Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Maakellarin ja lämmittämättömän huoneen välinen eristys

Muut

Kysytty: 26.7.2013 klo:19:32
Puran v 1953 rakennetun talon, jonka alla on 9 m2 maakellari, jonka salaojitus on kunnossa. Tilalle rakennetaan uusi omakotitalo siten, että maakellari jää sen ulkopuolelle, väliä 1,2 metriä. Vanhan talon perustusten (siis myös maakellarin) päälle, kiinni uuteen taloon, rakennan 34 m2 "aurinkohuoneen": ekovillalla eristetyn mutta lämmittämättömän huoneen, jonka kaakkois- ja lounaisseiniin tulee 7 m2 ikkunoita. Höyrysuluksi paperi seiniin, muovi yläpohjaan. Jotta kellarin kosteus ja haju ei kulkeutuisi aurinkohuoneen kautta talooni: - kellarin valetun betonikaton yläpuolelle muovi kosteuseristeeksi - kellarin ulkopuolelle vanhan perustusten väliin: sepelitäyttö kellarin katon korkeuteen, tiivistys - kellarin ja muun alan päälle 100 mm eps-eriste ja sen päälle teräsverkolla vahvistettu betonivalu 7 mm - kellarin kohdalle sokkelin päälle 100 mm EPS-eristelevy joka ulottuu 150 cm maan sisään, pinta rapataan, reunoille 1 m EPS routaeristys - aurinkohuoneen seinätolpat vanhan betonisen sokkelin päälle (EPS-eristelevyt ja betonivalu eivät ulotu tolppien väliin) Kysymys: Onko maakellarin luontaisen kosteuden ja hajun pääsy taloon näin estetty ja onko rakenne muutenkin ongelmaton?



Virallinen vastaus
Pääsuunnittelija ottaa huomioon vanhan rakenteen ja suunnittelee uu...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.

Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.

Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Muut / Maakellarin ja lämmittämättömän huoneen välinen eristys":
Jäsenen antama (26.7.2013 klo:19:45) kommentti

Pieni korjaus: betonivalu tietenkin 70 mm paksu, muodostaa aurinkohuoneen lattian; päälle puulattia. Voiko lattia olla laminaattia?

Jäsenen antama (27.7.2013 klo:8:52) kommentti

Toinen korjaus mittoihin: ne sokkelin päälle kiinnitettävät EPS-eristelevyt on määrä ulottua maan alle lisättäviin 50 mm paksuihin EPS-routalevyihin asti eli noin 150 millimetriä maan sisään. Puolitoista metriä syvälle ulottuvat eristeet tekisivät kai kellarista liian lämpimän. Eristäminen on tarpeen, koska nyt kellaria ei ole lainkaan eristetty, vaan 70 cm ... 90 cm paksu säästöbetoni-kivijalka on näkyvissä 50 ... 90 cm korkeana.

Jäsenen antama (27.7.2013 klo:10:55) kommentti

Kyllähän tuo ainakin meikäläisen mielestä näin äkkiä lukaistuna vaikuttaa suht. mielekkäältä, onpahan kyllä vähän sellainen erikoisrakenne..., odottelen mielenkiinnolla Betonitohtorin osanottoa; ei millään pahalla, mutta hänellä on taipumus tehdä kaikista maakuopista sudenkuoppia. Ainut mikä tuossa nyt pisti silmään, niin oli tuo EPS! Eiköhän se pitäisi olla XPS?
Ja siis kellaria on tulevaisuudessakin tarkoitus käyttää kellarina?

Jäsenen antama (27.7.2013 klo:11:50) kommentti

Kyllä on tarkoitus käyttää juures- ja perunakellarina. Suurihan se on... Kellarin lattiana on pelkkä maa (vettä läpäisevää soraa ja moreenia, joukossa kaikenkokoisia kiviä. Sisäkorkeus vain 150 ... 170, oven luona 185 cm.

Toimintaa kellarina on tarkoitus parantaa lisäämällä 90 cm paksussa kellarin seinässä olevaan tuuletusaukkoon pieni puhallin, jonka luoma alipaine estänee radonin kulkeutumisen aurinkohuoneeseen (muovikalvo kellarin betonikaton päällä vielä estääötai vähentää radonpitoisuutta talossa). Lisään myös rtälettavan lämpömittarin.



EPSiä ajattelin sokkelin lämpöeristeeksi. Varmaankin jokin tavallista kovempi laatu on tarpeen, jotta sen voisi esimkolmikerrosrapata. Rapataanhan Neopor- ja EPS-eristeharkkoseiniäkin. Vaihtoehtona kivipintainen sokkelilevy, jonka alla on valmiina EPS-levy.

Jäsenen antama (27.7.2013 klo:19:05) kommentti

XPS:ää ajattelin ainakin routaeristeeksi.

Jäsenen antama (28.7.2013 klo:16:48) kommentti

Kiitos rakentaja.fi-asiantuntijalle vastauksesta. Tulkitsen sen niin, että maakellari pidetään alipaineisena tuuletusputkeen asennettavalla tuulettimella ja kellarin betonisen katon päälle tulee muovi, jonka saumat tiivistetään erityisen hyvin. Ja aurinkohuoneen yhtenäinen päälimmäiseksi tuleva betonilaatta vielä tiivistää lisää. INäin kosteus ja maakellarin haju pitäisi olla pois uusista tiloista, jota aurinkohuonekin tavallaan on, imetäänhän sen kautta LTO-koneelle tuloilma, jonka aurinko lämmittää jonkin verran kevättalvestä syksyyn. Kulkuaukoissa en näe ongelmaa, koska maakellariin on oma sisäänkäynti ulkoilmasta. Aurinkohuoneesta puolestaan ovet ulos ja uudisrakennukseen.

Jäsenen antama (28.7.2013 klo:19:19) kommentti

Niin; tuohan olikin erittäin Tärkeä pointti nuo kulkuaukot...!; niitähän ei ole aikaisemmin kai sitten ollut..., nehän täytyy nyt ehdottomasti pääsuunnittelijan avulla saada oikeisiin paikkoihin!!!

Jäsenen antama (28.7.2013 klo:20:26) kommentti

Erittäin järkevää myös tuo alipaineistus...; ylipaineistuksella ei ehkä päästä toivottuun tulokseen...?

Jäsenen antama (3.8.2013 klo:10:22) kommentti

Tämän viestiketjun kysymyksen esittäjänä haluaisin muistuttaa, että
(1) Kysymyksen kohteena olevan maakellarin ja uudisrakennukseen kiinni tulevan lämmittämättömän huoneen välillä ei ole mitään SEINÄÄ. Kyseinen "aurinkohuone" hyödyntää aurinkoenergia 7 m2 ikkunoillaan. Muuten lämmittämätön aurinkohuone on tarkoitus rakentaa maakellarin päälle. Mainitsen asiasta, koska rakentaja.fi-pääsivulle lisätyn linkin yhteydessä kerrotaan että välissä olisi seinä.
(2) Maakellarin ja lämmittämättömän huoneen välille ei tule mitään kulkuaukkoa. Kulku maakellariin tulee säilymään ennallaan, suoraan ulkoa. Maakellarin oven eteen lisätään kevyesti lämpöeristetty eteinen ja uudet portaat, jotka eivät ole yhteydessä lämmittämättömään huoneeseen, vaan ovat sen ulkopuolella. Lämmittämättömään huoneeseen tulee kaksi ovea: toisesta kuljetaan lämmitettävään uudisrakennukseen ja toisesta ulos. Uloskäynti ei ole yhteydessä maakellarin eteiseen.

Aion toteuttaa rakennushankkeeni siten että maakellarin betonikannen päälle tulee hyvin tiivistetty muovi kosteuseristeeksi. Sen päälle 10 cm EPS-eristelevyt, saumat hyvin tiivistettynä. EPS-eristeen päälle valetaan n 7 cm paksu teräsbetonilaatta aurinkohuoneen lattiaksi. Arvelen, ettei maakellarin kosteus eikä kellarin haju pääse uudisrakennukseen, vaikka sen ilmanvaihtokoneelle otetaan ilmaa aurinkohuoneen kautta. Jotta uudisrakennuksen imettävä ilma ei aiheuta liian suurta alipainetta aurinkohuoneeseen, sen seinään tehdään kaksi tuloaukkoa ilmalle ( Ø noin 100 mm, hyttysverkolla).

Toki keskustelua voidaan käydä täällä kuvitellusta rakennuksesta jossa maakellari liittyy lämmittämättömään huoneeseen. Mutta sellaisella ei enää ole paljoa tekemistä kysymykseni kohteen kanssa.

Jäsenen antama (3.8.2013 klo:19:16) kommentti

Mitenkään kehumatta omaa ymmärrystäni, niin käsitin kyllä alunpitäen asian aivan niinkuin Piirakainen tuossa edellä "muistuttaa". Jos nuo kaksi viimeistä kommenttiani lukee ironian(ehkäpä jopa sarkasmin...!) väkäsanka lukulasit päässä, niin asia selviää!/

Jäsenen antama (10.8.2013 klo:2:10) kommentti

Betonitohtorikaan ei ole kommentoinut, siis tee noin!
Pistän tähän nyt mielestäni asiaan kuuluvaa tarpeetonta tietoa ja kurioosaa!
Rintamamiestalossa olen minäkin tämmöiseksi kasvanut!Talo "valmistui" vuonna -52. Kasvatusisäni räjäytteli täyden kellarin puhtaaseen kallioon talon alle; hulluksi haukkuivat...! Vuonna -55 kevättalvella, ollessani noin puolivuotias "biologinen" äitini veti minua vesikelkkaan kapaloituna kylällä talosta taloon ; kun ero isästäni oli tullut,ja kyseli että "kuka haluaa..." Näin päädyin tähän uudisrakennukseen.
Muistan erittäin hyvin ensimmäiset rakennuskokemukseni ollessani kahdeksanvuotias(-62) Vinolaudoituksen päälle pantiin vaakapaneeli paikallisen nikkarin toimesta, ja minä sain ruostesuojata naulanpäät!
Sitä keltaista mönjää pikku pensselillä joka naulanpäähän...!
Moniko on lukijoista ollut mukana moisessa..
Mutta asiaan; kellariin mentiin lämpimästä eteisestä; siis sisätiloista, viereisestä ovesta mentiin yläkertaan, joka oli tarkoitettu sisustettavaksi sitten joskus....; mutta kylmäksi jäi!
Rikkiä poltettiin kellarissa tavan mukaan joka syksy, eikä home haissut sisällä koskaan; luukut pantiin kiinni talveksi ettei potut ja porkkanat paleltuneet.Ja vettä ei ollut koskaan lattialla! Kyllä sitä ennen osattiin...! Talo myytiin sitten rajanaapurille joka vaan sitä maata...! Mökki on tänä päivänä jo laho, mutta kellari varmaan on vielä tallella...!  
                                                                          R.I.P !


Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Uudet ovet

Vanhaa rakennusta remontoitaessa ollaan uusimassa myös ovia. Pitääkö huoneen ja lämmittämättömän, (puolilämpimän) eteisen välinen ovi olla lämpöeristetty, jotta se toimi...

kosteusvahinko wc:ssä

Havaitsin wc:ssä homemaista (vanhan maakellarin)tuoksua ja asiaa tutkittuamme huomasimme,että pöntön ns.hörpyn tiiviste oli huonosti laitettu ja on nyt sitten ilmeisesti...

Rakennuslupa väliseinän remontoimiseen?

Tavitseeko väliseinän, joka ei ole kantava, uudelleen rakentamiseen rakennusluvan? Tällä hetkellä tämä seinä on kahden makuuhuoneen valinen seinä. Tällä seinällä on vaate...

RM - talon sokkelin lisäeristys sisäpuolelta

Talomme on 52 valmistunut RM-talo ja laajennettu 68. Alkuperäinen on rakennettu rossipohjalle ja laajennus maavarainen betonilaatta. Ongelmana on laajennuksen ja rossipoh...

Tuulettuvan alapohjan eristys

Rinnetaloon tehdään ontelolaatalla kerrosten välinen lattia, joka talon puolesta välistä eteenpäin tulee tuulettuvaksi alapohjaksi ja toinen puoli on siis ylä- ja alakerr...

Väliseinän rakentaminen

Meillä on rintamamiestaloomme 80-l valittu lämmitysmuodoksi sähkö/kattolämmitys. Samalla on purettu alakerrasta huoneiden välinen väliseinä, jonka nyt haluaisimme takais...

Varaston eristäminen

Olemme remontoimassa ulkovarastoon askarteluhuonetta. Ko. vanha rakennus, osittain seinissä puru; päällä tervapahvi ja vaakalaudoitus. Lattia betonista. Yksi ulkoseinä er...

kylpyhuoneen ja saunan väliseinä kahilla

Hei, Kysyisin kestääkö saunan ja klp huoneen välinen kahi väliseinäpontti kivi(300' 198' 85mm) seinä lauteiden painon jos kyseinen seinä jää 180cm korkeuteen? Eli lauteid...

kylpyhuoneen ja saunan väliseinä kahilla

Hei, Kysyisin kestääkö saunan ja klp huoneen välinen kahi väliseinäpontti kivi(300' 198' 85mm) seinä, lauteiden painon jos kyseinen seinä jää 180cm korkeuteen? Eli lautei...

Maakellari radonalueella

Sisältyykö maakellarin rakentamisessa riskejä, mikäli alueella kehoitetaan ottamaan radon huomioon (maininta asemakaavassa)? Jos maakellarin rakentaa, mitä erityistoimenp...

Betonilattian maalaus

Moi! Aikomukseni olisi maalata rintamamiestalon kellarikerroksen betonilattia. Lattiassa on osittain lämmitys ja kysessä on oleskelutila ei siis märkätila. Lattiassa saat...

Vesieriste tiiliseinään

Teemme kylppäriremonttia ja suihkun vastainen ja saunan ja kylppärin välinen seinä tulee tiilestä. Tarrvitaanko tiiliseinään laittaa vesieristys esim. tasoite ja eristys...

Salaojaasiaa

Samoja kysymyksiä eri muodossa,eli rintamamiestalon kellari tulee lämpimäksi ja olen kaivanut perustukset jo auki.Salaojat tulevat n.20 cm anturan alapuolelle, maa on sav...

Tuulikaapin ovi

Meillä vaihdettiin rivitaloasunnon ulko-ovi ja lämmittämättömän tuulikaapin ovi. Tuulikaapin ovi kaareutui heti niin, että se on keskikohdastaan sekä saranan että lukon p...

Nopeasti sitoituva lattiabetoni

Teimme hallin lattiavalun, 230 neliötä, tästä päivästä lukien, noin 6 viikkoa takaperin.Nyt viime viikolla tulikin pakkaset, ja lämmittämättömän hallin sisälämpötila on n...

pesuhuoneen ja saunan seinä

Omakotitalossa pesuhuoneremppa käynnissä,pesuhuoneen ja saunan välinen seinä on tiilestä muurattu ja saunan puolella on puurunko ja 100mm villaeristys.Onko tuo eristys ta...

Käyttöullakoiden välisen seinän eristys/äänieristys

Millainen eristys pitäisi tehdä silloin kun vuonna 2002 rakennetun partitalon kylmäkäyttöullakko muutetaan lämpimäksi tilaksi asuinkäyyttöön . Lähtötilanteessa huoneistoj...

lattiasieni

Vanha hirsiasuinrakennus jonka porstua/eteisen lattia rakenteineen täysin uusittu n 3 v sitten, mm. painekyllästettyä puuta, kuusivaneria, ja laatoitus, lämpöeristetty ja...

maakellari

Haaveena olisi tehdä maakellari.Mikä olisi edullisin ratkaisu  maakellarin tekemiseen .Mitähän tuo voisi maksaa?...

Maakellarin puuosien pintakäsittely?

Maakellarin/talouskellarin uusien puuosien (lähinnä ovien ja ikkunoiden) pintakäsittelyohje?...

maakellari

maakellarin ilmanvaihto...

Maakellarin puuosien suojaus

Sopiiko maakellarin puuosien suojaukseen hautaterva-vernissaseos suhteessa 50/50 ja onko se tehokas puunsuojaus?...

kylpyhuoneen ja saunan välinen seinä

Kylpuhuoneeseen ja saunan välinen seinä on 85mm tiiliseinä. Kylpyhuoneeseen tulee vesieristys ja laatta. Mahdollisuus olisi saunan puolelle laittaa esim 20mm villa tiilis...

Betonilattiasta maakellarin hajua

Vastaostetun, 66 rakennetun yksikerroksisen paritalonpuolikaamme lattia avattiin parketin laittoa varten. Rakenteena on maavarainen laatta, sokkeli on lähen olemato. Paks...

Vanhan rossipohjan mahdollinen tuenta

N. 60 v. talo, rossipohja, hirsiseinät, rapattu tiiliverhous, lähinnä puru/kutteri eristys. Ilmatila lattian alla tuulettuu hyvin, ei ongelmia. Seinien sisäpintoja uudist...