Jäsenen Kysyjä667 antama (9.11.2012 klo:10:17) kommentti Lisäyksenä vielä että seinäelementit on perustettu 1x1m laattojen päälle kulmiin ja laatat n 3m välein seinusto1lla, eli ei ole yhtenäistä anturaa. Kuvan leikkaus on anturalaatan kohdalta.
Jäsenen Betonitohtori antama (9.11.2012 klo:13:53) kommentti Tarkista, onko vettä elementin eristekerroksessa sen alaosassa. Riskirakenne. Voisit vielä tarkistaa miten betoniseinän kosteus on sisäpuolella lattianrajassa / seinän yläosassa...., Eli vertaa kosteusjakaumaa, seinän yläosa yleensä kuiva....
Jäsenen Kysyjä667 antama (9.11.2012 klo:14:32) kommentti Hankalampi homma tarkistaa elementin eristekerros kun on koteloitu rakenne. Miten onnistuu, porareikien kauttako? Kapillaarista kosteuden nousua mitattu sisäpuolella ihan lattian rajassa listan alla, heti ylempänä kuivaa. Kosteutta oli erityisesti syksyn rankkasateiden jälkeen. Vanhat salaojat olleet tukossa, vettä tuli runsaasti kun vanhat putket kaivuun yhteydessä rikkoutuivat.
Jäsenen Betonitohtori antama (9.11.2012 klo:17:17) kommentti Mittaappas ensi talvena sisäilman mikrobipitoisuus. Jos sisäilmassa on kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja niin tiedät ainakin yhden kohdan mistä tarkistaa....
Jäsenen Kysyjä667 antama (9.11.2012 klo:18:07) kommentti Näin juuri on tarkoitus tehdä kun kovemmat pakkaset tulevat. Keväällä sitten huomaa miten uudet salaojat kuivattavat. Sitä ennen kuitenkin täytyy nuo eristeet ja patolevyt laittaa. Eli voisitko vielä antaa kantasi alkuperäiseen kysymykseen patolevyjen ja eristeiden suhteen. Miten mielestäsi ne kannattaisi sijoittaa? Kiitokset vastauksista!
Jäsenen Betonitohtori antama (9.11.2012 klo:21:51) kommentti Routaeristeiden päälle tai alle ei pidä laittaa muoveja. Umpisolueriste yksin riittää. Seinän maanalaiselle osalle on syytä laittaa patolevy. Patolevy katkaisee maakosteuden siirtymisen seinärakenteeseen, (maanalaiseen seinäosaan). Salaojitus alentaa pohjavettä, mutta ei estä kapillarista kosteuden siirtymistä rakenteisiin. Jos lattian alla on perusmaa eristeen alla tai alusta on kapillaarista muuten, siirtyy kosteus lattian alta seinärakenteeseen ja siitä sitten ylöspäin sisäkuoreen. Toki salaojitus vaikuttaa aina perusmaan kosteuden vähenemiseen, mutta vaikutus tässä näkyy ajan mittaan... Hankalia hommia, näin ei pitäisi seiniä rakentaa...
Jäsenen Jv20531112 antama (9.11.2012 klo:22:40) kommentti "Umpisolueriste yksin riittää", mutta EPS ei ole sitä!
Jäsenen ruosu antama (10.11.2012 klo:0:14) kommentti Anteeksi, mutta eikö tässäkään tapauksessa voisi injektoida noita seiniä, jos nyt kumminkin sattuisi niin käymään että se kosteus sieltä listan alta kumminkin vielä ryömii...! Ihan näin varovasti vain ehdottelen, anteeksi vain...! Tuossa ainakin tuota tilaakin näkyisi olevan...? Niinettä näin nöyrästi vain..., joku aika sitten ehdottelin tätä mutta tyrmättiin tylysti, ja ketju katk...! Ja tottakai XPS:ää maan alle! Anteeksi nyt vaan vielä kerran...!
Jäsenen Betonitohtori antama (10.11.2012 klo:7:29) kommentti En ole vielä nähnyt yhtään onnistunutta betoniseinän injektointia. Tiiliseinät ja sen tyyppiset kyllä jollain lailla onnistuvat. Ongelmana tässä on se, että jos eristekerros on homehtunut, niin miten ikkunoiden ja ovien sekä muiden sisävaipan epäjatkuvuuskohdat tiivistetän? Eristekerros on myös "auki" yläpohjan eristeisiin seinän yläosassa. Ongelmallinen rakenne. Näitä tehtiin aikoinaan paljon, varmaan useita tuhansia OK- ja rivitaloja. Silloin ei ymmärretty rakennusfysikaalisia juttuja eikä riskirakenteita.
Jäsenen ruosu antama (10.11.2012 klo:23:28) kommentti Olen samaa mieltä siinä suhteessa, erittäin ongelmallinen rakenne, en vaan halunnut maalata pirua seinälle/seinään heti kerrasta! Jos on vähän tuuria ,niin ei ehkä ole niin pahaksi päässyt jos on silloin tällöin päässyt johonkin suuntaan kuivumaan! Eikähän tässäkään sitä onnistumista "näe"! Seurantamittauksilla injektoinnin jälkeen voi todeta että TOIMII! Tämäkään homma ei ole maallikoille! Sitten asiasta aivan toiseen..., tuossa kuvassa....,"solumuovilevy d 50", mitenkäs se tulkitaan....?
Jäsenen Betonitohtori antama (11.11.2012 klo:8:15) kommentti Styroksi, paksuus 50 mm!
Jäsenen JR454159223 antama (11.11.2012 klo:12:46) kommentti Tervapahvi ja patolevy, kuten "virallinen" neuvoja ohjaa. Siis ei styroksia pystyyn eikä rakenteeseen ollenkaan, vaan patolevy. Alkuperäinen rakenne on jo susi syntyessään, jolloin patolevy korjaavirhettä, mutta routasuojaus on tehtävä XPS:llä suorilla seinillä 120 cm leveänä (50+50 pontaten ja saumat ei kohdakkoin) ja nurkissa 150 cm. Tämä routasuojaus on pantava niin vinoon, että se eristää eli estää pakkasen pääsyn anturaan "ylhäältä" päin, jolloin se korvaa myös oikeastaan "pystyeristyksen".
Jäsenen Kysyjä667 antama (11.11.2012 klo:17:38) kommentti Yritetään vetää hieman yhteen; viistovalu anturalaattojen päälle ja bitumihuopa ylös n.10cm, sokkelia vasten patolevy, kiviainestäytöllä lisää kaatoa n. 10cm/m asti, eristeet (EPS 100mm) ilman muovia ja pystyeristeitä. Pintatäyttö luonnonkivi tms. Olisiko se siinä?
Jäsenen ruosu antama (11.11.2012 klo:17:49) kommentti Ei EPS vaan XPS!!!
Lisää kommentti*