Jäsenen J3308301514 antama (16.9.2009 klo:14:28) kommentti Lisätietona vielä: kuvat otettu aamulla klo 8 ja nyt klo 14 mennessä kosteusjäljet olivat hävinneet käytännössä kokonaan, sää ollut pilvinen +16c. Hyvin hyvin heikko vain aavistuksen tummempi alue oli havaittavissa samassa kohdassa kun tiesi mistä etsiä. Kuivuu siis varsin nopeasti. Voisiko kyseessä olla jotenkin pelkästään ilmankosteudesta aiheutuva ilmiö tai jostain suoloista rappauksessa tms?
Jäsenen J3308301514 antama (16.9.2009 klo:20:04) kommentti Vielä pieni lisäys eli nyt muutaman tunnin sateen jälkeen sokkelin vierus ei ole kastunut eikä myöskään rouheeseen ole ilmestynyt läiskiä. Eli voisiko tuo ilmaantuminen liittyä enemminkin lämpötilan vaihteluihin, koska se yleensä näkyy aamulla? Nythän päivän ja yön lämpötilaerot ovat varsin suuret.
Jäsenen Betonitohtori antama (16.9.2009 klo:20:24) kommentti Vaikutaapi siltä, että kosteus tulee rakenteen sisältä päin, eli - on vielä rakennekosteutta - kosteus nousee kapillaarisesti maaperästä anturan kautta - voi olla putkivuoto tai märkätilan rakennevuoto - koseus voi imeytyä lattian alustäytöstä ...mutta ei vaikuta vakavlta. Jos kosteusjälki on sokkelin yläosassa, on silloin seinän alaosan rakenne kosteuskuorman alueella. Silloin pitää viimeistään kosteuslähde selvittää. Tässä mutamia näkökohtia keskustelulle....
Jäsenen J3308301514 antama (17.9.2009 klo:8:07) kommentti Kiitos vastauksista! Talon rakentaminen on aloitettu loppukesästä/syksyllä -06. Putkivuoto on käytännössä lähes poissuljettu (mittariseuranta ja suojaputket) eikä märkätilan rakennevuotokaan tunnu mahdolliselta syylliseltä (märkätila ei lähelläkään ko. aluetta eikä mittauksissa havaittu poikkeamia). Myöskään kapillaarinen nousu talon alla ei pitäisi olla mahdollista asianmukaisesta kapillaarikatkosta johtuen ja salaoja näyttää toimivan (on asennettu anturan alapuolelle). Itselleni jää selkeimmiksi vaihtoehdoiksi tuo rakennekosteus ja/tai vielä ehkä todennäköisemmin tuo ko. seinällä olleen sadekaivon virheellinen asento, joka pääsi sitten kasteleen tuon seinustan kunnolla ja kuivuminen ottaa nyt aikansa (soramaa, varjoisa alue, routaeristeen päällä oleva hiekka). Ilmeisesti pitää myös paikkansa että jos rouhepinnoite kastuu samasta kohtaa useasti niin jää ikäänkuin märän näköiseksi, tämäkin tukisi tuota sadekaivo teoriaa. Kiitokset vielä vastauksista. Jään seuraamaan tilannetta ja jos tilanne on sama vielä ensi keväänä niin sitten täytyy asia selvittää perinpohjin.
Jäsenen J3308301514 antama (18.9.2009 klo:9:36) kommentti Sellaista vielä olisin kysynyt, että voisiko kyseeseen tulla laatan alla oleva viemärivuoto? Voisiko se ilmetä tällä tavalla vai olisiko merkit erilaiset? Tosin mitään tällaiseen viemärivuotoon viittaavaa merkkiä ei ole (ei hajua tms). Ja eikö tuo ilmiö pikemminkin pahentuisi koko ajan jos kyseessä olisi vuoto, kun nyt se pikemminkin on vähenemässä ja tuskin tuo sokkelin ulkopuolisen maatäytön avaaminen tällöin olisi auttanut asiaan? Otanko turhaa stressiä?
Jäsenen Betonitohtori antama (18.9.2009 klo:12:59) kommentti En oikein usko, mutta mahdollista. Kannattaa seurata ja jos se ei häviä vuoden sisällä niin silloin on jokin kosteuslähde ehkä olemassa, mutta vaikea sitä on arvailla näkemättä kohdetta ja rakenneratkaisuja. Mielestäni ei kannata olla hirmuisen huolissaan tässä vaiheessa, eikä ainakaan stressaantua.
Jäsenen J3308301514 antama (18.9.2009 klo:13:19) kommentti Ok, kiitos vastauksista. Jään seuraamaan tilannetta ja yritän olla stressaamatta, ja vaihtanen ainakin tuon sokkelia vastan olevan maa-aineksen karkeampaan tuosta routaeristeen yläpuolelta, niin pääsee ainakin paremmin hengittämään. Miten paljon muuten tuo sijainti vaikuttaa maaperän kosteuteen? Tuo ko. seinä on itään päin ja lännen suunnalla on suojana autokatos. Eli seinus on käytännössä aina varjossa ja tuulensuojessa. Voiko ihan tämmöinen asia vaikuttaa varsinkin pihamaan kosteuteen kun kyseessä tuollainen sora kyseessä? Pihasora nimittäin näyttää aina vähän kosteammalta nimenomaan tältä seinältä ja autokatoksen räystään alapuolelta (pohjoiseen päin).
Lisää kommentti*