Jäsenen kvkj antama (9.3.2011 klo:13:03) kommentti Höyrynsulkupaperia ei ole olemassa, se on ilmansulkupaperi. Höyrynsulkuun tarvitaan tiiviimpi (muovi)materiaali. Vähän viisastelua, mutta näin se on jos puhutaan oikeilla termeillä.
Jäsenen Monta antama (9.3.2011 klo:13:48) kommentti " liitoskohtaan muodostuu höyrytiivis kohta, jos naulaa ei vedetä takaisin." Ei pidä paikkaansa! Miksihän esim. auton renkaassa ei sallita naulaa!
Jäsenen -Make^- antama (9.3.2011 klo:16:44) kommentti Auton renkaassa on yleensä 2 barin paine. Talossa ei! Näillä on huomattava ero.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (9.3.2011 klo:17:13) kommentti "Auton renkaassa on yleensä 2 barin paine. Talossa ei! Näillä on huomattava ero." Ei ole ! Paljonko siinä renkaassa on painetta, kun se on täysin tyhjentynyt ? (naula edelleen renkaassa).
Jäsenen Mr.ElMaco antama (9.3.2011 klo:21:15) kommentti Jos naula on renkaassa, ei se voi koskaan täysin tyhjentyä, tosin, ei voi, vaikkei naulaa olisikaan. Mutta naulan ympärille höyrynsulun tapauksessa jää vuotokohta, pieni sellainen, mutta katon ollessa valmis, niitä on melko paljon.
Jäsenen Monta antama (9.3.2011 klo:21:41) kommentti Ottakaapa vielä erinäisiä seikkoja huomioon, kun te 1)liskutatte sen höyryn-/ilmansulun nitojalla, parhaassa tapauksessa tulee vain kaksi (2) ”pientä” reikää, mutta joskus koko reikäparin väli on reikää, siis niittiä/hakasta kohti,
2) ruuvaatte ruuveilla, naulaatte nauloilla, ammutte hakasilla levyt, paneelit, listat, jolloin tulee jokaista kiinnikettä kohti vähintään yksi ”isompi” reikä,
3) teippaatte saumoja, joissa hetken päästä teipit irtoavat.
Siis reikiä on helvetisti eli ”miljoonia”. Kun ne ajatellaan kerätyksi yhdelle alueelle eli yhdeksi alueeksi, niin hieman karrikoiden sanottuna melkein enemmän kuin vaipan ala. Sehän on sitten siinä. Ei auta lohduttautua siten, että ne reiäthän ovat puristuksissa ja silloin tiiviit.
Näin luulevat tietämättömät/luulotietävät, joten tähän vielä lisää vertausta auton/kottikärryn/fillarin sisäkumillisesta renkaasta: puristustahan on sielläkin sen sisäkumin ja päällysrenkaan välissä enemmän kuin talon katossa/seinissä. Sekin on suhteellista.
Miten on sen höyry-/ilmatiiveyden laita oikein onkaan?
Lisäihmetelyä esim. auton renkaasta, jossa on vaikkapa naula: Miksi renkaan yläosassa on enemmän ilmaa kuin alaosassa? Vai onko? Yleensä ei tarvitse olla naulaakaan.
Jäsenen -Make^- antama (10.3.2011 klo:8:32) kommentti Voisiko vaihtoehtoja hieman tarkentaa väitettään että auton renkaassa ei yleensä ole 2 barin painetta? Tämä on tietenkin noin arvo. Ja huomaa, minä en ole puhunut absoluuttisesta paineesta, jolloin jäljelle jää paine-ero renkaan sisällä verrattuna ulkoilmaan.. Vai tarkoititkohan että auton renkaalla ja talolla ei ole eroa, niinkuin väitin?
Jäsenen vaihtoehtoja antama (10.3.2011 klo:9:35) kommentti "-Make^-". Tarkennan vain vähän. Oman autoni renkaissa on aina 2,8 barin paine (ilman naulaa), riippuen vähän lämpötilasta ja korkeusasemasta. Eroa tuohon 2 bariin on 40%, eli se ei ole "noin arvo". Lisään tuohon aikaisempaan (lainaan kirjoittamaani) pienen tarkennuksen, jotta sen tarkoitus selkeytyisi: "Paljonko siinä renkaassa on painetta, kun se on täysin tyhjentynyt ? (naula edelleen renkaassa)." + Ja rengas tuotu "alipaineistettuun pirttiin" ihmeteltäväksi. Mikä on renkaan paine? Viimeiseen kysymykseen en viitsi edes vastata. Mutta itse höyrynsulkuun liittyen: Ilmassa oleva kosteus siirtyy konvektionaalisesti, tai osapaine-eron vaikutuksesta. Rei`itetyn höyrynsulun kohdalla, se kosteus voi siirtyä joko sisään-, tai ulospäin, vallitsevasta olosuhteesta riippuen.
Jäsenen -Make^- antama (10.3.2011 klo:10:13) kommentti No tuolla ei ole merkitystä kun lähtökohtana oli talon höyrynsulun vertaaminen naulaan auton renkaassa! Talossa ei tule olemaan tapausta että sisällä olisi 2:n baarin paine-ero ulkoilmaan nähden. Tällöin Rakentaja.fi vastaus reiän tiiveydestä, niin kauan kuin naula on paikoillaan on mielestäni oikea! Vahvistuksena tähän yksi oma kokemus juurikin auton renkaasta: Ihmettelin joskun kun renngas oli jatkuvasti vajaa. Siinä oli aina 1,6 bar painetta aamuisin, mutta ei koskaan sen alle vaikka sitä ei olisi täytetty viikkoon. Tarkempi tutkimus toi esiin 2"naulan kulutuspinnassa. Naulan reikä vuosi "yli"paineet tuohon 1.6 bariin asti kunnes kumin puristus jaksoi pitää loput paineet sisässään.. Vastataan nyt sinun kysymyksiin eli tyhjässä renkaassa on yhden ilmakehän paine (abs), jos oletetaan etta paine on täysin tasaantunut renkaan ja ulkoilman välillä. Kun se tuodaan alipaineiseen tilaan, siinä on sen verran ylipainetta (jos oletetaan että rengas on nyt tiivis) sisäilmaan verrattuna kuin talo on alipaineinen.. Mutta mitäs itse meinaat "Ilmassa oleva kosteus siirtyy konvektionaalisesti, tai osapaine-eron vaikutuksesta." Nämähän ovat sama asia! Tarkoitat varmaan että ilmassa oleva kosteus siirtyy diffuusiolla ja konvektiolla?
Jäsenen Monta antama (10.3.2011 klo:10:28) kommentti Arvoisa Make! Rakennusfysiikasta on hyvä tietää enemmän kuin pelkkää mutua ja tuo autonrengasvertaus oli toisaalta hieman pilke silmäkulmassa. Jos sitä et ymmärtänyt, niin silloin et ymmärrä rakennusfysiikastakaan oikeaa tietoa, mutta se vertaus on hifistellen paikallaan, sillä esim. otapa sisäkumi pois ja pistä siinä naula takaisin siihen reikään ja puristelepa sitä lähes tyhjää rengasta veden alla, niin mitähän havaitset. Ammattimiehet eivät kylläkään paikallista sitä reikää panemalla ensin se naula takaisin siihen reikään ja sitten veden alle. Mitenhän se tapahtuu?
Lisää kommentti*