Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Märän sokkelin korjaus

Perustukset

Kysytty: 24.9.2014 klo:19:26
Olen remontoimassa vuonna 1930 rakennettua rapattua puutaloani, jossa kellarikerros on puoliksi maan alla. Kerros on ollut kauttaltaan märkä, myös sokkeli ylös asti - talossa ei ole sadevesijärjestelmää, eikä salaojia entuudestaan. Rakennusmestari & LVI-suunnittelija ovat nyt suunnitelleet hule- ja harmaan veden järjestelmän, ja olen päätynyt siihen, että salaojissa käytetään isodrän-levyjä ja bitumimattoa. Sisäpuoli kuivataan levyillä, ja käytetään ASTQ-mikrohuokoista pinnoitetta. Nyt on eri näkemyksiä siitä onko injektoinnista hyötyä – tarkastaja on suositellut, mutta rakennusmestarin mielestä se olisi turhaa. Onko se tällaisessa tilanteessa suositeltavaa? Ja onko tässä muuta huomioitavaa?

karin0 Käyttäjä on nainen
 
Kysymyksiä: 1 kpl
Jäsenen antama (24.9.2014 klo:20:49) kommentti

"salaojissa käytetään isodrän-levyjä ja bitumimattoa"

Tuota, putket tietysti kuuluvat palettiin myös, mutta tarkoititko bitumimatolla sitä anturan päälle valetun viisteen yli vedettävää bitumikaistaa?

"Sisäpuoli kuivataan levyillä"

Mitenkäs, tämä jäi hiukan auki. Mitä tarkoittaa?

Mistä syystä jonkun mielestä sisäpintaan tarttis tuollaista pinnoitetta? Noillahan paikataan virheitä. Oikein tehdyt eivät tuollaisia avukseen huuda.



 



Jäsenen antama (24.9.2014 klo:22:43) kommentti

Se kai se tarkoitus sillä pikimatolla olisi. Ja putket tietysti. Mitään selkeitä lohkeamia ei näy sokkelissa. Eli tämmöisellä järjestelmällä injektintointia ei tarvitsisi?



Kuivauslevyillä kuivataan, seinät ovat kauttaltaan läpimärkiä. Vanha piki pitää myös jyrsiä pois. Hometta on löytynyt paljon, märän seinän päällä on ollut vuorivillaa ja panelia. Myöskin sisäpuolella sokkeli näyttää ehjältä, eli olisiko ASTQ myös turhaa?



Pohjasta vielä, että valun alle tulee leca-soraa ja finnfoamia, raudoituksen kanssa lämpökaapelit. Nyt on paikalla asbestilevyjä, n.20 senttiä betonia ja savipohja - poistetaan, piikataan ja kaivetaan. 



Paikalla on käynyt paljon vahingontarkastajia ja rakennusalan ihmisiä, kaikilla näyttää olevan omat menetelmänsä ja mielipiteensä, ja hyviä syitä niihin. Yritän sitten tämän sekasopan keskellä saada selkeä käsitys siitä mikä on järkevää ja mikä ei :)



Jäsenen antama (24.9.2014 klo:23:07) kommentti

Tuota juu, sielllä on siis purettu juuri tyypillisiä myrkkypesiä pois sisäpuolelta. Ja nuo muutkin vaativat kommentointia varten hiukan lisätietoja. Mut mitä ovat kuivauslevyt ja mitä niillä tehdään? Sisäpuolella?



Jäsenen antama (25.9.2014 klo:23:38) kommentti

Se on sisäpuolelta käytettävä kuivausjärjestelmä.






Virallinen vastaus
Toimivat salaojat ja sadevesiviemäröinti ovat välttämättömiä tapauksessasi. Samoin perustuksen ulkopuolinen suojaaminen kosteudelta patolevyillä. Jos perustuksiin nou...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Perustukset / Märän sokkelin korjaus":
PN
Porin Rakennusmestarit ja insinöörit ry 
PORI, Suomi
Jäsenen antama (25.9.2014 klo:23:40) kommentti

Ok, kiitti. Mietitään sitä injektointia vielä salaojan kaivuun yhteydessä. Eikö ole niin, että Isodränin kanssa ei tarvitse erillistä patolevyä?



Jäsenen antama (25.9.2014 klo:23:51) kommentti

Virallinen vastaaja vastasi taas kerran johonkin muuhun kuin kysymykseen. Salaojittavan lämmöneristeen kanssa ei käytetä patolevyä, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys rakennusalaa tunteville. Ja jos lämmöneristys hoidetaan ohjeiden mukaan ulkopuolelta kyseisellä materiaalilla, sekä sisäpuoli säilytetään pinnaltaan hengittävänä eli kosteutta läpäisevänä, ei tarvitse maksaa mistään mielikuvista mukamas kapillaarikatkona toimivan injektoinnin kauppiaille.

Mut kerro nyt tyhmällekin, että mitä ne sisäpuoliset kuivatuslevyt oikeasti olisivat? Kun ei kuulu sanavarastoon enkä keksi mistä olisi kyse. Kun eikös se seinä kuivu sellaisenaan sisäänpäin parhaimmin? Ja kosteuden siirtymissuuntaa pyritään siirtämään sinne ulospäin.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:10:39) kommentti

Tasokuivaimia. Sokkeli on sisäpuolelta kauttaltaan märkä, kuten kirjoitin aikaisemmin.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:10:42) kommentti

Ja se olikin käsitykseni Isodränistä, ihmettelin vain kun virallinen vastaaja otti esille patovelyt vaikka olin kirjoittanut käyttäväni isodräniä.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:10:53) kommentti

Mut nämä tasokuivaimet ovat siis vain kuivatuksen aikana käytettäviä, eivätkä pysyviä rakenteita? Sitten alkais mennä jakeluun.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:14:56) kommentti

Kyllä, niillä kuivataan. Sitten kun seinät ovat kuivat olisi tarkoitus käyttää mikrohuokoista pinnoitetta, kuten kirjoitin. Se injektointi-idea tässä on nyt se, että vaikka salaojitus ja sadevesijärjestelmä tehdään kunnolla, niin se estäisi varmasti, ettei mistään pääsisi enää nousemaan kosteutta. Tiedän, että isodrän on myös tehokas katkaisemaan kapillaarihaitat, niin yritetään tehdä tämä niin, ettei mitään riskejä jää. Talo on vanha, rapattua puuta, ja tuntuu turhalta ottaa riskejä, jos injektointi olisi lisäturva.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:14:57) kommentti

Tarkoitin, että injektointi olisi siis lisäturva, muulle järjestelmälle.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:15:00) kommentti

Jos eristys on ulkopuolella (mites maanpäällinen osa, lämpörappausko?) ja lattia laitetaan katkoineen uusiksi, niin riskejä on vähemmän kuin monessa 30 vuotta uudemmassa. Kunhan huolehditaan ettei sisäpuolelle tule eristeitä ja tiiviitä pintoja. Että sikäli injektoinnit ovat turhia.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:19:26) kommentti

Ajateltiin seiniin laittaa Styrofoamia/Finnfoamia ja kipsilevyä - pakko eristää sisäpuolelta, kun takapihalla on kellarin lattia maan tasalla ja ulkoovi (etupuolella kellarin katto on vain n. 50cm maapinnan yläpuolella), kun talo on rinteessä. Mitä tuumit sellaisesta ratkaisusta? Kellarin on pakko olla lämmin, koska vessat, suihkut jne ovat siellä, sekä vesivaraajat ja putkisto. Miten lämpörappaus toimii?



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:20:28) kommentti

Ei ole mikään pakko tehdä sisäpuolelle. Sanoisin jopa toisin päin. Jos kerran on pyrkimys kaikenlaiseen varmisteluun, niin miksi juuri ratkaisevimmassa kohtaa sitten kuitenkin otettais isot riskit?

Ja voin kertoa että itsellä on työn alla juuri vastaava kohde. Alasivu kellarin seinästä lähes kokonaan näkyvillä ja yläpihalla lopulta se 60 senttiä (ennen kaivuita 10-20 senttiä ja kallistus taloon päin). Betoniseinät märkiä kuten teilläkin. Uudelleen määritellyn maanpinnantason alapuolelle tehdään tuo salaojittava eristys ja sen yläpuolelle lämpörappaus. Sille alasivulle tulee sitten lämpörappaus käytännössä koko matkalle.

Siihen on oma levynsä, nämä salaojittavat eivät käy rappausalustaksi. Yleensä tämä menetelmä kaatuu niinkin toisarvoiseen seikkaan kuin ulkonäköön. Hieman vanhemmissa taas kivijalka tai perustus tuli aina seinälinjasta ulos eikä häiritse ketään. Älkää sitten ainakaan silmälle uhratko tuota kosteusteknistä toimivuutta.

Mitkään injektoinnit eivät pelasta näitä virheitä. Tuolla sisäpuolisella eristyksellä ongelmat saatetaan ulottaa ylemmäs, kuin ennen.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:22:44) kommentti

Edellinen vastaukseni ei vissiin tullut sivuille perille, joten uusi yritys: 



Se lämpörappaus vaikuttaa järkevältä ratkaisulta. Sitten tosiaan hengittäisi sisäänpäin kuten tarkoitus on. Jos ymmärsin oikein voi tehdä niin, että salaojaan laitetaan isodrän, ja maapinnan yläpuolelle lämpörappauslevyt, oliko näin? Ei se sokkelin yläpuoleen tuleva sisennys haittaa, nytkin on sokkeli tummanvirhreä ja talo harmaarapattu (tosiaan vuodelta 1930).



Teetkö sen rappauksen itse? Ja onko se kuinka vaativaa työtä? Mikä niitten levyjen pintakäsittely on, tuskin kalkkimaalia? Materiaalikulut eivät varmaankaan ole samaa hintaluokkaa kuin urakkatarjoukset netissä. 



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:23:14) kommentti

Injektoi jos on isoja halkeamia, muuten vedä sopiva vesitiivis pinnoite puhdistettuun sisäpintaan, löytyy monelta valmistajalta, esim. Sulinilta. Verhoile sitten pinta niin että väliin jää pystykoolaus/tuuletusrako jotta mahdollinen vielä tuleva kosteus pääsee haihtumaan pois. Tuo siis ulkopuolen kunnostuksen lisäksi tarvittaessa.



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:23:15) kommentti

Se on se lämpörappaus sellainen pakollinen myönnytys, kun perustuksen väliin ei enää eristettä saa, ja sisäpuolella siitä on vain vahinkoa. Niin kannattaa jatkaa sitä salaojittavaa eristettä ylös välipohjan rajaan saakka. Tähän on oma EPS- levynsä, lattia- tai routalevyt ovat liian tiiviitä. Sitten kun tämä on oikein toteutettu, niin kuivumistakin tapahtuu aiempaa huomattavasti enemmän ulospäin, varsinkin maanpinnan alapuoliselta osin.

Toteutan tuolla työmaalla maanalaiset rakenteet, ja jäävään itseni omaan osaamisalueeseeni kuulumattomista töistä. Eli koitan laittaa xxx-dränit mahdollisimman huolella että siitä on helppo toisten jatkaa, mutta annan jonkun muun huolehtia rappauseristelevyjen asentamisesta ja rappauksesta. Niin siis täsmennys vielä, teen tosiaan töitä toisille, kyseessä ei ole oma kohde.

Materiaali- ja työkulut ovat edullisimmillaan kun asiansa osaava tulee paikan päälle katsomaan. Netissä vietetään arpajaisia...



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:23:21) kommentti

TI-mieskinille vakava kysymys! MITÄ HELVETTIÄ SE VESITIIVIS PINTA TEKEE SIINÄ SISÄPINNASSA??? (lak hirnumast siäl, tiärät kyl kuka).

Mikä pakko on heittää kaikenlaisia arvailuja ihan vaan vastaamisen vuoksi?

Tuollainen rakenne tulee kuitankin olemaan aina ja iankaiken osittain myös sisäänpäin kuivuva, joten pientä rajaa...



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:23:27) kommentti

Rakenteen tiiveys pitää olla sisäpuolella (lämpimällä puolella) tiivein ja "harveta" siitä ulospäin?



Tuo sisäpuolen tiivisty "tarvittaessa" kuten kirjoitin?



Siis "tarvittaessa" ulkopuolen lisäksi kuten kirjoitin?



Jäsenen antama (26.9.2014 klo:23:39) kommentti

Minä kun luin mitä kirjoitit, ja vastasin siihen. Ihan hyvä jos muutit mieltäsi. Mut kehoittaisin perehtymään tuohon perustusten kuivattamiseen ja saneerausten reunaehtoihin hiukan paremmin ennen ohjeiden arvailua. Ne vaan täytyy tehdä niin, ettei siirretä ongelmia paikasta toiseen.



 



Jäsenen antama (27.9.2014 klo:0:09) kommentti

Meni yli hilseen koska kirjoitin mielestäni että jos ulkopuolen remppa ei auta niin voi sisäpuolellakin tehdä jotain?



Jäsenen antama (27.9.2014 klo:0:18) kommentti

Onko lämpörappaus ja eristerappaus sama? Vai onko se niin, että ovat vain eri tasoja eristeessä? Siinä vissiin käytetään mineraalivillaa? Ja jatketaanko se siis suoraan siitä mihin dränit lopetetaan? Ja onko se tosiaan hengittävä ja säänkestävää - jossain luki, että puutalojen seinissä oli lämpörappaus aiheuttanut homeongelmia, mutta se nyt tuskin on ongelma kun sokkelista on kyse.



Miten se sisäpinta kannattaisi käsitellä, jos lämpörappauksen laittaa ulkopuolelle? Kipsilevyt olisivat sitten tässä tapauksessa poissuljettu - mikä olisi hengittävä materiaali, josta saa siistin sisäpinnan?



Kauheasti kysymyksiä, sori! Tällä budjetilla on vaan pakko tehdä kaiken minkä pystyy itse. Asiat mitä ei osaa, on vaan opittava, ja kunnolla.



Jäsenen antama (27.9.2014 klo:0:44) kommentti

Eristerappauksen tai oikeastaan slammauksen voi tehdä myös vesieristelaastilla tms. vesi-/kosteuseristeeksi. Yleensä eristerappauksella käsitetään eristyksen parantamista (lämpörappausta) ja se voidaan myös ilman mineraalivillaa.



Jäsenen antama (27.9.2014 klo:23:57) kommentti

Mihinkäs tästä on hävinnyt edellinen vastaukseni viime yöltä...? No, tällä foorumilla häviää milloin mikäkin.

Lämpörappauksella käsitetään yleensä kellarin seinärakenteen maanpäällisen osan ulkopuolista eristystä, joka päällystetään rappauksella. Tähän käytetään pääsääntöisesti EPS- levyä, mineraalivillallakin on tehty kaikenlaisia kokeiluja mutta ei oikein hyvin tuloksin. Puurungon päälle näitä ei kuulu tehdä. Se EPS- levykin on ihan omansa tähän tarkoitukseen, lattia- tai routalevyjä ei tuohon sokkelin kylkeen kuulu läiskiä.

Rakenne edellyttää toimiakseen, ettei ulkopuolta suljeta millään vesieristeellä tai muulla liian höyrytiiviillä pinnalla. Ja vaikka sisäpuolta ei tällä ratkaisulla tarvitsekaan enää eristää, ei senkään höyrytiiviys ole mitenkään tarpeellista, pääasia ettei intopäissään koolata sinne mitään lisäeristyksiä. Kipsilevyä voi käyttää, mutta ennemmin vain tasoittaisin ne seinät.



Tosta edellisestä vastauksesta mä en taaskaan ymmärtänyt oikeastaan yhtään mitään.



Jäsenen antama (28.9.2014 klo:0:45) kommentti

Tarkoitin että eristerappaus voi olla vesieristysrappaus tai lämpöeristysrappaus. Itse ehkä laittaisin ensin eristeen, sen päälle "patolevyn" tai vastaavan, päälle kiviaineisen rakennuslevyn joita saa eri väreillä ja pinnotteilla. Jos perusmuuri on kovin horo niin ehkä silloin kannattaa laittaa kumibitumivesieristys sitä vasten? Tosin muuttaa rakenteen kosteusteknistä toimintaa. Sisäpuolen verhouksen alle tuuletus kuten pitää aina tehdä pesuhuoneiden ja saunojen kohdalla jos ne ovat ulkoseinällä. Pesuhuoneissa kiviaineinen sisäverhous ja sen alle tuuletus, saunoissa samoin mutta lisäksi eristys, tuuletusrako ja paneli. Tietenkin pesuhuoneeseen vesieritys myös ja saunaan höyrynsulku.



Jäsenen antama (28.9.2014 klo:10:08) kommentti

Tässä on tarvetta keskustella nimenomaan siitä lämpörappauksesta, ulkopuolisesta lämpöeristämisestä siis(!)  Nuo kaikki muut sepustukset vain sekoittavat asiaa, vaikka saattavat jotkut olla sopivia johonkin muunlaiseen kohteseen. Kysyjäähän täällä piti auttaa.

 



Jäsenen antama (29.9.2014 klo:20:33) kommentti

Yksi rakentajatuttu kävi talolla, hänen mielestä sokkeli kasvaa liikaa ulospäin jos lämpörappaa. Räystäät eivät tule kovin pitkälle ulos (tulisi lumen kanssa ongelmia), ja siihen päälle sitten kertyisi jatkuvasti kosteutta, kun sokkeliosa tököttää ulos. Hän ehdotti siporexiä sisäpuolelle, mutta eristääkö se sitten tarpeeksi? Vaikka tarkoitus olisi, ettei seiniin enää kosteutta tulisi, en kuitenkaan halu käyttää mitään orgaanisia aineita, enkä tietenkään myöskään sellaisia, jotka eivät hengitä. En ole täysin vielä hylännyt lämpörappausideaa, mutta talon toinen omistaja haluaisi eristää sisältä, jos vaan on siihen ratkaisu tällaisessa tilanteessa?



Piikattiin lattia - pintavalun ja lattialämmitysputkien alla on toinen betonikerros jonka alla on styroksia. Ilmeisesti pohja on rempattu jossain vaiheessa 80-90-luvulla, siitä ei vaan ole mitään tietoja, ja edellinen omistaja on edesmennyt. Vaikuttaa siltä, että styroksin alle ovat laittaaneet ohuen muovin (porattiin reikä), mutta siitä mitä sen alla on ei ole mitään tietoa. Tuskinpa kukaan kuitenkaan olisi laittanut styroksia suoraan savipohjan päälle, onko tietoa mitä siihen aikaan käytettiin styroksin al


Jäsenen antama (29.9.2014 klo:20:49) kommentti

Kuten olen edellä tuonut esille, lämpörappaus on rakennusfysiikan kannalta se armollisin ratkaisu, joskin kompromissi juuri ulkonäön ja tiettyjendetaljien kannalta. Tällä tavoin saneerattu kellariseinä alkaa siis muistuttaa edeltäjiään, joissa kivijalan ulottuminen ulkovuorausta ulommas oli normaali olotila häiritsemättä kenenkään silmää. Räystäät ja lumi taas eivät liity tähän mitenkään, jos listoitus toteutetaan ohjeiden mukaan.

Kuten sanottu, eristettä ei enää jälkikäteen saa toteutettua sokkelihalkaisun muodossa. Sisäpuolinen eristys pilaa rakenteen toiminnan ja tarkoittaa aivan turhaa riskinottoa. Eivätkä nämä ole mielipidekysymyksiä.

Jos eristystä ei saata tehdä sille turvalliselle puolelle, on tyydyttävä siihen, minkälaiseksi talo on aikanaan rakennettu. Säilyttää siis ennallaan. Vanhan tasapainon muuttaminen edellyttää aina tarkkaa harkintaa ja ymmärrystä muutoksen vaikutuksista. Yhdenlaisen sisäpuolisen eristyksen vaikutukset on jo katsottu. Rivinteerausmuuraus ilman mitään villoja on edelleen ainoa mitä sisäpuolelle voi suositella. Mut ymmärsin että haette hiukan parempaa eristystasoa.



Jäsenen antama (29.9.2014 klo:20:49) kommentti

Jaha, puolet kommentista katosi... Eli onko tietoa mitä siihen aikaan käytettiin styroksin alla? Ajateltiin kuivattaa se pohjavalu, ja asentaa poistovesipumppu valussa olevaan syvään kaivoon - nyt tuntuu hullulta piikata se pohjavalu auki ja sitten tehdä sama juttu uusiksi mikä siellä jo on, jos ovat styroksin alla käyttäneet soraa tai hiekkaa. Luultiin aikaisemmin, että valun alla oli vaan savipohja. 



Vanhassa perunakellarissa (1/5-osa kellarikerroksesta) taas eivät ole pohjaa uusineet, ovat vaan laittaneet lämmitysputket ja uuden valun pohjavalun päälle. Alempi valu on vähintään 30cm paksu, ja todennäköisesti paljon vanhempi. Talohan on vuodelta 1930, onko tietoa mitä siihen aikaan käytettiin pohjana? Vaikeaa kun mitään tietoa ei löydy, ja talon entinen omistaja edesmennyt...



Jäsenen antama (29.9.2014 klo:21:03) kommentti

Joo täällä ei koskaan tiedä minkä verran tekstiä kulloinkin kommenttiruutuun mahtuu. Kannattaa kopioida oma teksti aina ennen lähetystä niin saa jämät heitettyä toisessa ruudussa heti perään ;)

Mut juu, tuo vanhan valun paksuus viittaa siihen, että alla on ajan tavan mukaan karkeaa soraa tai suoranaisesti kiveä, joiden päälle on valettu ohut laatta ja tämä kivinen aines ikäänkuin on sekoittunut osaksi valua. Tällaisia puretaan tämänhetkiseltäkin työmaalta.

Mut jos 80-luvulla on tehty jotain uutta valua vanhan tilalle, niin kauheasti en luottaisi siihen että on mitään katkoja eli soraa alla käytetty. Tuo muovin käyttö kaikessa karuudessaan mielestäni vahvistaa asian.



Jäsenen antama (29.9.2014 klo:21:04) kommentti

Sitä minäkin tuumin. Siinä lämpörappauksessa on sitten joku listoitusjärjestelmä? Ja voiko siihen tehdä jonkun seinän tippalistan, tai onko olemassa jotain muista esteettisiä ratkaisuja? Paljonko se sokkeli kasvaa ulospäin? Se on tällä hetkellä joku 5 senttiä sisälle. Omasta mielestäni talon hyvinvointi menee ulkonäön edelle, mutta mielipiteitä on monia.



Ja onko tuntemusta noista vanhojen talojen valuista ja pohjista (ks.yllä)?



Jäsenen antama (29.9.2014 klo:21:33) kommentti

Jep, ja tuo edellinen kommentti oli siis vastaus aikaisempaan vastaukseen :) 



Mutta joo, pitää varmaan sitten piikata joku kohta auki varmistukseksi. Viemärijärjestelmä uusitaan joka tapauksessa, joten sen styroksin alla oleva mysteeri selvinee silloin. Tarviiko se vanha valu sitten myös piikata? Jos siinä on ollut kivipohja, tai hiekkaa kuten vissiin ennen on käytetty? Jos pohjavalu menee uusiksi, eikö siinä mene sitten n.6 viikkoa + 6 viikkoa valujen kuivumiseen?



Jäsenen antama (29.9.2014 klo:22:13) kommentti

Ne vanhat valut ja niiden kohtalo selviää sitten syvemmälle edetessä, samoin kuin pohjien vaatimat välttämättömyydet (ei tuosta uutta kuulu yrittää).

Mut jos kaikki valut piikataan, niin ei siihen silti yhtä montaa tarvitse tilalle tehdä. Pohjat kuntoon ja yksi valu kaatoineen kaikkineen kerralla päälle. Raakavalut ovat hiukanlailla turhia välivaiheita tuollaisessa.



Jäsenen antama (29.9.2014 klo:22:41) kommentti

Ok. Siitä aiemmasta lämpörappauskeskustelusta: Siinä lämpörappauksessa on sitten joku listoitusjärjestelmä? Ja voiko siihen tehdä jonkun seinän tippalistan, tai onko olemassa jotain muista esteettisiä ratkaisuja? Paljonko se sokkeli kasvaa ulospäin? Se on tällä hetkellä joku 5 senttiä sisälle. Omasta mielestäni talon hyvinvointi menee ulkonäön edelle, mutta mielipiteitä on monia. Kiitti kaikista vastauksista!




Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Sokkelin korjaus.

Sokkelin rappaus on irronnut noin neliön alueelta ja kysyisin mikä on oikea laasti korjaus toimenpiteeseen? Mitä korjauksessa on otettava huomioon?...

OKT:n sokkelin uritetun kosteuseristeen jatkaminen

Hei!Kyseessä on vuonna 1989 rakennettu okt- talo. Talon peruspohjana on hiekka, perustamistapa on teräsbetoniantura, kivijalan rakenne ulkopuolelta lukien: kosteuseriste...

Sokkelin pintakosteus

Sokkelin vieressä rakenne altapäin seuraava: antura ja salaojat, salaojasora, routaeristys, hieno hiekka ja pinnassa hieman kivituhkamainen maa-aines. Keväisen tumman rou...

Sokkelin vierustan routaeristeen reikä

Hei, Asensimme omakotitaloomme nurmikon reunalaudat sokkelin lähelle erottamaan sokkelin vieressä olevaa sepeliä nurmikosta. Kävi kuitenkin niin ett&a...

Kylppärin lattialämmityksen

HeiOstaja vaatii hinnanalennusta mm.seuraavasta vuosi sitten kylppäriin (ja saunaan) tehdyn remontin kanssa tehdystä asiasta,ja kun ostaja on alkanut löytää koko ajan uus...

Märkä styroksi alapohjassa

Ostimme omakotitalon viime elokuussa ja nyt talvella paljastui että saunan lattian kuivakaivosta on puuttunut 30cm viemäriputkea uudesta asti, jolloin vain osa kaivon ved...

Sokkelin vierustan rakenne

KYSYMYS 15.4.2013KKKhHh1Kyseessä on vuonna 1989 rakennettu okt- talo. Talon peruspohjana on hiekka, perustamistapa on teräsbetoniantura, kivijalan rakenne ulkopuolelta lu...

Märän näköinen sokkeli

Meillä on 2005 rakennettu omakotitalo. Ensimmäisen vuoden kautokatoksen sokkeli oli kuiva, mutta nyt se on aina märännäköinenn.15cm korkeudelta. Jos on pakkaskeliä, se ku...

Sokkelin korjaus

Kysyin pari viikko sitten kysymyksen sokkelin korjauksesta.Nyt kaivoin yhdeltä sivulta seinän vieruksen auki aina anturaansaakka. Kulmasta harkko on lohjennut niin pahast...

puukiukaan alustan kohoaminen

teetin sauna remontin 2005. Kaikki tehtiin kunnolla, nyt aloin vaihtamaan puukiuasta, jolloin sen allla oli laatat nousseet ylös...nostin laatat ylös ja lattian tasoitus...

Painekyllästetyn puun kuivuminen?

Vaihdoin uudet alajuoksut omakotitalon kylmänä olevaan varastoon. Seinät eristetty lasivillalla, tuulensulkuna tuulensulkuvillalevy. Käyttämäni painekyllästetty puu oli h...

HUOPAKATON LÄPIVIENTI ONGELMA

Miten pitäisi korjata (näin talvella) kun 60- luvun ok-talon kph:n iv-putken kattoläpivienti vuotaa. Mitä ilmeisimmin kosteus tiivistyy putken sisäpintaan juuri katon ves...

Paha haju kylpyhuoneessa

Voiko ällö haju kylpyhuoneessa johtua lattian laatoistusmokasta? Laatat verkossa kiinni olevaa pientä mosaiikkilaattaa, jonka alla paikoittain liian paksi kerros kiinnity...

Lämmityspiirin vuoto

Millä tavalla varmistetaan ja paikallistetaan lattialämmityspiirin vuotokohta? En nyt ole 100% varma että sellainen on olemassa, mutta muutaman kerran olen joutnut lisääm...

Kaakeliuunin haju

Minulla on 1992 rakennettu kaakeliuuni, jossa molemmilla sivuilla on alhaalla ja ylhäällä luukut, joista ilma pääsee kuoren sisään. Kun uuni on lämmitetty kuumaksi, niin...

Miksi sokkeli on märkä

Omakotitaloni rak.v.1977,takapihalla yläsokkelissa huomasin talvella n.1,5.metrin märänkohdan,kyseessä on tiilitalo. Mistä se voi johtua? Olen avannut kukkapenkin siitä k...

Rivitalomme tasakerrasta löytyi syyskesällä sädesieni lämpöeristevillasta

Tänään emme vielä tiedä mikä tilanne villan alla on rivitalon pituudella, tila on yhtenäinen, kuitenkin makuuhuoneen osalta josta märkä osuus löytyi oli märän osan suuruu...

Taloyhtiön vastuu/vesieristys

Hei!Asumme vuonna 1989 rakennetussa rivitalossa. Vessa (lattiakaivollinen) on täysin alkuperäisessä kunnossa, ja epäilemme että lattiassa olisi mahdollisesti kosteutta. S...

haju ja muurahaiset

hei, asumme 1977 rakennetussa ok-talossa. Nyt huomasimme jääkaappeja ja pakastimia siivotessamme näiden takaa ilmeisesti lattian ja seinän raosta tulevan oudon kellarimai...

Höyrysulun parantaminen

Uudehkossa talossa todettiin ilmavuoto ja rakenne seuraava laatta valettu sokkelin harkon yläpinnan kanssa samalle tasolle ja sisäpuolla olevat vaakakoolaus puut on erist...

Sokkelissa oleva ikkuna-aukon korjaus

-52 luvulla rakennetussa talossamme on tulossa ikkuna remontti tänä vuonna pakkasten loputtua. Ikkunat tulevat asennettuna, mutta sokkelin korjaus on itse tehtävä  ensin....

Lattialaatan purkamisesta

Mitä mieltä olette , voisko lattialaatan purkaa osittain esim. ulkoseinän vierustasta noin 1.2 metriä sisäpuolelta ja jättäisi osan laa...

Rintamamiestalon sokkelin korjaus ja kellarin eristäminen

HeiVuonna -54 valmistuneen 1,5-kerroksisen talon sokkelin kulmassa on noin puolen metrin matkalla sokkelin yläpinnasta alaspäin noin 3 cm levyinen halkeama. Siitä näkyy s...

Kodinhoitohuoneen viemärin ympäristö

Taloni on rakennettu vuonna -98 ja vedeneriste on levitetty entisen omistajan toimesta. Saunassa on kuivakaivo, josta vedet johdetaan khh lattiakaivoon. Kaivon ympäril...

Kylppärin laattojen irtoaminen, kuka korvaa

Äitini omistaman kerrostalokaksion (rak.vuosi -87) kylppäristä havaittiin lattiassa (laatta) kaksi pullistumaa (molemmat n.0,2 m2). Lisäksi yhden seinän kaakelit olivat k...