Jäsenen Hlj antama (18.2.2013 klo:19:58) kommentti Niin, voi olla noinkin. Yksi kuntotarkastaja kuitenkin antoi meille tuon suosituksen juurikin sisäilman parantamiseksi. Polyuretaanilevyjä ei siis asennettaisi lämmönneristysmielessä, vaan sisäkatot tiivistettäisiin niillä, saumat suljettaisiin polyuretaanivaahdolla ja alumiiniteipillä, jolloin kaasusulun pitäisi olla aika hyvä (seinät ovat tiiltä, joten niiden kauttahan sädesienen ei pitäisi edetä). Katon kautta ei tällöin pitäisi tulla mitään sisäilmaan. Eri juttu tosiaan on, pääsekö tuloilman mukana edelleen yläpohjasta pihalle kulkeutuneita sädesienikaasuja... Hankala tosiaan tietää, mikä tässä olisi paras ratkaisu ilmanvaihdon kannalta. Toiset vannovat koneellisen ilmanvaihdon nimiin, mutta toiset taas ovat sistä mieltä, että kyllähän painovoimallisen ilmanvaihdonkin pitäisi riittää, jos se vain on hyvin toteutettu. Onhan tässä talossa voinut asua suht terveenä jopa nytkin, vaikka ainoa tuloilma tulee ajoittaisten ikkunatuuletuksien kautta... joten on vaikea ymmärtää, mikseivät sitten joka huoneeseen asennettavat tuloilmaventtiilit riittäisi parantamaan tilannetta täysin terveelliseksi. Nykyäänhän on myös olemassa seiniin asennettavia venttiilejä, joihin saa tarvittaessa imua ja lämmitystäkin... Miksi koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä olisi silti noita ratkaisuja parempi?
Jäsenen vaihtoehtoja antama (19.2.2013 klo:2:43) kommentti Älä luota tuuriin tuon sädesienen kanssa. Pahimmasssa tapauksessa, otollisissa olosuhteissa se valtaa koko talon hyvinkin lyhyessä ajassa. "...(seinät ovat tiiltä, joten niiden kauttahan sädesienen ei pitäisi edetä)." Em. käsitys/luulo on väärä. Rakenteet kuntoon, ja ilanvaihto nykyaikaiselle tasolle. Tarvitset suunnittelijan apua projektissa.
Jäsenen Betonitohtori antama (19.2.2013 klo:7:08) kommentti Mitä tarkoittaa, että sädesienistä on saatu viitteitä? Onko ne määritelty mikrobitutkimuksella vai onko pelkkä viite (luulo)?
Jäsenen Hlj antama (19.2.2013 klo:18:38) kommentti Tämän paikan päällä käyneen kuntotarkastajan nenä sai viitteitä sädesienestä hajun perusteella. (Kenties homekoirien sukua? :D) Tarkempia mittauksia ei ole ainakaan vielä raaskittu tehdä. Tuon Eviran hyväksymän firman kuntotarkastajan mielipide siis oli, että yläpohjassa saisi lopulta muhia mitä vaan, jos kaasujen pääsy sisäilmaan estetään visuilla eristämisillä... Yläpohja on kyllä hyvin tuulettuva, eikä sinne enää jatkossa pitäisi päästä ulkoilmankosteutta kummempaa, kun vesikatto on tarkoitus uusia (sisältäen kondenssivesisuojatun aluskatteen), joten siksi suoranaisesta homehtumisesta ei pitäisi olla pelkoa. Eikä kai siis jatkossa sädesienellekään otollisia olosuhteita olisi tarkoitus jättää... No, saapa nähdä, miten tästä sotkusta ottaa selvää. Tämän kahden vuoden talossa asumisen aikana ollaan kohdattu tässä talossa niin paljon ongelmia ja niin paljon erilaisia korjausehdotuksia, että ainoa lopputulos mahtaa olla vain mielenterveyden ja rahojen menetys... Entistä omistajaakaan ei saa vastuuseen mistään (ei piilovioista eikä tiedon pimittämisestäkään), kun kaikki ongelmat ovat liian monitulkintaisia. Mutta niin, mites jos sitä ilmanvaihtoa tehostaisi ns. "huippuimurilla"? Eli tuloventtiileitä ikkunoihin ja ilmanpoisto tehokkaammaksi...
Jäsenen vaihtoehtoja antama (20.2.2013 klo:0:00) kommentti Saahan sitä ilmanvaihtoa tehostaa, - ei se pahasta ole, - mutta se paljastunut isompi ongelma, ja sen todellinen selvittely... Tytkituta se talo kunnolla, ja sen mukaan ne korjaustoimet tärkeys/kiireellisyysjärjestykseen.
Jäsenen Betonitohtori antama (20.2.2013 klo:7:05) kommentti Kuten edellä on mainittu, tutki rakenteet ensi ja hutki vasta sitten. Pelkkien luulotietojen mukaan ei kannata tehdä mitään. Muuten, sädesieni on hometta. Asiantuntija selvittää rakenteiden kunnon ja suomentaa vauriomekanismit tilaajalle, niissä ei ole mitään uutta ja outoa.
Jäsenen Hlj antama (20.2.2013 klo:18:56) kommentti Ongelma onkin siinä, että itsellämme on mennyt usko todellisen asiantuntijan löytämiseen. Juurihan me on täällä tarkastajaa käytetty, ja juuri häneltä niksejä ja arvioita saatu... Mutta kun tuntuu, että kaikkien "asiantuntijoiden" päätavoitteena on tutkia vain niin vähän kuin laskun kirjoittamiseen vaaditaan (ainakin ostotilanteemme kuntotarkastaja toimi näin. Tämä toinen taas antoi kyllä enemmän neuvoja, joiden pätevyyttä koitan juuri nyt arvioida teidänkin avulla). Mistäpä sitä tietäisi, miten löytää oikeasti palkkansa lisäksi auttamisesta kiinnostuneen henkilön. Ei ole varaa käyttää pariakymmentä tarkastajaa maksaen jokaiselle 90 e/h, ja valkata sitten niistä parhaimmalta vaikuttava... Voi kun, tietäiskin, mistä moisen pätevän kokonaisarvion saisi kohtuuhinnalla...
Jäsenen Halpakorjaus antama (20.2.2013 klo:19:52) kommentti Jos eristeenä on puhallusvillaa, voi sen imuautolla imeä pois. Rakenteiden puhdistuksen jälkeen, voidaan puhaltaa uudet eristeet (selluvilla parasta) tilalle. Höyrynsulku voidaan myös samalla tarkistaa, ettei ole vuotoja. Rakoventtilit (säädettävä malli) ikkunakarmin rakoon on helppo jälkikäteen lisätä, jolloin painovoimainen ilmanvaihto toimii noinkin kohtalaisen hyvin. Uretaanilevytys kuulostaa hölmöläisten hommalta.
Jäsenen Hlj antama (20.2.2013 klo:22:44) kommentti Kiitos mielipiteistä! Olisi vain aina mukava kuulla vielä tarkempia perustelujakin, miksi eristys ei mielestänne toimisi... Tuossa polyuretaanieristyssuunnitelmassa ei siis oletetakaan, että itse yläpohjan tilanne ratkeaisi tuolla, mutta tarkoituksena olikin yrittää parantaa sisäilman laatua estämällä ilmantulo yläpohjasta... Tokihan sitä voisi poistaa myös kaikki eristeet ja mahdollisesti desifioida rakenteet (millähän aineilla sekin onnistunee), mutta kun jotenkin olen saanut sen käsityksen, ettei noillakaan toimenpiteillä voisi vielä varmaksi taata, että sädesienipitoisuudet poistuvat.... Tuo eristäminen olisi siis ainakin halvempi (ja ainakin yhden arvion mukaan toimivakin) vaihtoehto koko katon purkamiselle ja uudelleenrakentamiselle, joka olisi tässä elämäntilanteessa liian kallis urakka...
Jäsenen vaihtoehtoja antama (21.2.2013 klo:2:08) kommentti Ei sitä sädesientä desinfioimalla hävitetä. Toimenpide vaatii vaurioituneen rakenteen uusimista. Tuo eristämisen "mielekkyys" (villa vai uretaani) kannattaa tarkastella kokonaisuutena rakennuksen asettamien rajojen, ja järkevyyden puitteissa.
Jäsenen Pm antama (21.2.2013 klo:10:41) kommentti Uretaanikipsilevyllä saa siistin ja höyrytiiviin katon. Nyt vaan alkaa viisastelu siitä, että katossa on sitten kaksi höyrynsulkua, joista tosin 70 -luvulla tehty on teoreettinen.
Jäsenen marksto antama (21.2.2013 klo:11:20) kommentti Eikö nyt ensisijaista olisi hankkiutua selvyyteen siitä, onko sädesientä vai ei. Lisäeristäminen sinänsä suositetulla tavalla voi olla hydyllistä, mutta jättää Sinut samaan epävarmuuteen, jossa nytkin olet. Mitenpä sienen sinne yläpohjaan haitattomaksi "koteloisi", JOS sitä siellä on? Yhden haenkilön, vaikkakin asiantuntijan, haistamalla saama epäily, jota muut tervenenäiset eivät ole huomanneet, ei ainakaan minua vakuuta.
Jäsenen Pm antama (22.2.2013 klo:9:21) kommentti Tuohon ilmanottoputkeen vielä. Sen voi tuoda ulos seinästä niin pitkälle kuin tekniset ratkaisut ja esteettinen silmä sietävät. Itselläni se putki tulee ulos päätyseinästä niin, että se menee noin metrin räystään ulkopuolelle. Syynä viritykseen oli se, että halpaan seinämaaliin näyttää muodostuvan homepilkkuja.
Jäsenen JTPro antama (24.2.2013 klo:21:54) kommentti Toinen vaihtoehto tuloputkelle on ottaa se ulos seinästä ja viedä poikkeuksellisesti putkea alaspäin, seinänviertä pitkin, jos kerran ylhäällä laudoituksen kohdalla "pölisee" yläpohjan pöpöt. Ei nätti tämäkään ratkaisu, mutta estää ainakin viistolumen satamisen "suorana törröttävään" putkeen ja jopa mahdollisen tukkeutumisen. Huippuimuri painovoimaiseen iv:hen (+olemattomiin tuloilmakanaviin) yhdistettynä on huono idea, koska se lisää talon alipainetta ja imee silloin myös yläpohjasta lisää pöpöjä sisälle. Koneellinen tulo/poisto on hieman parempi ratkaisu, mutta siinäkin iv kone ylläpitää pientä alipainetta jotta ei ilman (kosteus) vuoda rakenteisiin. Koneellisessa ilmanvaihdossa on kuitenkin se etu että ilma oikeasti myös vaihtuu. Pelkkä painovoimainen tulo/poisto lienee alipaineen kannalta jopa paras vaihtoehto, mutta siinä on sitten se mahdollisesti hyvinkin vajavainen ilman vaihtuvuus ongelmana, samoin mahdollinen veto venttiileistä ja epätasainen toiminta eri keleillä (kesä/talvi tuulinen ilma/tyyni). Tässä näyttäs olevan kolme korjattavaa asiaa: 1) yläpohjan pilaantuneen materiaalin poisto 2) yläpohjan höyryn/ilman sulun korjaaminen 3) ilmanvaihdon tehostaminen. Jos raha on vähissä voi yläpohjaa tiivistää yksinkeraisemmillakin vaihtoehdoilla, vaikkapa teippaamalla nykyisen höyrynsulun reikiä tai korvaamalla sen alumiinipaperilla jos uretaani on liian tyyris ratkaisu. "uretaani" tiivistys lienee kuitenkin hankala tehdä täydelliseksi, johtuen siitä että talossa on myös (tiili vai puu?) väliseinät, jos ne menevät ylös asti, tulee helposti "patentteja" uuden höyrynsulun tekemisessä. Mutta kaikille näille kolmelle asialle on jotain tehtävä, pelkkä tiivistys ei ole riittävä ratkaisu.
Jäsenen Piirakainen antama (10.3.2013 klo:10:45) kommentti Voi sitä "maakellarin hajua" tulla myös seinistä ja alapohjasta. Eivät ne vanhojen rakennusten sahanpurut tai villat kovin raikkaalta tuoksu, varsinkin jos talo on joskus jäänyt kylmilleen. Ja jos taloon lisää koneellisen ilmanvaihdon, voi seinissä ja alapohjassa tilanne taas muuttua. Tämä on vain arvaukseni, mutta kunnon tutkimus lienee paikallaan, jottei tulisi pettymyksiä sitten kun katto on saatu kuntton.
Lisää kommentti*