Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Sokkelin kosteus II

Maa- ja pohjarakenteet

Kysytty: 16.9.2009 klo:8:41

Liittyen vielä 15.9.09 lähettämääni kysymykseen otsikolla "Sokkelin kosteus". Tässä kuva sokkelista kosteahkon (ei kuitenkaan sateisen) yön jälkeen (Seinä1). Kuten kuvasta näkyy, kosteus ei tässä tapauksessa näyttäisi nousevan suoraan maasta kun kostea jälki tulee lähes keskelle rouhepinnoitetta, vai voisiko kosteus nousta jotenkin harkon sisällä ja jostain syystä pyrkiä ulos tästä kohtaa? Pari pienenpää jälkeä näkyy samassa tasossa samalla seinällä lähempänä kulmaa. Tuo jälki noudettelee juurikin sitä linjaa/tasoa missä maanpinta on normaalisti ollut ennen kuin kaivoin seinän vieren auki. Tämä kuvassa oleva kohta on kuitenkin aina selkeästi eniten erottuva.



Tässä alla vielä kuva autokatokseen muodostuvasta jäljestä (Seinä2). Tässä kohtaa maa on siis hyvin kuivaa koska katoksessa joten ainakaan pintamaasta tuo kosteus ei näyttäisi tuohon tulevan ja myös maanpinnan alla oleva osa sokkelista on hyvin kuiva.

Täysin vastaanvanlaisen ilmiön olen huomannut ainakin yhdessä naapuritaloistamme (rak. 07) joka samantyyppisellä suojaisella seinustalla. Heillä on kylläkin myös patolevy mutta silti samanlainen ilmiö näkyy. Myös yhdessä autotallirakennuksessa naapurissamme näkyy sama ilmiö aamuisin.

Kysymys kuuluu: Onko syytä ruveta vielä joihinkin toimenpiteisiin tämän syksyn aikana ja voiko ilmiöstä olla haittaa rakenteille? Vai voiko odotella rauhassa kevääseen ja katsoa mikä tilanne silloin? Onko kyseessä sellainen asia jonka rakentajan olisi syytä korjata (talo vain 2 vuotta vanha)? Kiitos vielä vastauksesta.

Jäsenen   antama (23.10.2015 klo:10:06) kommentti

Moi.



Itselläni samaa ongelmaa yhdessä kohdassa rappausta ja ilmaantuu aina sateen jälkeen. Laitoin patolevyn ja salaojaputkenkin mutta viime yön sateen jälkeen samalainen jälki.






Virallinen vastaus
Olisi hyvä tietää, mihin aikaan vuodesta perustukset ja sisäpuolinen soratäyttö on tehty...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.

Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.

Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Maa- ja pohjarakenteet / Sokkelin kosteus II":
Jäsenen antama (16.9.2009 klo:14:28) kommentti

Lisätietona vielä: kuvat otettu aamulla klo 8 ja nyt klo 14 mennessä kosteusjäljet olivat hävinneet käytännössä kokonaan, sää ollut pilvinen +16c. Hyvin hyvin heikko vain aavistuksen tummempi alue oli havaittavissa samassa kohdassa kun tiesi mistä etsiä. Kuivuu siis varsin nopeasti.



Voisiko kyseessä olla jotenkin pelkästään ilmankosteudesta aiheutuva ilmiö tai jostain suoloista rappauksessa tms?

Jäsenen antama (16.9.2009 klo:20:04) kommentti

Vielä pieni lisäys eli nyt muutaman tunnin sateen jälkeen sokkelin vierus ei ole kastunut eikä myöskään rouheeseen ole ilmestynyt läiskiä. Eli voisiko tuo ilmaantuminen liittyä enemminkin lämpötilan vaihteluihin, koska se yleensä näkyy aamulla? Nythän päivän ja yön lämpötilaerot ovat varsin suuret.

Jäsenen antama (16.9.2009 klo:20:24) kommentti

Vaikutaapi siltä, että kosteus tulee rakenteen sisältä päin, eli

- on vielä rakennekosteutta

- kosteus nousee kapillaarisesti maaperästä anturan kautta

- voi olla putkivuoto tai märkätilan rakennevuoto

- koseus voi imeytyä lattian alustäytöstä



...mutta ei vaikuta vakavlta.

Jos kosteusjälki on sokkelin yläosassa, on silloin seinän alaosan rakenne kosteuskuorman alueella. Silloin pitää viimeistään kosteuslähde selvittää. Tässä mutamia näkökohtia keskustelulle....

Jäsenen antama (17.9.2009 klo:8:07) kommentti

Kiitos vastauksista! Talon rakentaminen on aloitettu loppukesästä/syksyllä -06. Putkivuoto on käytännössä lähes poissuljettu (mittariseuranta ja suojaputket) eikä märkätilan rakennevuotokaan tunnu mahdolliselta syylliseltä (märkätila ei lähelläkään ko. aluetta eikä mittauksissa havaittu poikkeamia). Myöskään kapillaarinen nousu talon alla ei pitäisi olla mahdollista asianmukaisesta kapillaarikatkosta johtuen ja salaoja näyttää toimivan (on asennettu anturan alapuolelle). Itselleni jää selkeimmiksi vaihtoehdoiksi tuo rakennekosteus ja/tai vielä ehkä todennäköisemmin tuo ko. seinällä olleen sadekaivon virheellinen asento, joka pääsi sitten kasteleen tuon seinustan kunnolla ja kuivuminen ottaa nyt aikansa (soramaa, varjoisa alue, routaeristeen päällä oleva hiekka). Ilmeisesti pitää myös paikkansa että jos rouhepinnoite kastuu samasta kohtaa useasti niin jää ikäänkuin märän näköiseksi, tämäkin tukisi tuota sadekaivo teoriaa.



Kiitokset vielä vastauksista. Jään seuraamaan tilannetta ja jos tilanne on sama vielä ensi keväänä niin sitten täytyy asia selvittää perinpohjin.

Jäsenen antama (18.9.2009 klo:9:36) kommentti

Sellaista vielä olisin kysynyt, että voisiko kyseeseen tulla laatan alla oleva viemärivuoto? Voisiko se ilmetä tällä tavalla vai olisiko merkit erilaiset? Tosin mitään tällaiseen viemärivuotoon viittaavaa merkkiä ei ole (ei hajua tms). Ja eikö tuo ilmiö pikemminkin pahentuisi koko ajan jos kyseessä olisi vuoto, kun nyt se pikemminkin on vähenemässä ja tuskin tuo sokkelin ulkopuolisen maatäytön avaaminen tällöin olisi auttanut asiaan?



Otanko turhaa stressiä?

Jäsenen antama (18.9.2009 klo:12:59) kommentti

En oikein usko, mutta mahdollista.

Kannattaa seurata ja jos se ei häviä vuoden sisällä niin silloin on jokin kosteuslähde ehkä olemassa, mutta vaikea sitä on arvailla näkemättä kohdetta ja rakenneratkaisuja.

Mielestäni ei kannata olla hirmuisen huolissaan tässä vaiheessa, eikä ainakaan stressaantua.

Jäsenen antama (18.9.2009 klo:13:19) kommentti

Ok, kiitos vastauksista. Jään seuraamaan tilannetta ja yritän olla stressaamatta, ja vaihtanen ainakin tuon sokkelia vastan olevan maa-aineksen karkeampaan tuosta routaeristeen yläpuolelta, niin pääsee ainakin paremmin hengittämään.



Miten paljon muuten tuo sijainti vaikuttaa maaperän kosteuteen? Tuo ko. seinä on itään päin ja lännen suunnalla on suojana autokatos. Eli seinus on käytännössä aina varjossa ja tuulensuojessa. Voiko ihan tämmöinen asia vaikuttaa varsinkin pihamaan kosteuteen kun kyseessä tuollainen sora kyseessä? Pihasora nimittäin näyttää aina vähän kosteammalta nimenomaan tältä seinältä ja autokatoksen räystään alapuolelta (pohjoiseen päin).


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Salaojan toimivuus

Talo on -07 rakennettu ja nyt heräsi kysymys mahtaako salaoja toimia kunnolla. Etupihan puolella sokkeliin on noussut kosteutta kesän aikana ja rouhepinnoite oli kostea (...

Sisä seinien kosteusprosentti

Moi!Minulla on hirsirunkoinen talo, jossa on sisäseinissä 12 mm huokolevy ja ulkoverhous on vaakapontti lautaa. Mikä voisi olla normaali seinän kosteus % esim. sisäseinis...

Yläkerran puisen lattiapalkiston toleranssi vaakasuunnassa

Mikä on vaakasuoruustoleranssi II-kerroksen välipohjapalkeille?...

Sokkelia pitkin nousevan kosteiden estäminen

Kun maa on märkää sokkelin vierestä (varsinkin sadesäällä), kosteus nousee pahimmillaan koko sokkelin matkan aina tiilien alareunaan saakka. Tämä on nähtävissä osassa tal...

Sokkelin eristäminen

Vuonna -78 rakennettu 1 1/2 kerroksinen puutalo maanvaraisella laattaperustuksella.Salaoja ja hulevesiputkituksia ei ole. Nyt ne laitetaan tämän kesän aikana.Sokkelin sei...

Kannattaako pietä sokkelin alaosa

1960-luvun talossamme sokkelin maanpäällinen osa on pietty, mutta maapinnan alapuolella on pelkkä betonipinta. Jostain kohti kosteus on nyt päässyt kellariseinämään.Miten...

Sokkelin kastuminen

Kuukausi sitten kyselin neuvoja sokkelin kastumiseen sateella. Tein neuvojenne mukaan ja kaivoin patolevyn esiin. Nyt kosteus ei enää sateella nouse sokkelia pitkin alhaa...

Betonisokkelin kupruileva (homehtunut?) maalipinta

1971 rakennettu täystiilitalo. Edellinen omistaja maalannut betonisokkelin ilmeisesti kesällä/syksyllä 2010. Nyt kesällä 2012 talon varjoisan pohjoispuolen sokkelissa hav...

Istutuksia sokkelin vieressä

Meillä on 1990 luvun alun rivitaloyhtiö missä muutamilla seinustoilla on kukka istutuksia sokkelin vieressä. Tarkoituksena olisi poistaa istutukset ja...

Kylmä lattia, aiemmin esitetyn kysymyksen

Kiitos vastauksesta, viitteestä Parocin villaeristeisiin sokkelin ulkopintaan, mutta. Maasta nouseva kosteus on ohjattu pois patolevyllä, tämä on  auttanut aiemmin esiint...

Muovia ja lecasoraa ryömintätilaan?

Ryömintätilaan kertyy sulamisvesiä, talo rakennettu loivaan rinteeseen ja sataessa vesi valuu ryömintätilaan. Tai ei sinne kerry vettä, mutta maapohja kosteana aina paits...

Lattiarajan kylmäsilta

Puutalossamme on lecaharkkoperusta ja betonilaatta lattialämmityksellä, alla 15 cm stryroksi. Muutamassa kohdassa lattianrajasta virtaa kylmää ilmaa sisään.Seinän gyproci...

kalusteiden etäisyys toisistaan

Kun on vanha keittiö joka remontoidaan ja laitetaan kalusteet uuteen järjestykseen, niin täytyykö II-keittiössä jäädä kalusteiden väliin 1200 vai 1300 mm . Saako se olla...

Betonimurskeen käyttö tien pohjarakenteissa

Meillä on edessä noin 250m pitkän soratien rakantaminen pellolle, jonka tulisi kestää raskaampaakin liikennettä. Pellon pohja on enimmäkseen savea. Kustannus- ja rakennus...

Lautalattian narinan pienentäminen

Miten toteutetaan 1950-luvun lautalattian narinan pienentäminen kerrostalon II kerroksen asunnossa? Siihen lienee useita keinoja: polyuretaanin ruiskutus välipohjaan latt...

Laser II

Ei löytynyt kohtaa "työturvallisuus", mutta kai tämän kysyä voi, jos sattuisi olemaan tietoa aiheesta...Onko työmailla käytettävä pyörivä Laser (class II) haitallinen sil...

50 cm syvä sähköliesi

Löytyykö markkinoilta sähköliesiä uunilla, joiden syvyys on 50 cm. Leveys voisi olla esim. 60 cm. Mielellään ei induktioliedellä....

seinävalon asennus

Hei. Vaihtamassa talon seinävalaisinta. Seinävalaisimen suojausluokka II.  Seinästä tulevassa johdossa on myös kevi.Jätetäänk...

Induktiotason sijoittaminen

Saako induktiotason sijoittaa reunimmaiseksi seinän viereen (ei seinässä kiinni kuitenkaan)? Tuntuu olevan niin monia mielipiteitä ja ohje on, että mielellään pitäisi oll...

Kiertovesipumpun nopeusohje

Maalämpööön liitetyn vesipatterilämmityksen kiertovesipumpun nopeudeksi asentajat ohjeistivat  nopeimman eli III-nopeuden. Se piti kuitenkin niin kovaa ulinaa pattereissa...

Asemakaavamerkinnät

Mitä tarkoittaa asemakaavassa merkinnät arp, trp ja trk? Tontilla olevissa kaksikerroksisten asuinrakennusten päällä asemakaavakuvassa toisessa lukee arp II ja toisessa p...

Alapohjan täytöstä

Meille on tulossa kellarin sisäpuolinen sepelitäyttö. Sen alla on 40 cm sepeliä, minkä päälle tulee täyttö 30 cm. Pestyä 6/16 sepeliä eli kapillaarikatkosepeliä ei ole sa...

kerrosluvun R

Harkitsemme ostavamme tontin, jonka asemakaavan mukainen kerrosluku on 3/5 r II. Onko kysymyksessä ns. kolmen tason -ratkaisu vai 2 kerroksinen talo + kellari? Voiko täll...

II u 1/2

Eli pään raapimista aiheuttaa asemakaavassa ilmoitettu II u 1/2. Tiedämme että tontille saa näin ollen rakentaa 2 kerrosta ja ullakko kerroksen joka on maksimissaan puole...

Sokkelin vierustan rakenne

KYSYMYS 15.4.2013KKKhHh1Kyseessä on vuonna 1989 rakennettu okt- talo. Talon peruspohjana on hiekka, perustamistapa on teräsbetoniantura, kivijalan rakenne ulkopuolelta lu...