Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Kalkkihärmästä/suolakiteistä

Muut

Kysytty: 19.7.2013 klo:20:28

Huomasin että alakertamme tiiliseinässä oli tätä valkoista höttöä.
Alakerta ei ole lämmin eikä siellä ole kuin yksi huone joka toimii varastona, sinne mennään portaita pitkin joiden molemmissa päissä on ovet, porrastilassa ei ole tuuletusta. Alakerrasta ei ole uloskäyntiä muuta kuin sisäkautta, siellä ei ole ikkunaa ja on vain yksi tuuletusputki, joka kesällä on auki, mutta talveksi laitetaan kiinni, ettei vähäinenkin lämpö pääse karkuun.

 

Kohdat joissa tätä höttöä on, on yksi porrastilassa sellaisessa kohdassa johon vanha laukku oli nojannut seinään, sen seinän takana on kuulemma soraa ja soran yläpuolella on sitten pukuhuone, seinä on tiiltä ylös asti. Toinen kohta alakerrassa on siinä varastohuoneen tiiliseinässä, seinän ulkopuolella piki ja sitten soraa. Tämä toinen seinä on ns. ulkoseinää vaikkakin maan alla, kysymykseni siis on että pitääkö tuosta suolakiteestä olla huolissaan? Onko se aina merkki kosteusvauriosta?

Hometta höttö ei varmaan ollut sillä se liukeni veteen. talo ja kellari ovat tehty 60-70-luvulla.
Salaojia ei talon ympärillä ole mutta niitä ollaan laittamassa, tosin niitä ei voi kellarin anturan alapuolelle laittaa, sillä niitä ei saada ohjattua sitten kaivoon.

Kiitos




Virallinen vastaus
Ulkopuolelta pääsee kosteus ja se kuljettaa mukanaan sisäpuolelle betonisuol...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Muut / Kalkkihärmästä/suolakiteistä":
Jäsenen antama (20.7.2013 klo:10:49) kommentti

En löytänyt mistään kohtaa mistä kysymystä olisi pystynyt muokkaamaan joten lisään vielä tähän: eli talon ulkoseinän vierestä, läheltä tätä paikkaa, kaadettiin mänty pari vuotta sitten, voiko olla, koska aiemmin en muistä härmää olleen, että mänty imi kosteutta itseensä joten sitä ei ollut niin paljon maassa että olisi seiniin päässyt, tai en tiedä onko nytkään.



Ja korjaan myös että varastohuoneen seinä jossa härmää on on betoni, ei tiiliseinä.



-aloittaja


Jäsenen antama (20.7.2013 klo:11:06) kommentti

Mistä tiedät, ettei salaojia ole? Ja onko tuo punnitsemalla tarkistettu, ettei kellarin perustuksia saa kuivaksi?



Minkä mallinen on talo ja missä kohtaa on se kellari (nurkka, keskellä jotain sivua...)? Sekä vielä onko talo tasamaalla, rinteessä vai "harjalla"? Nämä kysymykset vielä yhdistäen, miten sijoittuu kellari mahdolliseen rinteeseen nähden?

Jäsenen antama (20.7.2013 klo:11:51) kommentti

Tiedän että salaojia ei ole koska talon on rakentanut isäni joka niin sanoo. Talo on VARMASTI rakennettu huolella, mutta toki ennen on ollut eri tiedot asioista kuin nyt. Ei ole punnitsemalla tarkistettu mitään, mutta jos tarkoitat sitä siis kuinka ojat saataisiin kallistettua kaivoon niin uskon tässäkin isääni joka sanoo että kellarin anturan alapuolelta kaivoon vesiä ei saa, kai liian lyhyt matka olisi tms.



Talo on yksikerroksinen talo aika tasaisella maalla. Kellari on talon alla siten että eteistilasta pääsee asuintiloihin (mh:t, oh, kt), pesutiloihin, teknisiin tms tiloihin sekä kellariin. Kellari on pannuhuoneen alapuolella ja kellarin rappusten seinät ovat toinen pukutilan seinän kanssa samaa ja toinen sitten sellaisen toisen sisäänkäynnin/varaston (lämmin tila) seinän kanssa samaa. Talo on muuten puutalo, mutta joitakin tiiliseiniä siis on.



Pari vuotta sitten oh, mh:eet alueelle lattia laudat nostettiin ylös ja lattioihin lisättiin uudet eristeet sekä radonputket, mitään kosteusongelmia ei siellä laatassa tms ollut vaikka on siis maanvarainen laatta, jos siitä on jotain apua jollekin vastaajalle. Ulkoseinä verhoukset vaihdettu juuri ja eristettä lisätty, niissäkään ei mitään kosteuteen viittaavia juttuja myöskään ole ollut.


Jäsenen antama (20.7.2013 klo:14:21) kommentti

"Ulkopuolelta pääsee kosteus ja se kuljettaa mukanaan sisäpuolelle betonisuoloja. Ongelma todennäköisesti poistuu, kun salaoja ja patolevy asennetaan. Mainitsemastasi puun kaatamisesta ei kosteus lisäänny maaperässä. Salaojan voi asentaa anturan alapinnan alapuolelle, kun rakennat tarvittavan pumppukaivon. "



kiitos vastauksesta. Auttaakohan asiaa ollenkaan jos salaojia ei tehdä anturan alapuolelle vaan johonkin puoleen väliin kellarin seinää koska siitä silloin saisi veden menemään suoraan kaivoon ilman mitään pumppuja.



Samalla kun rakennetaan salaojat rakennetaan myös sadevesien poisto.

Jäsenen antama (20.7.2013 klo:14:41) kommentti

Lisäisin kyllä tuuletusta tuohun umpinaiseen tilaan, vaikka kosteus varmaankin kulkeutuu ulkopuolelta. Talviaikainen tuuletus käyttöön vaikka sitten pakkasvartialla varmistettuna, ellei yläpuolisen tilan lämmittävä vaikutus riitä.

Muuten ihmetyttää onko siis mainitsemasi kaivon vesipinta talon anturatasoa ylempänä? Ei kai.

Jäsenen antama (20.7.2013 klo:14:55) kommentti

markstolle: ei ole vesipinta anturatasoa ylempänä, kaivo on 6m syvä. Mutta kaivosta siis lähtee vedet vielä toiseen kaivoon ja ilmeisesti täytyy ensin selvittää miltä korkeudelta se putki toiseen kaivoon lähtee koska kaikki on siitä kiinni. Kiitos noista tuuletus vihjeistä, kyllä varmasti jotain katsotaan ainakin porrastilaan, että ilma vaihtuisi kunnolla.

Jäsenen antama (20.7.2013 klo:22:49) kommentti

Ei sen kaivon vesipinta siitä nouse, jos sinne salaojavesiä johdetaan.

Veden pinta kaivossa on pohjaveden pinta, joka vaihtelee varsin hitaasti ja vähän pitkään jatkuneiden sateiden, lumen äkillisen sulamisen, pitkän kuivuuden yms. seurauksena. Jos kaivon vettä käytetään talousvetenä, sinne ei pidä johtaa mitään muuta. Muussa tapauksessa salaojat voi johtaa vallan hyvin kaivoon ja jopa sadevesiputketkin, koskapa vesipinta on noin syvällä. (Vai ymmärränkö kaivon syvyyden nyt oikein?)

Jäsenen antama (21.7.2013 klo:11:22) kommentti

Tämä kaivo minne vedet johdetaan ei ole siis mikään talousvesi kaivo vaan sellainen minne ennen ovat jätevedet menneet ja siitä ne on johdettu eteenpäin. Nykyään jätevedet menee suoraan kaupungin putkiin.



Nyt tuohon vanhaan jätevesi kaivoon olisi siis tarkoitus ohjata nämä sadevedet ja salaojavedet ja siitä ne sitten jatkavat matkaansa kauemmas siihen toiseen kaivoon. Siinä ensimmäisessä kaivossa siis mihin vedet ohjattaisiin ensin on siis putki joka lähtee toiseen kaivoon ja koska se putki on varmaan 1,5-2m maan pinnan alapuolella emme tietenkään voi sitä uutta putkea, josta salaojavedet yms tulevat, laittaa tuon putken alapuolelle, sillä sitten jos kaivo joskus täytyy niin vedet eivät lähde kaivsta toiseen kavoon vaan menevätkin salaojaputkiin:D (osasinkohan nyt selittää oikein).

Eli siksi se että anturanalapuolelle laitettaisiin ne salaojat ei onnistu, koska emme mitenkään saa kaatoja niin, vesi ei siis mene itsestään ylöspäin ja pumppuihin emme oikein luota.



Mutta luulisi nyt että sekin jo asiaa auttaa jos ei 40 vuoteen ole ollut sadevesiviemäreitä, että jos sellaiset nyt vihdoin tehdään. Ja toivottavasti sellaisetkin salaojat jotain auttavat jotka kiertävät taloa lattiapinnasta ainakin n. metrin syvyydessä (kellarin kohdalla kenties matalammallakin jos mahdollista). Maa on savimaata ja olen lukenut, että jos anturan alle laitetaan "yllättäen" salaojat voi savi kuivua ja talo "liikkua", olenkohan ymmärtänyt oikein?



Kaivo on toki sen 6m syvä ja vettä siellä on varmaan 3m (en oikein osaa arvioida) joten voi olla että kellarin antura on tuon veden alapuolella, mutta tosiaan siinä kaivossa on siis pohja olemassa, ei ole vaan sellainen jossa on maata pohjalla.

Jäsenen antama (22.7.2013 klo:21:54) kommentti

Ensinnäkin salaoja-, sade- ja sulamisvesiä ei saa johtaa jäteviemäriin, ellei siihen ole sitten kunnan antama lupa.

Se on mahdollista sekaviemärialueilla, muuten ei.

Salaojavesien pumppaaminen on nykypäivää. Pumput ja niiden automatiikka ovat luotettavia. Häiriöhälytyksetkin on olemassa.

Kannattaa laittaa prusvesipumppaamo.

Jos me laitetaan savimaassa salaojat anturapinnan alapuolelle, ei ne OK- taloissa mene niin syvälle, jotta savimaan kuivumista tapahtuisi, koska savimaan kapillaarisuus on voimakasta ja savi pysyy anturoiden alla riittävän märkänä. Sitä painumailmiötä kutsutan konsolidaatiopainumaksi, mutta tässä tapauksessa sillä ei ole merkitystä.

Jäsenen antama (23.7.2013 klo:9:04) kommentti

Kiitos vastauksesta Betonitohtori. Sanoin väärin maa on särkkämaata, ei savi. Kaivo ei ole enää jätevesikäytössä siis vaan jätevedet menee kaupungille ja tämä vanha kaivo ei ole siis enää käytössä ollut vuosiin ja nyt sinne sade yms johdettaisiin ja sieltä ne menisi sellaseen kaivoon jonne saa mennä, ei ole kaupungin putkiin menossa siis.

Pumpuista on lähisuvussa niin huonoja kokemuksia että en usko että isäni, talonomistaja, sellaista suosiolla huolisi siis. Mutta luin siis, että vanhoihin taloihin voi laittaa salaojat korkeammallekin, siis kunhan on sen 40cm alapohjan/lattian alapuoella ja meillä tarkoitus olisi laittaa ihan reippaasti syvemmälle, sekä johtaa ne sadevedetkin nyt vihdoin pois kaivoon, olisi kiva kuulla kyllä että uskotteko sillä salaojallaolevan mitään apua asiaan jos se syvyys ei ole anturan alapuolella? Kellari on siis 40 vuotta vanha ja vasta nyt on sitä härmää yms siis huomattu ja kuivana ollut aina, ennen siellä oli öljysäiliö joka n. 6 vuotta sitten purettiin.

Jäsenen antama (23.7.2013 klo:9:18) kommentti

lisään vielä, siis minulle sanottiin että kun he talon anturoita kaivoivat oli maa kuivaa särkkää, mutta ei savea.

Jäsenen antama (23.7.2013 klo:12:04) kommentti

Sanottakoon suoraan, etteivät ssalaojat maata niiden alapuolelta kuivata. Toisaalta ihmetyttää, mikä ympäristössä on muuttunut niin, että vuosikymmenten jälkeen vasta nyt alkaa esiintyä merkkejä kosteudesta. Ellei sitten syy ole ilmanvaihdon tukkiminen.

Kalkkihärmä sinänsä ei ole vaarallinen, mutta kertoo kyllä kosteudesta, jossa homeet viihtyvät. Ilmeisesti puuttuu enää korkeampi lämpötila jotta niiden kasvu alkaisi.

Muuten, maalajina "särkkä" on ainakin minulle tuntematon.

Jäsenen antama (23.7.2013 klo:12:17) kommentti

Kellariin on lyöty seinään sellaiset sinisetlevyt (finnfoam tms) ja paneelit päälle sekä kattoon laitettu ilmeisesti styroksia eristeeksi silloin kun öljysäiliö on poistettu, se on ollut vaan oikeastaan sellainen kosmeettinen korjaus että seinät olisivat nätimmän näköiset, lämpötila ei nyt siellä ole noussut mitenkään huimasti, että edelleen on kylmä tila, talvella varsinkin, muuta ei ole ympäristössä muuttunut, voikohan sillä olla vaikutusta?



Ei särkkä taida maalaji ollakaan mutta he tarkoittivat ilmeisesti että kuiva särkkä oli se kohta mistä kaivoivat.

Jäsenen antama (23.7.2013 klo:12:28) kommentti

Niin ja se mikä ympäristössä on muuttunut on se mänty kellarin läheltä, mutta siihen jo joku kommentoikin että sen kaataminen yksistään ei syy ole. Vaikka toki iso mänty itseensä vettä varmasti paljon imee.

Jäsenen antama (23.7.2013 klo:13:19) kommentti

ja tuuletusluukku on aina ollut olemassa, mutta ennen se on ollut tukittuna ja vasta nykyään on alettu pitään sitä luukkua kesäisin auki.

Jäsenen antama (23.7.2013 klo:18:47) kommentti

Vielä lisään että varmaankin katsomme näiden seinässä olevien eristeiden taakse, että mitä sinne kuuluu, ja ties vaikka niitä ei enää laitettaisi seinään.



Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Millä pihalaatat puhtaaksi

Tilasimme pihaamme H-betonin kuulapuhallettuja dyyni laattoja. Kun laatat tulivat niissä oli monenlaista likaa-pahin on keltainen, vähän ruosteen näköinen (veden synnytt...

Kalkkihärmää sokkelissa

80-luvulla rakennetun tiilivuoratun talon toisen päädyn sokkeli ja alin tiilirivi on tänä talvena ollut pakkasilla melkoisen valkoinen kalkkihärmästä. Päädyssä on autotal...

Kivitalo

Hei,minulla on 70-luvun valesokkelinen täyskivitalo. Julkisivujen rakenne on ulkoata päin kahitiili-kivivilla-tiili. Seinistä puuttuu tuuletusrako ja pulpettikaton kallis...