rivitalon alapohjan kosteusongelmat

Vastaus tuntui minusta osin alentuvalta/alentavalta. Kyllä minä tunnen as oy:n päätösmekanismit. Olen uskoakseni keskimääräistä aktiivisempi osakas. ?Yhtiökokouksessa meilläkin asiasta (demokraattisesti) päätetään. 



?Emme asiaamme todellakaan täällä aio sen enempää puida, mutta haluamme saada kaiken mahdollisen tiedon ennen päätösten tekoa. Siksi kysymys teillekin. Tiedossamme on myös, että joissakin tapauksissa ongelman ratkaisuun on lähdetty ulkoa päin, eli on tehty mm. kysymyksessäni mainittuja toimenpiteitä, jolloin asunnoissa on voitu remontin aikana asua, vaikka sisälläkin korjauksia on tehty. Myös remonttien vaikutuksista on saatu hyviä tuloksia, joten  haluamme siksikin kuulla useampien ammattilaisten näkökantoja.



?Yksi erittäin painava, humaani syy erilaisten - muiden kuin asuntojen purkaminen kivijalkaan - ratkaisuvaihtoehtojen etsimiseen on myös yhtiömme perustamisesta saakka täällä asuneet iäkkäät osakkaat, joille asunnon tyhjentäminen, evakkoon lähtö, kodin purkaminen alkutekijöihin, takaisin muutto voi olla fyysisesti ylivoimainen ponnistus, ehkä psyykisestikin. Mutta tämän päivän trendihän on vanha roskikseen ja kaupasta uusi. Mutta eivätp&a

Mitäpä suositteli asianomainen kuntotutkija, vai onko kysyttykään? Hän on nähnyt tilanteen paikalla ja jos todellinen tutkija on, on myös ammattilainen. Sanallinen selitys tilanteesta saattaa antaa kovin väärän kuvan, jota vastaajan lisäarvuuttelu vielä vääristää.

Muuten olen sitä mieltä, että n.1970 rakennettu talo ei ollenkaan välttämättä ole lähelläkään "elinkaarensa" päätä. Jatkuva tarkkailu ja kojauksiin ajoissa ryhtyminen voi jatkaa rakennuksen ikää "maailman tappiin"

N?o, totta kai kuntotutkijalta on kysytty ja on saatu vastauksiakin. Mutta kun olemme tekemisissä "näinkin isojen" asioiden kanssa, niin tyhmiähän olisimme, jos emme kysyisi sitä "second opinion'ia" ja vielä kolmattakin. Olemme niitä jo saaneetkin.



?Samaa mieltä, että talomme jatkavat vielä elinkaartaan vuosikymmeniä. Etenkin kun tonttimme on aivan erikoislaatuinen näissä maisemissa. Vain muutama nuori osakas olisi tilaamassa puskutraktorin ja rakentamassa uutta ja uljasta, missä nykyisen rakentamisen laadun ansiosta ehkä jo parin vuoden päästä pääsisimme korjaamaan kosteusvaurioita. 



?Kyse nyt onkin siitä, miten asuntoja voidaan remontoida. Sitä selvitetään kaikista mahdollisista lähteistä päätöksen tekoa varten.

Virallinen vastaus on oikein, valitettavasti.  Olen korjannut näitä yliopiston tiedoilla ja tehtävät ovat olleet haastavia.  Kuntotutkijalla ei ole edellytyksiä tähän. 

En tiedä kohdettanne, mutta.  Rakentamalla uuden ja lisäämällä siihen kaksi uutta myytävää osaketta, pääsette kuivin jaloin kaikki ja saatte bonuksena uudenaikaisen kodin.

J679856819, kiitos kommenteista. Lisärakennukset tarvitsevat valitettavasti rakennusoikeutta. Jos sitä ei tontilla ole, niin aika hankalaa on käyttää sitä apuna. Rakennusoikeutta lisää saattaa hyvällä onnella saada kaavamuutoksella, mutta silloin puhutaan useista vuosista, kunnasta riippuen.

?Toisaalta, onko uudenaikainen koti onni ja autuus? Ainakin tänä päivänä se voi olla vain riesa.

Kyllä se rakkaus omaan tuttuun kotiin on merkittävä ja korvaamatonkin kenties.  Näin on kuitenkin onnistuneesti tehty, etenkin kasvukeskuksissa.  Varallisuus kasvaa ja on myös kunnalle tärkeä kiinteistöverojen muodossa.  Onni taas taas on asenne, sen saa löytäessään ilmaiseksi.

Ketjun aloittaja kyselee järkeviä korjaustapoja, ja saa vastaukseksi "rakentakaa uusi" -viestejä. Ehkä tämä on ajan henki. 

Kaikki näytteet on varmasti otettu riskikohdista - ja yli puolet näytteistä on puhtaita. Tältä pohjalta suurin osa huoneistoista lienee täysin asumiskelpoisia.  70-luvun asumiskelpoisen huoneiston purkaminen taas on tuhlausta. 2010-luvun taloissa pohjaratkaisut ovat määräysten takia huonommat ja uudisrakentamisen laatu todennäköisesti heikompi.

Ratkaisu, jossa puretaan ja korjataan kaikki asunnot samalla tavalla, ei välttämättä johda yhtään sen parempaan lopputulokseen: Ratkaisu muistuttaa turhia ja kalliita putkiremontteja, joissa yhden kosteusvaurioituneen kylpyhuoneen takia puretaan ja rakennetaan uudestaan kaikki kerrostalon kph:t kunnostusiästä lukuunottamatta. 

Jos olisin itse kysyjän talon osakas, lähtisin pureutumaan havaittuihin vikoihin yksi kerrallaan. Jos kahdessa asunnossa on sädesientä ja 13:ssa ei, selvitetään sädesienen syy noissa kahdessa asunnossa ja korjataan vika. Tähän toki vaaditaan ammattitaitoinen ja osaava suunnittelija - sellainen, joka ymmärtää asiasta enemmän kuin "kaikki uusiksi" -jantterit.

K?iitos kommentistasi J478549213! Näin meilläkin osa osakkaista ajattelee. Mutta toinen osa pitää välttämättömänä täydellista, kaikkien asuntojen purkua lattiasta kattoon ja uudelleen rakentamista, ellei ryhdytä uusien talojen rakentamiseen. 

Voihan se tietysti harmittaa jos maksat kymmeniä tuhansia euroja siitä, että naapurisi asunto korjataan uudeksi ja sinun asunnollesi ei tehdä mitään. 

J?os minun asuntoni on kunnossa, ei ole vaurioita, kuten naapurissa, niin miksi minun pitäisi olla harmissani naapurin kämpän korjaamisesta. Päinvastoin, minä olisin tyytyväinen, että asunto korjataan, kuten kuuluu, mutta ei itse tarvitse ruveta remonttirumbaan. Olen as oy:n osakas ja tiedän, että näin se menee, yhtiö hoitaa velvollisuutensa ja osakkaat maksavat. Riskin olen ottanut siinä vaiheessa kun osakkuuteen olen ryhtynyt. Miksi harmitella sellaista, mille ei voi mitään.