Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Imanvahtokanavien jälkieristys

Muu ilmanvaihto

Kysytty: 13.12.2011 klo:19:59
Olen vaihtamassa vanhaa heikohkolla lämmöntalteenotolla varustettua ilmanvaihtokonetta uuteen matalaenergia lto koneeseen ja itse vaihtotyötä suunnitellessa huomasin että 2000 luvun alussa rakennetun talon ilmanvaihtokanavisto on jätetty eristämättömänä yläpohjan puhallusvillan sisään. Villan painumisesta johtuen osa putkistosta pilkottaa jo villan seasta. Jos lämmön talteenototon hyötysuhdetta on aikomus parantaa pitäisi kanavien eristyskin saada varmaan ajan tasalle.

Vaihtoehtoja on ymmärtääksen kaksi.
- Kaivaa olemassa olevat putket esiin ja tehdä niihin eristys jollain tähän soveltuvalla kanavaeristeellä tai parilla kerroksella 50mm levyvillaa ja kanaverkkoa.
- Puhaltaa ylimääräiset 100-200mm puhallusvillaa yläpohjaan ja jättää rakenne muuten entiselleen.

Mitähän tässä kannattaisi tehdä noin teknisesti ja taloudellisesti ajateltuna.

Seliini Käyttäjä on mies
Kysymyksiä: 2 kpl



Virallinen vastaus
Arvostele vastaus kysymykseen "Muu ilmanvaihto / Imanvahtokanavien jälkieristys":
Jäsenen antama (13.12.2011 klo:22:50) kommentti

Kävin hieman tekemässä lisätutkimusta yläpohjassa ja tilanne on se että nykyinen eristämätön putkisto on kiinnitetty suoraan kattotuoleihin ja sisään tulevat haarat on mitoitettu tämän mukaan eli ilman villan seassatehtäviä putkitöitä ei eristäminen tule onnistumaan. Jos tähän ei halua ryhtyä olisiko mahdollista saavuttaa siedettävä lopputulos tasoittamalla nykyinen puhallusvilla putkien päältä noin putken yläpinnan tasolle ja lisätä putken päälle 2x50mm levy lasivilla (levyt pitkittäin putken suuntaan) saumat limittäin ja tilata sen jälkeen 200mm lisätäyttö puhallusvillalle?

Jäsenen antama (14.12.2011 klo:8:35) kommentti

Kuulostaapa hölmöltä mennä möyrimään puhallusvillan sekaan ja talloa jaloillaan eristeet samalla pilalle. Siinä tulee ilmeisesti myös reikiä höyrynsulkuunkin, koska lentotaitoisia putkeneristäjiä ei ole saatavilla.

Levy saattaa aiheuttaa onteloita puhallusvillaaan. Selluvilla kuorettuu pinnaltaan tiiviiksi parissa vuodessa, joten se olisi sen vuoksi hyvä valinta. Ja kokonaisuuden kannalta olisi parempi puhaltaa lisäeristettä esim. 20 cm yläpohjaan ja putkien päälle vähän vielä reilummin, esim. 30 cm.

Niin, ja onhan se työnäkin helpompaa pirauttaa puhelimella ja tilata puhallusauto pihaan kuin lähteä villojen sekaan mönkimään.

Jäsenen antama (14.12.2011 klo:21:45) kommentti

selluvilla kannattaa tilata ns. liima/sidos aine mukana, jolloin se jähmettyy paremmin yhdeksi massaksi eikä painu juuri lainkaan verrattuna ilman liima-ainetta olevaan. Eikä maksa sen kummemmin, tietenkin pieni probleema voi olla se että pakkasella ei oikein pysty puhaltaan jos sidosaine on vesiliukoinen.

Jäsenen antama (14.12.2011 klo:22:02) kommentti

Selluvillaa ei voi suositella laitettavaksi avonaiselle/kylmälle vintille koska selluvilla imee ilmasta itseensä kosteutta ja näin lisää haitallista kosteutta vinttitilassa.      

Jäsenen antama (14.12.2011 klo:23:41) kommentti

Jo on perusteluja. Mistä näitä oikein riittää ?



Ei se eriste sieltä mitään ime, jos paikat on muuten kunnossa.

Jäsenen antama (15.12.2011 klo:0:33) kommentti

Selluvilla hygroskooppisena materiaalina imee ilmasta kosteutta itseensä ja näinollen lisää vinttitilan
kosteusrasitusta.    

Jäsenen antama (15.12.2011 klo:12:49) kommentti

Se "hakeutuu" samaan kosteustasapainoon ympäröivän olosuhteen kanssa.



Kun ympäröivän ilman kosteus on 70%, ja mitataan eristeen kosteus, on sekin, - yllätys, yllätys 70%.

Kyn ympäröivän ilman kosteus sitten muuttuu, sen eristeen kosteus muuttuu samassa suhteessa.

Jäsenen antama (15.12.2011 klo:15:39) kommentti

Hyvä lämmöneriste EI ime/varastoi ilmasta kosteutta itseensä vaan pysyy kuivana eikä näinollen lisää vinttitilan kosteutta.     

Jäsenen antama (15.12.2011 klo:16:32) kommentti

Silti sen eristeen kosteus on tasapainossa sen ympäröivän ilman/tilan kanssa, eikä siten aiheuta ylimääräistä kosteusrasitetta, kuin itse ilmakaan.

Jäsenen antama (15.12.2011 klo:19:25) kommentti

Selluvillan itseensä imemä  vesi/kosteus haihtuu vintin ilmatilaan lisäten kosteuden vaikutusta rakenteissa. Esim. kuuraa vesikatteen alapuolisilla pinnoilla,  samoin kuin uima-altaan vesi haihtuu ja lisää allashuoneen ilman kosteusvaikutusta rakenteissa.          

Jäsenen antama (15.12.2011 klo:19:37) kommentti

facen rautaisen logiikan mukaan puiset kattotuolitkin lisäävät kosteutta vintillä. Käyttäytyvät nimittäin samoin.



Pikkuisen on mittakaavat sekaisin.

Jäsenen antama (15.12.2011 klo:19:55) kommentti

Eristeen ja ympäröivän ilman kosteus % eivät ole samoja. Mineraalivillan tapauksessa materiaalin tasapainokosteus on hyvin alhainen lähes kaikilla ilman kosteus %:lla, sen sijaan kun % lähestyy 100 (=nestemäistä vettä) niin jossain vaiheessa se mineraalivillallakin lähtee % jyrkkään nousuun eli eriste yksinkertaisesti kastuu. Sen saaminen kuivaksi ei ole aina yksinkertaista. Selluvilla sen sijaan seuraa paremmin ilman kosteusprosenttia ja luovuttaa/vastaanottaa kosteutta tilanteesta riippuen. Lisäksi täytyy vielä huomioida että mineraalivillakin läpäisee kosteutta, eli vaikka itse materiaali ei ime sitä, niin siinä olevassa ilmassa kosteus % lienee about sama kuin ympärillä olevassa ilmassa.



Samalla (face) logiikalla ne puiset kattotuolit ja puuvuoraus ovat kylmällä vintillä myös pahasta kun kerran luovuttavat kosteutta tietyissä tilanteissa. Vertaus vesiämpäriin on siinä mielessä vajavainen koska vesiämpäri haihduttaa, se ei ime kosteutta ilmasta.



Seuraavaksi voineekin alkaa vertailemaan olosuhteita, vallitsevia ilman lämpötiloja ja kosteus %:ja yläpohjassa sekä vertailemaan mikä on vaikutus selluvillasta yläpohjassa olevan ilman kosteusprosenttiin. Eli onko se yläpohjassa vallitsevissa olosuhteissa myönteinen vai kielteinen :)

Jäsenen antama (15.12.2011 klo:21:23) kommentti

Mikä siin on niin vaikea ymmärtää, jos materiaali (selluvilla) imee itseensä kosteutta ilmasta ja myös luovuttaa kosteutta joka saattaa tiivistyä/näkyä vaikka kuurana aluskatteen alapinnalla.   
Muut lämmöneristeet eivät ime itseensä ´ylimääräistä` kosteutta ilmasta, vaan pysyvät ´kuivina`

Ps.Kostea tai kuiva, kuivasta ei haihdu kosteutta.     

Jäsenen antama (16.12.2011 klo:2:14) kommentti

Taitaa olla joillain nuo kosteusasiat enemmän tai vähemmän hakusessa.



No, jätän heidät miettimään omia teorioitaan.



Kyseessähän käsitellään RH% (suhteellinen kosteus) ilmassa, ja sen vaikutusta eri materiaalien RH%:iin.

Jäsenen antama (16.12.2011 klo:9:54) kommentti

Aijaa eikö se ole ilmassa olevaa kosteutta joka tiivistyy kylmille pinnoille ja näkyy mm. kuurana?
Eikö selluvilla luovuta ilmasta ´imettyä` kosteutta takaisin ympäröivään ilmaan ilmankosteuden pienentyessä? 
Ps. Väännä rautalangasta ´tietämättömille` jos asia ei ole käytännössä näin.   

Jäsenen antama (16.12.2011 klo:12:20) kommentti

"Aijaa eikö se ole ilmassa olevaa kosteutta joka tiivistyy kylmille pinnoille ja näkyy mm. kuurana?"

Juuri näin, kuin kirjoitit. Mikä on ongelma ?

"Eikö selluvilla luovuta ilmasta ´imettyä` kosteutta takaisin ympäröivään ilmaan ilmankosteuden pienentyessä?"

Täsmennän:
Se selluvillassa oleva kosteus, on sen villan ilmahuokosissa olevan ilman kosteutta. Tämähän tasaantuu samaan kosteuteen ympäröivän ilman kanssa (hakeutuu tasapainoon).
Eli vesimäärä on sama niin ilmsssa, kuin siinä selluvillan ilmahuokosissa.
Kun puhutaan tuosta "imemisestä", käsittääkseni tällöin puhutaan materiaalin kyllästymisestä.
Tuon kyllästymis-tapahtuman käynnistymiseen vaaditaan suhteellisen kosteuden nousu 100%:iin. Ja kun kosteusrasitetta tästä vielä lisätään, alkaa materiaalin kyllästyminen vedellä (tässä po. tapauksessa). Tällöin kosteus / vesi imeytyy kapillaarisesti.

Ps. Se eristeen eristyskyky perustuu sen eristeen ilmahuokosten sisältämään, paikallaan olevaan ilmaan. Eli yksinkertaistettuna, se ilma on se eristävä tekijä. Se eristeen runkorakenne itsessään ei ole se eristävä tekijä.
PU-tyyppiset eristeet ovat sitten jo kokonaan toinen keskustelunaihe (eivät ole villaeristeitä).

Jäsenen antama (16.12.2011 klo:15:35) kommentti

Niinkö jos seinälauta (puuta) elää ilmakosteuden muutoksissa, niin puukuitu ei ´turpoa` kosteudesta vaan ilmahuokoisten ilman kosteuden vaikutuksesta.  Niinkö?  
Ps. Jos vien sanomalehden kostealle saunan kuistille, niin kostuuko sanomalehtipaperikuitu vai tuleeko siihen kosteita ilmahuokosia?      

Jäsenen antama (16.12.2011 klo:15:42) kommentti

Mietippä sitä ihan itseksesi.



Jätän tämän "kädenväännön" tähän.

Jäsenen antama (17.12.2011 klo:6:59) kommentti

Mineraalivilla ei ole hygroskooppinen eriste, selluvilla on. Mineraalikuitu ei sido kosteutta vaan kosteus jää kuidun pinnalle tai eristeen ilmatilaan. Sen sijaan puukuitu sitoo vettä itseensä ja voi sisältää vettä jopa 20% menettämättä lämmöneristyskykyään. Eli puukuitu sitoo ja luovuttaa kosteutta, mutta mineraalikuitu ei. Tämä on näiden kuiujen ero.

Mineraalikuituinen eriste menettää lämmöneristyskykynsä erittäin pienillä kosteusarvoilla. Siksi mineraalikuituisessa ulkoseinässä on oltava tehokas ilma / kosteussulku. Sama pätee myös puukuituseinään. miksi sitä pitäisi tietentahtoen "kastella".


Jäsenen antama (17.12.2011 klo:12:20) kommentti

”Mineraalikuitu ei sido kosteutta vaan kosteus jää kuidun pinnalle tai eristeen ilmatilaan.”



Tuo pitää paikkansa, mutta eristyskyky heikkenee, sillä mitä ”kosteampi” eli vesihöyryisempi ilmatila eristeessä on, niin sitä huonommin eriste eristää.



”Sen sijaan puukuitu sitoo vettä itseensä ja voi sisältää vettä jopa 20% menettämättä lämmöneristyskykyään.”



Tuo pitää osittain paikkansa, mutta sitä on syytä korjata:

”Sen sijaan puukuitu sitoo vettä itseensä ja voi sisältää vettä jopa 20%, mutta menettää lämmöneristyskykyään.”



”Eli puukuitu sitoo ja luovuttaa kosteutta, mutta mineraalikuitu ei.”



Tuo pitää paikkansa, koska miten mineraalikuitu voisikaan luovuttaa kosteutta, kun se on kuiva eli se ei sisällä kosteutta, joten silloin voidaan sanoa



”Tämä on näiden kuiujen ero”.



”Mineraalikuituinen eriste menettää lämmöneristyskykynsä erittäin pienillä kosteusarvoilla.”



Väite on täysin väärä, joten korjataan sitä:



”Mineraalikuituinen eriste menettää lämmöneristyskykyään erittäin pienillä kosteusarvoilla.”



Siihen lisättäköön, että vastaavalla tavalla käyttäytyy myös puukuituinen eriste.





”Siksi mineraalikuituisessa ulkoseinässä on oltava tehokas ilma / kosteussulku. Sama pätee myös puukuituseinään. miksi sitä pitäisi tietentahtoen "kastella".”



Tuo pitää paikkansa ja tuo on toisaalta ristiriitaista muun samassa tekstissä olevien lausumien/väitteiden kanssa.


Jäsenen antama (17.12.2011 klo:13:00) kommentti

Tarkotin lopussa höyrysulun käytön tarpeellisuutta.

Jos et ymmärä älä sotke asioita...

Jäsenen antama (17.12.2011 klo:15:09) kommentti


"Tarkotin lopussa höyrysulun käytön tarpeellisuutta."

Höyrynsulku on aina tarpeellinen. Sitähän ei ole kiistäminen ollenkaan ja senpä vuoksi minäkin panin loppuun vähän lainausta ja kommenttia:


"”Siksi mineraalikuituisessa ulkoseinässä on oltava tehokas ilma / kosteussulku. Sama pätee myös puukuituseinään. miksi sitä pitäisi tietentahtoen "kastella".”

Tuo pitää paikkansa ja tuo on toisaalta ristiriitaista muun samassa tekstissä olevien lausumien/väitteiden kanssa.

Vielä lopuksi:

"Jos et ymmärä älä sotke asioita..." tai täsmällisemmin
Kun et ymmärrä, niin älä sotkeennu asioihin, joissa pitää tietää ja osata.

Jäsenen antama (17.12.2011 klo:21:59) kommentti

"Eikö selluvilla luovuta ilmasta ´imettyä` kosteutta takaisin ympäröivään ilmaan ilmankosteuden pienentyessä? "



Kyllä, näin se on. Selluvilla hakeutuu tasapainotilaan ympäröivän ilman kosteus% kanssa (joka ei tarkoita sitä että molemmilla on sama kosteus %)

Mutta nyt täytyy ottaa huomioon se että talvella kylmällä ilmalla suhteellinen kosteusprosentti on usein erittäin korkea, jopa lähelle 100%. Tällöin on epätodennäköistä että ilmaan luovutettaisiin kosteutta, pikemmin käy päinvastoin. Eli kun on "märkää" imetään hieman märkyyttä pois ja kun on "kuivaa" luovutetaan vettä takaisin. Äkkiseltään ajateltuna ei kuullosta haitalliselta.



Onko tästä ominaisuudesta hyötyä/haittaa vuoden mittaan ja jos on jompaa kumpaa niin missä olosuhteissa näin on ja kuinka suuren osan vuodesta kyseiset olosuhteet kattavat? Määrättyihin olosuhteisiin liittyvien johtopäätöksien teko edellyttäisi olosuhteiden mallintamista yläpohjassa.

Jäsenen antama (17.12.2011 klo:22:53) kommentti

Selluvilla SV:
Asennetaan puhaltamalla vaaka - ja onteloyläpohjaan sekä väli- ja alapohjaan tyyppihyväksynnän mukaisesti. Tuote soveltuu erinomaisesti myös lisälämmöneristeeksi. Tuotteella voidaan eristää myös IV-kanavien vaakaosuudet.



Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia: