Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Viemärikaivannon tiivistäminen

Maa- ja pohjarakenteet

Kysytty: 8.4.2011 klo:12:57
Onko olemassa jotakin menetelmää,jolla kaivanto jossa talooni tulevat vesijohto ja viemäri ovat, saataisiin tiivistettyä jälkikäteen ilman kaivuutöitä.
Tilanne on sellainen, että kaupungin viemärikaivannossa, varsinkin,näin keväällä, vedenpinta on korkeammalla kuin kellariosani perustusten salaojat. Vesi tulee viemärikaivannon sorastuksen läpi kaupungin puolelta.
Omalta tontilta tulevien salaojavesien pumppaus ei ole ongelma. Kaupungin viemärikaivantoa en kuitenkaan viitsisi kuivana pitää.



Virallinen vastaus
Helpoin tapa on kaivaa lapiolla kapea kaivanto, ja tehdä pato betonilla. Ilman kaivua työn voi tehdä injektoinnilla. Putken läheisyyteen painetaan paineella sementtilietettä. Injektoinnin voi joutua tekemään useaan kertaan, jos vesi virtaa voimakkaasti.

Arvostele vastaus kysymykseen "Maa- ja pohjarakenteet / Viemärikaivannon tiivistäminen":
Jäsenen antama (8.4.2011 klo:13:08) kommentti

Eipä oikein ole, kyllä se ajan kanssa tiivistyy.

Jäsenen antama (8.4.2011 klo:13:40) kommentti

Katu ja viemäröinti on tehty -86,rakennus silloin jo olemassa.Ongelma on vain lisääntynyt lähivuosina.

Jäsenen antama (9.4.2011 klo:8:07) kommentti

Toimisikohan tuossa sama millä japanissa tukittiin vesivuoto eli vesilasi injektointi.

Jäsenen antama (9.4.2011 klo:18:00) kommentti

Vesilasia ei kannata käyttää. Sen kovettimena glyöksaalia, joka on myrkky.

Jäsenen antama (9.4.2011 klo:20:07) kommentti

Vesilasi ei ole ainakaan kovin myrkyllistä, koska sitä käytetään esim. sisätiloissakin tehtyjen kaivantojen tukemiseen. On täysin hyväksytty menetelmä. Vesilasi (valmistetaan kvartsihiekasta ja soodasta) on toiselta nimeltä natriumsilikaatti, joka kovettimien eli kiihdyttimien avulla ”muutetaan ikkunalasiksi” eli pysyväksi yhdisteeksi.

Jäsenen antama (9.4.2011 klo:21:16) kommentti

Niinhän sitä on käytetty. Mutta Glyoksaali on myrkky ja voi aiheuttaa hajuhaittoja ja kaasumaisena sisätiloihin tullessan voi aiheuttaa terveysriskin. En suosittele misään nimessä.

Toisaalta glyoksaali on ympäristömyrkky. Esim. lattioiden alustäytön injektoinnissa kovettumisreaktiot eivät ole täydellisiä, joten glyoksaali voi jäädä nestemmäiseksi ja se ei ole hyvä asia.

Vesilasi täyttää soran ilmahuokoset ja muuttaa alustäytön kapillaariseksi!!!!


Jäsenen antama (9.4.2011 klo:22:21) kommentti

En kiellä enkä suosittele. Se ei muutu miksikään siitä. Kyseistä "myrkkyä" käytetään jopa paperin valmistuksessakin. Myrkky tai ei. Se siitä eikä sen enempää.

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:9:04) kommentti

Vesilasi-injektoinnista rakennusten alla on erittäin vähän tutkittua tietoa. En suosittele käytettäväksi.

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:10:44) kommentti

Kysyjälle! Minkäänlainen injektointi ei tule kysymyksen, ei ”sementtinen” eikä "japskilainenkaan".

Riippuen maaperästä, sillä uskoakseni se ei ole niin tiivistä, että minkäänlainen patokaan ei onnistu. Koska salaojasi ovat alempana kuin ”kaupungin vesi”, niin ei ole sellaista patoa, jolla voisit estää ”kaupungin veden” pääsemisen salaojiisi aina jostakin paikasta. Eräs keino on laittaa talosi vesitiiviiseen altaaseen. Tämä on näin ollen mahdoton tehtävä. Toinen järkevämpi, mutta vaatii kaivamisen, tehdä ”vetävämmät” salaojat talosi ympärille joko alkuperäisten viereen tai sitten alemmaksi tai sitten vähän kauemmaksi talostasi.

Jos tosiaan ainoa kulkureitti ”kaupungin vedelle” on se kaivanto, niin silloin siitä laitetaan ”viettosalaoja” muille maille poispäin talostasi. Ainakin se vähentäisi pumppaustasi. Jos nykyiset sinun salaojat toimivat ja riittävät estämään vedennousun salaojasi ympäristössä, niin miksi pumppaillet, ei tarvitse.

Sitten vielä siitä injektoinnista: Kumpaakaan em. systeemiä ei kannata käyttää, sillä se ”kaupungin vesi” on eräänlainen tsunami, jolloin se nostaa kaikki injektoinnit ja sen yläpuolella olevat maat ylös melkoisella varmuudella, jos sen kaivannon ympäristö ei ehdi ”imemään” sitä kaivannon tsunamia. Tämä vertaus on kyllä kuin hyttysen pisi Atlantissa Japskeihin verrattuna, mutta on kuitenkin. Jos se ympäristö ehtii imemään sen kaivannon veden, että injektoitualue ei nouse, niin silloin se vesi menee muita reittejä sitten sinne salaojiisi.

Tapauksessasi vesilasi systeemihän suoritettaisiin talon ulkopuolella, joten siitä ei kannata keskustella ”sisällä vai ulkona”. Toisaalta maassamme on näitä ”vesilasi-injektointiin” erikoistuneita firmoja, jotka injektoivat myös sisätiloissa kaivantoja, mutta tietääkseni ainuttakaan yritystä mistään liriin joutumisesta ”myrkkyjen” vuoksi ei ole ainuttakaan. Toisaalta tätä vesilasihommaa myrkkyineen on käytetty ja käytetään melko laajassa mitassa paperinvalmistuksessa maassamme, eikä sieltäkään ole ainakaan joka päivä tihkunut mediaan mitään ”aspestoosiin” tai muuta hälyyttävää verrattavaa.

Se, miksi paperimiehiä/-naisia on ”kuollut”, mutta ei haudattu elävänä, on heidän ”itsemurhansa” eli ovat aikoinaan panneet narun kaulaansa huimilla palkkavaatimuksillaan ja sitä kautta aikojen saatossa se naru on kiristynyt. Seurauksia on tiedossa.

Sitä vesilasisysteemiä myrkkyineen ei ole kovinkaan tutkittu, koska paperiahan ei ole maassamme vielä varmaankaan tehty kovin pitkiä aikoja, joten tutkimukset ovat jääneet hyvin vähiin. Tästähän tuntuu ”tohtorilla” olevan enemmän ”varmaa” tietoa. Toisaalta eivät nämä firmat, jotka tekevät näitä maainjektointihommiaan, pahemmin tutki tekosiaan, vaan odottavat (no ei sitäkään), mitä perästä kuuluu.

PS! En kiellä, en käske, en suosittele mitään, vaan kysyjä tehköön päätöksensä aivan itse, mutta ”kaupungin vesien” pumppaus on melko varmasti edullisin ratkaisu, jos välttämättä haluaa pumpata. Ensin on syytä tarkastella tarvitseeko sitäkään tehdä. Se on varmaa, että paperiteollisuudessa on käytetty ja käytettäneen vieläkin 40%:sta vesilasi-glyoksaalia melkoisen paljon. Sen myrkyllisyydestähän minulla ei ole mitään tietoa kuin joskus vain hyvin läheltä seuranneena, enpä viitsi sanoa, että peräti os..ll..osa…a.

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:11:32) kommentti

Siitä huolimatta en suosittele vesilasi-injektointia...

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:11:56) kommentti

"Siitä huolimatta en suosittele vesilasi-injektointia..."



Siis mistä huolimatta kuka on suositellut? Olisiko sanallisia perusteita?

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:12:07) kommentti

No, taas se jankkaaminen alkoi....

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:12:18) kommentti

Jankkaamista tai ei mutta...

RakMk B3 velvoittaa...



"3.10 Injektointi- ja stabilointiaineet

3.10.1

Luonnontilaisten maakerrosten, maarakennusmateriaalien tai kallion mekaanisia ominaisuuksia voidaan parantaa ja vedenläpäisevyyttä pienentää injektoimalla ja stabiloimalla. Halutun vaikutuksen saavuttamiseen soveltuvan injektointi- tai stabilointiaineen laadusta ja vaadittavasta vaikutusajasta samoin kuin vaikutuksen pysyvyydestä on varmistuttava puolueettoman tutkimuslaitoksen tekemillä riittävillä ennakkokokeilla, jollei aineen käytöstä ole aikaisempia kokemuksia vastaavissa olosuhteissa.



3.10.2

Käytettävät injektointi- ja stabilointiaineet eivät saa sellaisenaan, eivätkä keskenään tai maaperässä olevien ainesten kanssa reagoidessaan aiheuttaa rakennuspaikalla tai sen ympäristössä pohjaveden tai maapohjan pilaantumista. Injektointi- ja stabilointiaineiden ja niiden osakomponenttien myrkyttömyys ja kemiallinen koostumus on varmistettava ennen niiden käyttöönottamista. Kaikkien injektointi- ja stabilointiaineiden alkuperä on todettava ja tallennettava."



Tämä selvitys on ensin tehtävä, ennekuin injektointi on aloitettava. Jos on vaarana, etteivät kaikki myrkylliset osa-aoneet reakoidessaan muutu vaarattomaan muotoon ei injektointia saa suorittaa.

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:13:44) kommentti

Missä siellä mainitaan sanallakaan vesilasista myrkkyineen? En minä ainakaan tuossa nähnyt. Kuinka vähän on tutkimusta tehty vesilasista myrkkyineen. En minä ainakaan tuossa nähyt.

Kuka on sanonut tässä kysyjän tapauksessa tabiloitettavan vesilasilla myrkkyineen? En minä ainakkan ole nähnyt.

Niinhän se on, että on tuotava seipäitä, kun aidasta puhutaan ja tieto loppuu.

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:14:02) kommentti

Ei tarvitsekkaan olla, koska RakMk:n mukaisen määritykset on aina tehtävä ennen maainjektointia.

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:15:02) kommentti

”Vesilasi-injektoinnista rakennusten alla on erittäin vähän tutkittua tietoa. En suosittele käytettäväksi.

Siitä huolimatta en suosittele vesilasi-injektointia...”



Kuin kissa ja kuumapuuro!



Kuka on ehdottanut kysyjän tapauksessa vesilasi-inkjektointia myrkkyineen?


Jäsenen antama (10.4.2011 klo:15:10) kommentti

Vastasin MAKEN kommenttiin. En suosittele vesilasia....

Jäsenen antama (10.4.2011 klo:23:43) kommentti

rakrak hyvänen aika! Anteeksi kuinka? On syytä osata lukea ja ymmärtää lukemansa tai ainakin yrittää ennen kuin alkaa solvata tai jos osaa lukea ja ymmärtää, niin pitää katsoa, mitä on kirjoitettu.

Toisaalta, kun katselee tunne nimimerkkisi alle, niin sinunhan pitäisi tästä kysyjän asiasta oasta sanoa muuta kuin solvata. Kyllä kysyjä on saanut vastauksen.