Jäsenen Mestari antama (1.9.2009 klo:13:38) kommentti Jos se on rakenne kosteutta, eipä siitä enää mahtane olla mitään haittaa.
Jäsenen J325784138 antama (1.9.2009 klo:17:37) kommentti Talo on 10 vuotta vanha. Maanvarainen laatta on kyseessä. Laatan alla 200mm tiivistetty sora ja lämmöneriste muistaakseni 100mm. Salaojat on (ainakin piirrustuksissa)Pintakosteusmittari näytti isoja lukemia,porautin reiät laattaan ja nyt odotellaan..Mittaaja epäili, että huoneilma on liian viileä suhteessa maaperään ja kosteus pääsisi nousemaan..Tiedä sitten onko kyseessä rakennusaikainen kosteus joka jäänyt muovimaton vuoksi loukkuun.Ensimmäinen tuomio poraustuloksista paikan päällä eivät olleet "murskaavia". Toiminneeko korvausilmasuodattimet(jotka puuttuvat mh:sta) ja laminaatti ongelmaa helpottavasti??
Jäsenen Monta antama (2.9.2009 klo:0:08) kommentti Eipä liene enää rakennekosteus tai sitten on, että se nousee jatkuvasti jatkuvasti jatk.....
Jäsenen HTT antama (2.9.2009 klo:8:12) kommentti Mittauksissa on todettu,että kun tiiviin muovimaton vetää maanvaraisen laatan päälle kosteuden haihtuminen loppuu siihen.Eli jos laittovaiheessa kosteus on ollut esim 90% on se myöskin vuosien kuluttua suht sama.Jos ei kymmenessä vuodessa ole tullut ongelmia..........
Jäsenen Monta antama (2.9.2009 klo:9:25) kommentti "Mittauksissa on todettu,että kun tiiviin muovimaton vetää maanvaraisen laatan päälle kosteuden haihtuminen loppuu siihen.Eli jos laittovaiheessa kosteus on ollut esim 90% on se myöskin vuosien kuluttua suht sama." Tuohan ei pidä paikkaanssa. Maalaisjärjellä ajateltuna pääpiirteissään se kosteus vain "haihtuu vaakasuunnassa pudoten laatan reunalta pois", mutta jos sitä kosteutta tulee sieltä alhaalta enemmän kuin reunoilta tippuu pois, niin niin.... Tottahan sekin on, jos sieltä alhaalta tulee vähemmän kosteutta kuin sieltä reunoilta tippuu pois, niin silloin luultavasti "tasalämpöisessä lattiassa se kosteus häipyy vähitellen häipyen keskipisteestä tai neutraaliaksellilta" viimeksi. Nyt tohtorit laskemaan ne ajat ja määrät. Pelkällä ojaloilla ja kallioilla se ei onnistune, koska piin lukuarvokin on vasta 35 miljoonan desimaalin tarkkuudella määritetty.
Jäsenen HTT antama (2.9.2009 klo:9:37) kommentti Pitää muuten paikkansa,tutkimuksen on tehnyt VTT! Nyt ei maalaisjärkesi oikein pelannut.
Jäsenen Monta antama (2.9.2009 klo:11:07) kommentti No höpö höpö ja löpö löpö!
Betonissa, siis myös betonissa, kosteus/vesihöyry "leviää"/siirtyy sivusunnassa (en selitä nyt miten ja miksi se tapahtuu), jos ei, niin myönnän minun maalaisjärkeni pelaamattomuuden, mutta en vielä myönnä sitä. Sitten vasta myönnän, kun se selitetään/osoitetaan paremmin kuin vain maininnalla " Pitää muuten paikkansa,tutkimuksen on tehnyt VTT! Nyt ei maalaisjärkesi oikein pelannut." ja kumotaan muutamia fysiikan lakeja, joita myös vielä ojalat ja kalliotkin noudattaen kunnioittavat. Olen täysin varma, että mitään kolinaa ei tässä asiassa kuulu sieltä maan povesta, joten ko. suuresti arvostamani herrat saavat nukkua aivan rauhassa. Onkohan VTT:llä sitä maalaisjärkeä? Mistähän sitä sinne saadaan?
Jäsenen HTT antama (2.9.2009 klo:17:32) kommentti Maanvaraisessa laatassa,erityisesti laatan alaosassa,kosteus voi koko rakennuksen käyttöiän olla yli 90%,eikä se välttämättä tarkoita,että rakenne on kosteusvaurioitunut.Betonirakenteiden kuivuminen tasapainokosteuteen ympäristön kanssa voi rakenneratkaisuista riippuen kestää jopa useita vuosia....jne..jne...
Jäsenen Monta antama (2.9.2009 klo:18:21) kommentti "Maanvaraisessa laatassa,erityisesti laatan alaosassa,kosteus voi koko rakennuksen käyttöiän olla yli 90%"........
Aivan varmasti!
"Betonirakenteiden kuivuminen tasapainokosteuteen ympäristön kanssa voi rakenneratkaisuista riippuen kestää jopa useita vuosia....jne..jne... "
??????????????????
Jäsenen vaihtoehtoja antama (8.9.2009 klo:1:58) kommentti Näinhän se on. Täytetään ämpäri betonilla, ja kansi tiukasti kiinni. Kyllä se betoni varmasti kovettuu. Ja hakee sitä tasapainokosteuttaan ympäristöönsä nähden,- vuosia ja vuosia, mutta odotellaan. Onko tämä nyt sitten sitä rakennekosteutta (90%, ja yli), mistä ei ole/mahtane olla mitään haittaa ? Kun porareikä-mittaustulos on luotettavasti saatu, voidaan vasta lähteä arvioimaan tilannetta kokonaisvaltaisesti.
Jäsenen Betonitohtori antama (8.9.2009 klo:7:56) kommentti Suhteellinen kosteus on suhteellinen käsite. Nykyohjeiden mukaan saa pinnoittaa täyssynteettiset tekstiilimatot, muovi, kumi, ja linoleumlaatat, jos esim laatan alapinnassa on 90% RH ja laatan pinnassa 1-3 cm syvyydellä 75% RH. Aivan normaali juttu. HTT oikeassa siinä, että tasapainokosteuden saavuttaminen betonirakenteilla on hidasta molempiin suuntiin.("Kuivuminen / kastuminen").
Jäsenen vaihtoehtoja antama (8.9.2009 klo:13:17) kommentti Täytyy muistaa, että nuo sallitut kosteusarvot pinnoittamiselle on tarkoitettu uudelle betonille. Korjausrakentamisessa, tai yleensäkkin vanhan betonin kosteusarvoja tarkasteltaessa, nuo RYL:n määrittelemät arvot eivät päde. RYL:a erikseen korjausrakentamiseen, ei tietääkseni ole vielä tullut. Näissä tapauksissa esiintyy usein eri "kuppikuntien" välistä -eipäs-juupas-eipäs...- väittelyä. Ikävä kyllä. Tuo tasapainokosteuden saavuttaminen/toteutuminen on helppo todeta kosteusmittauksilla. Vanha rakenne tapauskohtaisesti 60-70%RH, uusi rakenne RH% - löytyy RYL:sta.
Jäsenen Betonitohtori antama (8.9.2009 klo:14:07) kommentti Edellä yksi kuppikuntalainen... RYL:ssä vanhaa tietoa. uudet ohjeet betonin päälystämiselle on tullut 15.11.2007, jota kaikki rakentamisen tahot soveltavat ja noudattavat.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (8.9.2009 klo:15:03) kommentti Juuri näin, kun tietoa ja ymmärrystä ei ole, luetaan vaan tekstiä kuin "piru raamattua"- muusta viis´.
Hyvä tulee,-kunhan uskoo, -kuin pässi sarviinsa.
Lisää kommentti*