Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Ryömintätila

Maa- ja pohjarakenteet

Kysytty: 15.7.2009 klo:10:02

Tuulettuvassa alapohjassa on alimpana kovalevyt, jotka ovat osin tummuneet ja niissä on vaaleata härmää. Olisiko tämä mikrobikasvustoa vai mitä? Pitääkö levyt poistaa?


jomppe
Kysymyksiä: 129 kpl



Virallinen vastaus
Ensimmäiseksi pitää ryömintätilan kosteutta alentaa. Tuuletusaukkoja pitää selvästi lisätä. Perusmaan päälle kannattaa laittaa muovi, jolloin maan kosteus ei pääse nousemaan ylös. Tuuletuksesta ja muovista on ohje oheisen linkin määräyskokoelman kohdassa 3.2 Ryömintätilainen alapohja. Kovalevyn voit pestä homeenpesuaineella. Muista käyttää suojaimia, ettet saa silmiisi ja ihollesi ainetta. Jos kasvu ei lopu, levyt kannattaa vaihtaa.

Kysymykseen/vastaukseen on liitetty lisäinformaatio linkki ->>
Arvostele vastaus kysymykseen "Maa- ja pohjarakenteet / Ryömintätila":
Jäsenen antama (15.7.2009 klo:19:03) kommentti

Perusmaan päälle muovi? Hieman erikoinen vinkki ryömintätilan toiminnan tehostamiseen. Kosteus alkaa tiivistymään muovin alapintaan ja muodostaen homekasvustoa. Reitettyä muovia on ilmeisesti tutkittu TKK:lla ja sillä kosteudentuotto ryömintätilaan alenee merkittävästi. Homeriski säilyy kuitenkin. Parempi ratkaisu voisi olla kevytsorakerros ryömintätilan pohjalle.

Jäsenen antama (15.7.2009 klo:21:06) kommentti

Meillekin ehdotettiin muovin laittoa ryömintätilaan. Onneksi niin hulluja emme menneet tekemään. Meillä on talo tosi kostealla maalla jossa ei edes salaojista ole riittävästi apua. Kaikista konsteista huolimatta kosteusprosentti huiteli päälle 70:ssä kunnes sitten laitoimme ryömintätilaan kuivaajan. Hygrostaatti säädettiin hieman yli 50 prosenttiin ja siinä se on pysynyt nyt jo kolme vuotta.


Hyvä ja toimiva ratkaisu, ainakin meillä.


 


 


Jäsenen antama (15.7.2009 klo:23:28) kommentti

Kun kyse on vanhan talon huonosti toteutusta alapohjarakenteesta, jonka kosteus aiheutuu olemattomasta tai puutteellisesta kapillarikatkosta, niin muovin lisääminen saattaisi näin maalaisjärjellä olla kokeilemisen arvoinen ratkaisu. Muovin alapinta olisi varmasti märkä ja ehkä homeinenkin, mutta ei kai se haittaisi kun muovin yläpuolinen rakenne tuulettuu kuitenkin riittävästi. Olisi halpa ja kokeilemisen arvoinen konsti.


Jäsenen antama (15.7.2009 klo:23:42) kommentti

Kokeillahan voi muutakin sutta.

Jäsenen antama (17.7.2009 klo:1:09) kommentti

Alapohja on tavallaan ulkotila? Onko kovalevy eli tavallaan lastulevy sinne muutenkaan sopiva? Paha niitä on enään vaihtaa tai kapillaarikatkoa korjata... Rakenta.fi:n ehdottama tuuletus tarkistettava ensimmäiseksi. Kuivaaja paras edellämainituista?

Jäsenen antama (17.7.2009 klo:6:38) kommentti

Näistä alapohjista on ollut paljon puhetta. Oikeaoppinen tuulettuva alapohja ei tarvitse mitään vippaskonsteja. Tuulettuva alapohja on maanpinnan tasossa tai sen yläpuolella. Pilariperustus ei kaipaa mitään lisätuuletusta ja betonisokkelialapohjaan vaikka 10% pohjapinta-alasta ja aukot lähellä nurkkia ettei katveita synny.

Nämä maakuoppa-alapohjat ovat tuhoon tuomittuja kuten olette näilläkin palstoilla keskusteltu. Se on niitä tulevaisuuden "valesokkeleita", joita ihmetellään, miksi näin rakennettiin. Maakuoppa-alapohjassa kosteutta riittää "Kiinaan saakka", siitä vaan kuivaimia laittelemaan...., järjetöntä touhua.

Yksi syy tähän, miksi tähän on tultu on se, ettei AMK / korkeakouluopetuksessa GEO-suunnittelu ole riittävän tehokasta.

Jäsenen antama (17.7.2009 klo:10:35) kommentti

Noihan sen pitää toteuttaa, jos oikeaoppisuutta haetaan kuten BT totesi ja sekin on tästä syystä selvää/johtuu, että rakennusten lattiatasot maanpintaan nänden nosevat älyyttömyyksin; rymintätila > 800 mm + ontelo 240 mm + eristeet 200 pintalaatta 100 = väntään 1340 mm ja kun esim ns. esteettömyys otetaan huomioon korkeat portaat luiskista puhumattakaa. Lisäksi po. asia tuo mainituista syistä myös haasteita arkitehtooniselle toteutuksellekin.

"Kosteushysteriasta" johtuen tuulettuvaa alapohjaa kärjistäen "ylistetään autuaaksi" tekevänä ratkaisuna; Toki oikein tehtynä kosteusteknisesti toimiva, mutta tuo kosoltin muita ongelmia eikä vähäisiä verrattuna esim. maavaraisiin ratkaisuihin, mitkä oikein toteuttuna vähintään yhtä toimivia, jos ei jopa parempia "kosteuskäyttäytymisestä" puhuttaessa.

Jäsenen antama (17.7.2009 klo:10:39) kommentti

Olen BT:n ja TKT:kanssa täsmälleen samaa mieltä.

Jäsenen antama (20.7.2009 klo:9:42) kommentti

"Nämä maakuoppa-alapohjat ovat tuhoon tuomittuja kuten olette näilläkin palstoilla keskusteltu. Se on niitä tulevaisuuden "valesokkeleita", joita ihmetellään, miksi näin rakennettiin. Maakuoppa-alapohjassa kosteutta riittää "Kiinaan saakka", siitä vaan kuivaimia laittelemaan...., järjetöntä touhua. Yksi syy tähän, miksi tähän on tultu on se, ettei AMK / korkeakouluopetuksessa GEO-suunnittelu ole riittävän tehokasta."


Tuo on harvinaisen yksiviivaista ajattelua, jota perustellaan sillä, että on nähty niin monta huonoa esimerkkiä. Varmaan niitä nähdäänkin kun asiantuntijana kutsutaan paikalle silloin kun talossa ilmenee jotain ongelmia.


Alapohjan kosteus johtuu kuitenkin vain ja ainoastaan joko riittämättömästä kosteuseristyksestä tai riittämättömästä tuuletuksesta. Riittämätön kosteuseristys voi olla joko maapohjassa riittämättömänä kapillaarikatkona, huonosti toteutettuna salaojituksena tai vääränä täyttönä tai se voi olla sokkelin seinässä tai sitten vikaa on sekä maapohjan että sokkelin seinän kosteuseristyksessä.


Jos sokkelin ulkopuolinen maanpinta on sisäpuolista korkeammalla, siitä aiheutuu kohonnut kosteuskuorma sokkelin ulkopintaan, mutta jos se johtaa kohonneeseen kosteuspitoisuuteen alapohjassa, on vika siinäkin tapuksessa vain ja ainoastaan kosteuseristyksessä.


Vähän samasta asiasta on kysymys kuin että jos vintti kastuu, niin syytetään katon liian loivaa kaltevuutta eikä ymmärretä, että vesikatto vuotaa!


Jäsenen antama (20.7.2009 klo:9:59) kommentti

No hifistellään tuotakin juttua:


"Vähän samasta asiasta on kysymys kuin että jos vintti kastuu, niin syytetään katon liian loivaa kaltevuutta eikä ymmärretä, että vesikatto vuotaa!"


Eihän se välttämätt noin ole, sillä se katto saattaa ollakin liiankin tiivis, eikä päästä vettä ylöspäin.


Jäsenen antama (5.10.2015 klo:23:09) kommentti

Itse laitoin kanavapuhaltimen imemään alapohjasta ilmaa pois, puhalteli kolmisen viikkoa "kellarinhajua" mutta sen jälkeen kellarinhajua ei ole ilmennyt. Ratkaisu oli halpa, säätimellä saa lisäksi säädettyä puhallusta.




Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Ryömintätilaa vasten olevan seinän eristäminen

Meillä on rinteessä 2 kerroksinen talo-73, jossa alakerrassa toisella puolella on ryömintätila. Ryömintätila tuuletettu kohtalaisesti, mutta maa-aines on kosteaa. Talvell...

Sokkelin lämpöeristäminen ja verhoilu

Kyseessä vuonna 1959 rakennettu omakotitalo, jonka kattovesien viemäröinti hoidettu. Maapohja hiekkaa. Viime kesänä mm. lisäsimme seiniin lämpöeristettä ja uusimme ulkopa...

Mökin lattia

Kesämökkiin on joskus aikoinaan rakennettu rossilattia joka on talvella kylmän tuntoinen.Rakenteena on 150mm vasat ja 50mm koolaus. Alapuolella 13mm musta tuulensuojalevy...

ryömintatila

hannu tässä morooon tuumaillut kun on tuo aika tilava ryömintatila(n.230m3) tuolla taloni alla niin kuinka voisin hyödyntääko.tilaa kesällä jäähdykseen ja ehkä talvella m...

Ilmansulkupaperi

60-luvun lopun kivitalo. Nykyinen yläpohjan rakenne sisältä ulos: jonkinlainen muovipintainen sisustuslevy suoraan laudoituksen alapinnassa, laudoituksen päällä vanha ilm...

Rossipohjan kunto

Omakotitalomme on valmistunut v. 1986 ja talossa on rossipohja sekä riittävä ryömintätila. Lattian alin materiaali on kovalevy. Nyt olen huomannut, että levyn pinnalle on...

Ryömintätilan tuuletusputki

Hei Uudessa rivitalokohteessa on 80 cm korkea ryömintätila. Sieltä tulee kivijalan viereen useita putkia joiden päät on pakkasalle huurussa. Ryömintätilaan menee myös luu...

Alapohja!!!

Asumme noin 2 vuotta vanhassa erillistalossa.Asuintilan alla on reilu ryömintätila,missä ilmanvaihto on hoidettu ilmanvaihoputkien avulla(noin metrin välein toisistaan).K...

Rossilattian tuulensuoja

Olen rakentamassa uutta 1 1/2 kerroksista puutaloa. Lattiassa on perinteinen rossipohja eli noin 800 mm korkea ryömintätila. Lattian rakenne tulisi olemaan seuraava alhaa...

Rossipohja

Vanhan hirsitalon rossipohjan korjaminen,kun vanha lahonnut pois.Suositeltava 80cm:n ryömintätila mahdoton osittaisen kalliopohjan johdosta.Alkuperäisiä tuuletusaukkoja v...

Rossipohjan eristäminen

Aiomme lisäeristää rossipohjaa alhaaltapäin laittamalla 75mm pehmeäävillaa tuulensuojalevyn päälle, onko ratkaisu rakenteellisesti toimiva vai onko se altis esim. kosteud...

Takan perustusten eristäminen

Miten tulisi oikeaoppisesti eristää takan perustusten ja talon alapohjan välinen tila ? Periaatteessa perustusten ja alapohjan väliin jää aina pieni kolo, vaikka alapohja...

Vapaa-ajanasunnon lämpötila poissaollessa.

Kuinka alhaiseksi voi vapaa-ajanasunnon sisälämpötilan laskea silloin, kun rakennus ei ole käytössä, ennen kuin alkaa syntymään ongelmia. Sekä seinissä että katossa on si...

Ryömintätilan huoltoluukku

Meille on tulossa ryömintätila. Rakennekuvissa ryömintätilan huoltoluukku on piirretty vanhempien makuuhuoneen yhteydessä olevan vaatehuoneen lattiaan. Onkohan tämä hyvä...

Rossipohjan täyttö

Meille on tulossa tuulettuva alapohja ontelolaatoista (sekä sokkeli että alapohja). Kuvissa ryömintätila on usein täytetty karkealla sora-aineksella. Vastaava mestari on...

Viemärin kiinnitys liittolaattaan

Kesämökin viemärivedet johdetaan rakennuksen alle tulevaan harmaavesisuodattimeen. Rakennuksessa on sokkeli ja kantava liittolaatta. Ryömintätila on 0,5 - 1, 5 m. Mite...

Perustuksien suojaaminen talveksi (kantava alapohja)

Rakennan taloa etelä-suomeen ja teemme perustukset nyt syksylla valmiiksi. Talopaketti saapuu tilaelementteinä maaliskuussa 2006. Nyt tarvitsisin suosituksia perustuksien...

hometta alapohjassa?

olemme asuneet 3vuotta 2001 valmistuneessa ok talossa. jossa on tuulettava alapohja ryömintätila n80 cm tuulensuojalevy alimpana. tuuletusluukut 10 kpl ovat olleet kiinni...

tuuletusputkista valuu vettä

Talomme alla on ryömintätila, joka on ilmastoitu muovisilla tuuletusputkilla. Niiden kohdalla sora on märkää, koska putkista valuu vettä. Miten voisi estää turhan kosteud...

Ryömintätilan ilmanvaihto

Olemme ostaneet paritalon puolikkaan vuonna -40 rakennetusta 2 kerroksisesta puutalosta. Talo on alun perin ollut yhtä asuntoa, jako paritaloksi tapahtui 80-luvun lopulla...

Alapohjan tuuletus?

Yksikerroksisessa rivitalossamme on paaluperustus ja ontelolaatta-alapohja, jonka alla on ryömintätila. Sokkelipalkkien ja keskellä kulkevan pitkittäispalkin lisäksi huon...

Maanvaraisen laatan muuttaminen tuulettuvaksi alapohjaksi

Hei,En löytänyt palstaltanne täysin suoraa vastausta tähän, eli;Voiko maanvaraisella laatalla olevan mökin alapohjan muuttaa tuulettuvaksi rakenteeksi? Vanha 50v betonila...

Kosteusjäljet betonisokkelissa

Olemme mahdollisesti hankkimassa omakotitaloa, jossa on tuulettuva alapohja ja se on tehty betonielementtiperustuksilla (ontelo) ja ontelolaatta-alapohjalla. Talon sokkel...

Lattian eristäminen

Omistamme rintamamiestalon eli vuonna 1904 on rakennttu n. 25 m2 tupa hirrestä ja isoista luonnon kivistä kivijalka. Vuonna 1957 on talo laajennettu rintamamiestaloksi ja...

Lattian materiaali ja eristäminen

Talomme on rakennettu -52, siinä on ns rossipohja eli alla tuulettuva ryömintätila. Lattiassa on purueristys. N. 8-9 vuotta sitten remontoimme yhden huoneen lattian. Edel...