Harkoista tehty kellari - radon/kapillaari/kosteus -suojaus?

Perustukset

Kysytty: 22.6.2009 klo:17:43

Kellarillinen omakotitalo rakenteilla louhitulle kalliolle sorapatjan päälle. Bitumikermi laitettiin n. 10-15 cm ensimmäisen harkon+anturan väliin radonsuojausta varten tarkoituksena nostaa kermi ylös n. 1,5 harkkokerrosta ja taittaa betonilattian alle. Kellariseinän ulkopuolelle on suunniteltu bitumikermi anturan puolivälistä ylöspäin+patolevy yläosaan. Aiheuttaako täydellisen kapillaarikatkon puuttuminen ongelmia ? Entä kestääkö harkkoseinän rakenne, jos harkon puoliväliin asennettu bitumikermi painuu kuorman alla esim. 2-3 mm (laastihan ei anna periksi, kermi antaa) ? Riittääkö murtamaan seinän esim. siinä vaiheessa kun ontelolaatat asennetaan paikoilleen ? Minne pääsee poistumaan vesi tuolta kermeillä eristetystä 'kuopasta' ? (Täydellisen vesitiiviin pussin välttämiseksi tuo kermi päätettiinkin asentaa vain harkon puoliväliin anturan ja sokkelin väliin). Jos suojaat radonilta ja alhaalta tulevalta kapillaarivedeltä (jonka salaojasoran pitäisi kuitenkin hoitaa muutenkin ?), niin mahdollisesti ylh. alaspäin valuva vesi ei pääse rakenteesta pois ? Rakennusaikana olisi joka vaiheessa peitettävä seinät, ettei vettä pääse rakenteisiin, ulkopuolinen bitumikermi+maatäytöt tehdään kuitenkin ennen koko seinän nostoa...

ihmettä

Kysymyksiä: 1 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Pääsuunnittelijan tai rakennesuunnittelijan pitää rakenne suunnitella. Radonin estämisen kannalta tärkeintä on saada ha...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.

Kysymykseen/vastaukseen on liitetty lisäinformaatio linkki ->>

Arvostele vastaus kysymykseen "Perustukset / Harkoista tehty kellari - radon/kapillaari/kosteus -suojaus?":

Jäsenen ihmettä antama (23.6.2009 klo:8:47) kommentti

Eli siis betonianturan ja harkon väliin ei välttämättä tarvita kapillaarikatkoa, kun anturan alla on riittävä kerros salaojasoraa ?

Jäsenen Monta antama (23.6.2009 klo:9:46) kommentti

Kyllä se on syytä olla, sillä siellä salaojasorassa on ainakin suhtkost (RH)=100%. Se kapillaarikatkos ei ainakaan huononna rakennetta ja ei maksa "mitään". Miksi ei parempaa rakennetta tekisi "ilmaiseksi"?

On harhaluulo, että salaojasoralla kapillaarinen nousu on lähes olematon. Saattaapa se nousu olla huomattavastikin suurempi kuin esim. karkealla soralla, koska se kapillaarinen nousu on "suoraan verrannollinen" sen (salaoja)soran hienoainespitoisuuteen. Aina kannattaa ottaa ja maksaa vain pestyä salaojasoraa, jolloin silloin siinä on jonkinmoinen tae pienestä kapillaarinoususta, mutta sekään ei estä suhtkost alentamista alle 100%. On myöskin harhaa luutta, että kapillaarisuus vain etenee ylös, sillä se "nousu" on yhtä hyvin vaakaankin tapahtuvaa.

Siis: salaojasorana myydään kaikenlaista (vastuuttomuuttakin: joskus se kapillaarinen nousu saattaa olla lähempänä metriä kuin nollaa).

Jäsenen Mestari antama (23.6.2009 klo:9:53) kommentti

Helppo keino tutkia itse kappillaarinen nousu, hommaa kirkasta muoviputkea, halkaisija vaikka n. 50 mm laita putken toiseen päähän teipillä kiinni vaikka hyttysverkkoa, millä tukit sen putken pään. Laita syvään vatiin tai ämpäriin vettä, täytä putki tutkittavalla aineella ja laita putki verkkopää edellä sinne veteen seisomaan. Kohta näet mikä on materiaalin kappillaarinen nousu, kun esim. hiekka tai sora alkaa tummumaan. Mittaat vesipinnan ja ylösnousseen kosteuden välin, siinä on kotikonstein todettu kappillaarinen nousu. Parempi tutkimus menetelmä kuin urakoitsijoiden toimittamat ikivanhat seulonta käyrät. Tuota kappillarista nousua ilmenee pesemättömässä kalliomurskeessakin. Pointti nimenomaan tuo hienoaines, mistä Montakin mainitsi.

Jäsenen ihmettä antama (23.6.2009 klo:10:34) kommentti

Jos anturan ja sokkelin välissä on kapillaarikatko, mutta sokkelin sisäpuolinen harkkoseinämähän on tuota yhtenäistä soraa vasten- eikö tuosta nyt sitten ennemmin mene kapillaarivesi rakenteisiin, kuin betonilaatan läpi ???

Jäsenen Monta antama (23.6.2009 klo:11:46) kommentti

Ennemmin tai myöhemmin molemmista. Jos se kosteus tuolla alapohjassa löytää helpomman kohdan, niin ei se jätä käyttämättä sitä vaikeampaakaan kohtaa.