hidas imetyminen

Muutaman vuoden vanha omakotitalo kyseessä. Talo rakennettu loivaan mäkeen murskatun kallion päälle ja sokkeli teräsbetonia. Patolevyä ei ole, mutta jostain olen saanut k...

Sokkelin kosteus?

Talomme rakennettu vuonna 2011-2012 ja huomasin nyt juuri jouluaattona, lumien sulettua kyseisen ilmiön talomme sokkelissa?? mistä voi johtua?? ilmiötä kun ei ole missään...

kaatoa vai sokkelin korkeus edelleen?

Sain ehdotuksen patolevystä aikaisempaan kysymyksen kaatoa vai sokkelin korkeus, kiitos siitä. Kuitenkin se tärkein kysymys jäi vastaamatta. Sekä kaatoa että 30cm s...

Bitumikermi ja patolevy

Olen uusimassa vuonna 1980 rakennettuun talooni salaojia ja samalla alakerran seiniin laitetaan bitumikermieristys. Alakerta sijaitsee n. 1.7 metriä maanpinnan alapuolell...

Miten korjata

Pesuhuoneeseen tuleva vesijohdon suojaputki on salaojaputki jossa reikiä mikä tarkoittaa että kondenssivesi menee perustuksiin. Saunan ja pesuhuoneen sokkeli on täytetty...

Veden nousu sokkelissa

Minulla on muutama vuosi sitten rakennettu paritalon puolikas. Viime kesänä laitoimme piha-alueet kuntoon. Etupihalle, josta kuljetaan taloihin ja ajetaan talojen välissä...

sokkeli kosteus ja kalkki

ostettiin 1992 rakennettu hirsitalo jossa sokkeli kosteahko ja matala ja kalkkiraitoja ympäriinsä. sokkeli harkoista ja päällä harmahtava laastikerros, vieressä melkohien...

Märkä sokkeli ja muuta murhetta

Tässä vielä jatkoa maanantaiseen 29.11. (ja 29.6.) "Huonoa tuuriako" -kysymykseeni. Kiitos vastauksestasi. Olemme kanssasi samaa mieltä. Lämpökamerakuvausta olemme ha...

Kosteutta kellarissa ja salaojien uusiminen?

Hei, Vuonna -58 rakennettuun taloni kellariin ei edellisten omistajien puheiden mukaan ole vettä tullut. Vanhoista ”ruukkuputki” salaojista on jopa tänä vuonna lirunut...

Osaksi maan sisällä olevan kellarin eristys

Hei! Meidän talomme laajennusosan  (rak. 1974) alla on kallioon louhittu lämmittämätön kellari/autotalli (kork n 240cm) Tila siis jaettu kahtia. Koko laajennus on n 45 n...