Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Pohjatutkimus

Maa- ja pohjarakenteet

Kysytty: 11.8.2014 klo:18:26
Kyseessä hyvä kalliopohjainen rakennusalue. Silmämääräisen, paikalla tehtävän pohjatutkimuksen havaintoja:



- Kallio on pinnassa alueella, mutta tontilla kasvaa joitain hyvinkin isoja puita (noin 1-2 isoa puuta per tontti). Kallion selkää ja kumpareita pilkottaa tontilla satunnaisesti ja maasto on kohtuu tasainen ja hyvä. 



Voiko isohko puu kasvaa kallion pinnassa? Vai voiko tämä puu olla merkki siitä, että kallio tekee puun kohdalla "paikallisen" syvänteen / pudotuksen (eli puun juuret ovatkin moreenimaassa).



Tämä kysymys sivuaa varmaan metsätieteellisiäkin asoita, mutta kysytään nyt siitäkin huolimatta.

 

Teräs Käyttäjä on mies
Kysymyksiä: 161 kpl
Jäsenen   antama (11.9.2014 klo:20:29) kommentti

Joo täytynee toki tarkentaa kysymääsi asiaa! Siis pilareitten päälle on laitettu järeät liimapuupalkit ja niistä muodostuu kantava "kehikko", talon asuinhuoneitten alla on tietysti alhaaltapäin lueteltuna nämä rakenteet: Puupalkkien alla harva laudoitus, sitten tuulensuojalevy, 700mm puukuituvillaa,vahva pontattu lastulevy, vesikiertoisen lattialämmityksen kiinnikkeet ja putkisto, tasoite valu,lattiapinnoite! Yläpohjassa on myös se sama 700mm puukuituvillaa ja seinissä 300mm.



Eli varpaat ei ole ainakaan ne ensimmäiset palelevat osat kehoa,






Virallinen vastaus
Kysymys tosiaan kyllä paremminkin kasvitietellinen mutta oman kokemukseni perusteella esimerkiksi kuusi kasvattaa juuret pitkälle sivuille ja voi...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Maa- ja pohjarakenteet / Pohjatutkimus":
profiilikuva
JO
Porin Rakennusmestarit ja insinöörit ry 
PORI, Suomi
Jäsenen   antama (8.9.2014 klo:23:22) kommentti

Mikset kaada puita ja kaiva maata pois eli ota kallion pinta kokonaan esiin ja pese se painepesurilla, minä tein niin ja samalla sain selville kaikki halkeamat ym. tontilla johon on nyt rakennettu pilarien päälle täysin alapohjastaankin tuulettuva talo, ei siis rossipohja ongelmineen vaan täysin avoin sokkeliton talo, ei radon huolta eikä mitään muutakaan huolta enimmillään talon alla on tyhjää tilaa 1.5 metriä vähimmillään 80 senttiä ehkä ylikin!



Vesijohdot +viemärit ym talotekniikka on toteutettu ammattilaisen tarkkuus räjäyttämänä kuiluna joka on metrin syvä ja sinne on vesiputki asennettu lämpökaapelilla varustettuna + nykyajan eristyksellä! Metrin syvyydessä kalliossa on vakio lämpötila eikä ole mitään huolta putkien ym jäätymisestä ja tottakai sinne kuiluun laitettiin kolme tyhjää varaputkea mihin voi helposti vetää tulevaa tekniikkaa tarvittaessa! Siinä nyt sitä kysymääsi asiaa ja jo itse kokemuksen mukanaan tuomaa tarpeellista tietoa omasta ratkaisustani!



Jäsenen antama (9.9.2014 klo:22:31) kommentti

Mahtaako tulla tuplat? Kun kommenteerasin tähän jotain jo aamupuolella. mut ei näy missään.

Mut juu, oletin kysymyksen perusteella että tonttia vasta katsellaan, eikä kaivuutyöt kuulu siten vielä keinovalikoimaan.

Eniten kiinnosti tuo kalliorakentajan rossiton pohja. Että mitenkäs varpaat tarkenee talvella, jos ei eristeitä ole ensinkään? Rossit siis vanhastaan ovat täytteitä eli eristeitä, ja oletan että lupaehdoissa noita kuminkin on edellytetty. Tuulettuminen on sitten oma lukunsa ja sen suhteen virheet ovat suunnittelussa eikä ratkaisussa. Mut eipä sotketa asioiden nimiä...



Jäsenen antama (10.9.2014 klo:10:27) kommentti

Kysymys nostettu esille uudestaan. Hyvä.



Tosiaankin... Tontti ei ole oma, joten silmämääräinen tutkimus taitaa olla ainoita vaihtoehtoja mitä kaupungin tontilla saa tehdä tässä vaiheessa.



Perustustapoja on monia. Jokaisesta löytyy hyvät ja huonot puolet. Radonputkisto puhdistaa radonin tehokkaaasti ja on edullinen, vaikka kyseessä ei olisi rossipohja, ja radontiivistykset lisäksi. Murske+antura+harkkomuuri+sisätäyttö on omien havaintojeni mukaan kuitenkin yleisin pientaloratkaisu. Ainakin tällä alueella.



Jäsenen antama (10.9.2014 klo:21:13) kommentti

Jos kerta isoja puita kasvaa niin on nuita "silmäkkeitä" tai halkeamia. Se ei estä rakentamista kunhan huolehditaan että alle ei jää "vesisilmäkkeitä". Pilarien päälle rakentaminen on tietenkin yksi vaihtoehto jos se tehdään oikein. Huonona puolena huono energiatalous ja liikuntarajoitteisten kulkeminen. Tuo kalliolle rakentaminen mahdollistaa hyvällä hyötysuhteella toimivan maalämmön tai siis oikeastaan kalliolämmön sekä jäähdytyksen.



Jäsenen antama (10.9.2014 klo:23:24) kommentti

Oon koittanut tarkkailla tuota puu-asiaa kysymyksen kysymisen jälkeen, ja huomannut, että lähes suoraan kallion pinnasta lähtee kohtuu isojakin puita.



Pääsääntönä voitaneen pitää, että kallio soveltuu rakentamisen alustaksi aina, vaikka se olisi rikkonaistakin. Kanaalien ja oikaisuräjäyttämisen jälkeen tuskin on vesipesien kanssa ongelmia... Ilmeisesti pienin poraussyvyys louhinnassa on kuitenkin 1m, joten aivan pieniä epätasaisuuksia ei pysty oikomaan... Riittävän karkea kalliomurske esim. 0-100 tai "molskotti" 0-150 varmaan viimeistelee asiallisen pohjan,  



 



 



Jäsenen antama (10.9.2014 klo:23:35) kommentti

Rusnauksella tasoitus onnistuu sentin tarkkuudella. Muista että talo pitää perustaa kokonaan kallion varaan tai perustuksen ja kallion välissä pitää olla vähintäin 300mm hyvin tiivistettyä karkeaa täyttöä eli yleensä mursketta. Yksi vaihtoehto on tosiaan perustaa kallioon ankkuroitujen peruspilareiden varaan ja alapohja voi olla myös "maanvarainen" kunhan alla on karkea täyttö ja mahdollinen radon-putkitus jos on sellaisella alueella.



Jäsenen antama (11.9.2014 klo:2:21) kommentti

Ok. Kiitos. Kokonaan kalliota myöden putsaus... Mä luotan tuohon antura+muuri perustukseen. Sen yleisyys on lähes 100%, meidän alue + lähistö. 300 mm taitaa olla keskimääräinen minimisuositus murskepatjalle. Eikä tilanne huonone vaikka enemmänkin tulisi paksuutta murskepenkalle. Junaradoissa, teidenpohjissa ja massanvaihtoperustuksissa saattaa olla metritolkulla. "Molskotti" (murkse 0-150) on tietyissä piireissä erittäin kehuttua tavaraa, ja kyllähän sen kantavuus luja on...



Louhintafirmat varmaan sitten neuvoo enemmän tuosta rusnauksesta... Vai haluatko itse vielä lisäselventää kyseistä toimenpidettä?



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:19:53) kommentti

Rusnauksessa kallio "piikataan" haluttuun korkoon.



Jos kuitenkin perustat kallion varaan niin laita varalta muutama vedenpoistoputki tai -reikä sellaisiin kohtiin joihin voi kertyä vettä. Kallion varaan perustaminen sinänsä varminta etä ei ainaan painu. Murskepatja myös hyvä ratkaisu koska silloin alapohja ja perustus on samalla tavoin perustettu. Rossipohjaa ei yleensä kannata tehdä jos sitä ei tee betonista.



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:20:40) kommentti

Mitenkäs, kun minulle ei ole mitenkään tuttu tuo määritelmä rusnauksesta. Kovasti muuta tuolla työkohteissa on sillä tarkoitettu. Kannattaiskohan kumminkin päivittää vähän tuota edellisen tiedonannon taustaa...

Lisäksi kiinnostaa kovasti, millä vehkeellä käytännön työmaalla "kallio piikataan haluttuun korkoon". Olen kovasti kiinnostunut asiasta, että kaikki tieto on tervetullutta.

Ja tuo viimeinen rossipohjaa koskeva heitto myöskin pyytää lisäperusteluja tuekseen, oli se sen verran erillään omasta todellisuudesta ja kokemuspohjasta. Varsinkin kun betoninen rossipohja kirjaimellisesti otettuna tarkoittaa (yleistä) rakennusvirhettä. Eli eristeet väärällä puolen.



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:21:41) kommentti

Lainaus netistä: "Rammer-hydraulivasara on luotettava ja tehokas ratkaisu rikotukseen tai louhintaan. Laajasta mallistosta löytyvät vasaravaihtoehdot minikaivureihin sopivista suuriin, jopa 100 tonnin peruskoneissa käytettäviin vasaroihin saakka."



Eli ennenhän tuo tehtiin "käsin paineilmavasaralla" mutta nykyään yleensä kaivuriin liitetyllä hydlaulivasaralla.



Betonirossipohjan voi eristää päältä, alta tai molemmista? Rakenne eli lähinnä käytetty eriste ja betoni ratkaisevat lopputuloksen kunhan alapuolen tuuletus on rittävä ja myös alapuolinen täyttö on riittävänn karkea, hyvin salaojitettu sekä lämmöneristetty (täytön yläpinta) oikealla eristeellä. Betoni ei lahoa eikä homehdu, on "tunteeton" vedelle ja tulelle yms.?



En ole kuullut että missään olisi tehty vuosikymmeniä hyvin toiminutta rossipohjaa puurakenteisena, oletko sinä?



Tietenkin on tuo peruspilarien päälle rakennettu versio jonka "Kallio rakentaja" mainitsi eli alapuoli on täysin avoin, mutta ei kait ole varsinainen rossipohja?



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:22:18) kommentti

Tuleekohan tuplat (yritin aiemmin mutta ei näy viestiä)



Eräältä louhintafirmalata kysyin rusnauksesta ja vastaus: "Kyllä onnistuu,  mutta on hidasta ja tulee hintoihinsa".



Mielestäni ei ole syytä perustaa suoraan kallion varaan (=Anturat suoraan kallioon). Asuntoalueella rähäytystyöt jatkuva pitkään ja saattaa välittyä täten anturaan.



Kalliomurske on hyvää perustuksiin. Mitä paksumpi kerros, sitä suurempaa raekokoa. Kapillaarikatkoa en tee anturan alle (sepeli 8/16). Kaikki suunnittelijat eivät hyväksy kapillaarikatkosepeliä kantavaksi rakenteeksi avoimessa penkkarakenteessa (myös useiden maaperätutkimusfirmojen kanta). Kalliomurske (esim. 0/100 tai 0/150) läpäisee veden kaiken järjen mukaan, jos sitä LVI-vahingon vuoksi pohjaan tulee.



Kapillaarikatkosepeli vaati toimiakseen n. 30 cm kerroksen, ja kantava murske n. 30 cm kerroksen. On absurdia ajatella, että minimi täyttöpaksuus pohjassa on 60 cm, jos molemmat kerrokset täytyy saada anturan alle.



 



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:22:24) kommentti

Nyt alkaa loppua käsityskyky siinä suhteessa, miten paljon käsitteitä ja menetelmien nimiä voi oikein sekoittaa. Edellisessähän oli kaikki herttaisen sekaisin.

Hydraulivasaraa ei käytetä rusnaukseen enää kuin poikkeustapauksissa, siihen on omat paremmin soveltuvat laitteet

Rusnaus ei ole louhintaa tai siihen verrattavaa, vaan sen jälkien viimeistelyä.

Rusnaamalla ei enää määritellä pintaa tai sen tasoa, kunhan poistetaan irtoaines.

Iskuvasaralla ei saada kalliosta irroitettua mitään tasaiseksi pinnaksi (huom! eri asia kuin rusnaus)

Hyvin tehty rossipohja on aikalailla tunteeton sille, mitä on sen alainen maaperä. Tuuletus ja ulkopuolisten vesien ohjailu ratkaisevat.

Itse asun 130 vuotiaan hyvin tehdyn puurakenteisen rossipohjan päällä. 80-luvulla korjatun osan jouduin uusimaan... Suurin osa toimivista tuulettuvista alapohjarakenteista on puurakenteisia, ontelolaatapohjat kuoppiensa päällä odottavat pommin laukeamista...

Kalliorakentajan ratkaisu on rossipohjarakenne. Etkö todellakaan siis edes tiedä, mitä se tarkoittaa?



 



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:22:31) kommentti

Jaha, Teräs kommentoi sillä välin kun edellistä omaa kirjoittelin.

En nyt tuohon lisää muuta kuin sen, että ratkaisevinta on kallion pinnanmuodot ja ulkopuolisten vesien ohjailumahdollisuus. Jos tontilla nämä eivät louhimatta onnistu, niin jää kaksi vaihtoehtoa: Etsiä rakentamiseen soveltuva rakennuspaikka muualta tai sitten maksaa turhasta ja rakentaa siihen sopimattomaan paikkaan.

Ymmärrän toki että kaikkia suomalaisia ei saada taajamiinsa tungettua, jos kaikille taloille täytyy löytää oikeasti soveltuva rakennuspaikka. Siksi niitä täytyy tehdä mihin sattuu.



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:22:41) kommentti

Lainaus: "Kalliomurske on hyvää perustuksiin. Mitä paksumpi kerros, sitä suurempaa raekokoa. Kapillaarikatkoa en tee anturan alle (sepeli 8/16). Kaikki suunnittelijat eivät hyväksy kapillaarikatkosepeliä kantavaksi rakenteeksi avoimessa penkkarakenteessa (myös useiden maaperätutkimusfirmojen kanta). Kalliomurske (esim. 0/100 tai 0/150) läpäisee veden kaiken järjen mukaan, jos sitä LVI-vahingon vuoksi pohjaan tulee."



Meni yli hilseen? Mitä karkeampi ja puhtaampi täyttö niin sitä parempi kapillaarikatko! Eli tuo kalliomurske toimii hyvin kapillaarikatkona jos seassa ei ole liikaa hienojakoista maata.



Peruspilareiden varaan perustaminen ei mielestäni ole varsinainen rossipohja mutta tuosta voi tietenkin olla mieltä eriä.



Peteä on onnistanut, hyvä niin, mutta milloin viimeksi on otettu näytteitä rossipohjastasi ja tutkittu mitä siellä kasvaa? Toki on mahdollista että on toimiva jos on hyvällä paikalla mutta nykyään tuppaavat kaavottamaan tontteja savikoille tai muille kosteille paikoille joissa maaperästä haihtuu niin paljon kosteutta että puurakenteinen rossipohja ei sitä kestä. Tiiveys, siis sisäpintojen tiiveys, on kaiken rakentamisen edellytys jotta vaurioita ei tule, eli rakenteen pitää "harveta" ulos päin.



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:22:43) kommentti

Pete taas kirjoitteli kun minä omiani rustailin, ollaan kait liian hitaita?



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:23:18) kommentti

Mikä sun mielestäs sitten on rossipohja??? Kerro nyt sitten se meille muille. Vaikka oikeastaan olisi parempi unohtaa nykyrakentamisessa nuo vanhat eristettyä alapohjaa kuvaavat termit ja puhua tuulettuvasta alapohjasta, kun eristeet (eli rossit) ovat nykyisin mukana kaikissa alapohjissa.

Mun rossipohjani tuuletustilan alla on 38 metriä savea, että sikses aikalailla hyvin säilynyt tämä rossipermanto. Kovia ovat niskapuut, ja rossipohjakin, eli halaspuolikkaat niskojen päällä. Anopin kutomat villasukatkin vuosien varrelta vielä odottavat ääreisverenkierron heikkenemistä, viiskymppiset varpaat sietävät hyvin kävellä.

Ja avoin penkkarakenne menee arvailuksi. Mutta omalla intuitiolla ymmärrän tässä että sillä tarkoitetaan sileän kallion päälle tehtyä anturanalustäyttöä(?). Eipä se tuossa toimikaan, jos sitä 30 senttiä laitetaan ja kallio on kovasti kalturia anturan alla. Käytännössä oikein valitulla rakennuspaikalla ei tuota ongelmaa tule. Mut kalliomurske (0-...) ei ole koskaan kapillaarikatkoa! Hyvää soraa tai sitten sepeliä siihen tarvitaan.



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:23:42) kommentti

"Avoin penkkarakenne". Se nyt oli lähinnä oma ilmaisuni, johon ei kannata takertua liikaa. Tarkoitan, että 8/16 tai 16/32 sepelin kantavuus on parhaimmillaan, tilassa jossa ei pääse reunoilta varisemaan. Esim. Sokkelin sisätäyttö. Tällöin sepeli on ikään kuin laatikossa, ja se kantaa tällöin hyvin. 



Tämän kaltaisella keskustelupalstalla ei mielestäni ole tarkoituksenmukaista kiinnittää terminlogiaan liikaa huomiota koska kyseessä on omatoimirakentajikin jne. 



Myös Lecasora käy kapillaarikatkoksi tietyissä tilanteissa... Tai  sepeliä 8...16/32. Kantavaksi kerrokseksi mursketta 0/65 tai 0/100 tai 0/150...



Jäsenen antama (12.9.2014 klo:23:52) kommentti

130v vanhaa rakennusta on kait turha verrata nykyisiin koska olisi purettu jo ajat sitten jos olisi ollut suuria ongelmia?



Kuten kirjoitin niin mitä karkeampi täyttö niin sitä parempi kapillaarikatko jos seassa ei ole liikaa hienojakoista maata joka aiheuttaa kapillaarisuutta eli tuo 0-jotain pitää aina tarkistaa?



Paras tietenkin "sepeli" joka on pestyä mursketta ja kaikki hienoaines on poistunut.



Kuten myös kirjoitin että pitää huolehtia että alle ei jää vettä kerääviä paikkoja?



Mielestäni rossipohja on perustus jossa sokkeli on ympäri ja vain tuuletusaukkoja tai -putkia hoitamassa ilman vaihdon. Onko mielestäsi rossipohja jos rakennetaan puuhun talo eli alapohja on varmasti irti maasta ja hyvin tuuletettu? Tai 10m pitkien paalujen varaan, siis 10m irti maasta?



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:0:15) kommentti

Jos nyt koittaisi vielä tiivistää ytimekkäästi, kaikki edelliset viestini...



- Kapillaarikatkoa ei ole pakko laittaa anturan alle, eikä kaikkien suunnittelijoiden mukaan edes sallittua, mukaan lukien useat maaperätutkimusfirmat. (Kapilallaarikotkosepeli ei ole varsinaisesti kantava kerros. Anturan alla täytyy olla kantavan kerros).



- Kapillaarikatkosepelin kantavuus on hyvä, jos se on laatikossa. Siihen ei kohdistu pistekuormia. Sokkelin sisätäyttö. Se ei pääse varisemaan reunoilta.



- Vesivahinkotilaanteessa hyvä kalliomurske läpäisee veden salaojiin.



- Mitä paksumpi täyttö, sitä suurempi raekoko



- Kallioiset alueet on yleensä louhittu jo kunnallistekniikan teon yhteydessä, joten vesien kanssa ei pitäisi olla lähtökohtaisesti ongelmia (=koko alue on salaojia täynnä).



 



 



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:0:47) kommentti

Perustuksen alle voi laittaa vaikka karkeaa hiekkaa jos sen saa tiivistettyä tarpeeksi kantavaksi eli tiiveysaste vähintään 95% ja se pysyy paikallaan eli rinteissä vesi voi sen huuhdella pois ja siksi ei kannata käyttää. Kaikki vaikuttaa kaikkeen eli perustus suunnitellaan aina perustuspohjan kantavuuden ja olosuhteiden mukaan tai ainakin pitäisi! Tietenkin myös kapillariisuuden pitää olla pienempi kuin täyttökerros!



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:11:49) kommentti

Miten joskus tulee sellainen olo että joidenkin olis parempi siirtyä kirjoittamaan kysymyksiä eikä vastauksia...

Sepeli tehdään murskeesta seulomalla eikä pesemällä. Murske alkaa aina nollasta, ja vaikka yläpää olisi katkaistu kahteensataan, se ei ole koskaan kapillaarikatkoksi käypää.

Mut ihmetyttää miksi yleensä pohditaan 300mm kapillaarikatkoa ehjän kallion ja sokkelin väliin? Kalliohan on itsessään kapillrikatko. Ja jos rakennuspaikka on hyvä, eli vesi ei kalliota pitkin juokse missään kohti päin seinää (ei kanaaleissakaan), ei siihen väliin tarvita kymmentä senttiä enempää mitään. Eikä tarvi miettiä talon alle jääviä vesipesiä.

Kapillaarisepeli käy anturan alle ja kuuluu sinne, sitä ei kukaan voi kieltää. Mutta täyttö täytyy tehdä oikein, eli joka paikkaan saman verran sepeliä. Alempi tasaus tehdään murskeella.

Jaha, TI-mieskin sekoitti perustuksen ja pohjan keskenään. Rossipohja on aina rossipohja, riippumatta siitä, mikä sitä kannattelee maasta erillään. Mut kuten edellä viittasin, kannattaa siirtyä nykytermeihin jos vanhat eivät ole hallussa. Muuten kaikki puhuvat pian eri asiasta.

Oikeastaan pitäisi puhua rossilattiasta,


Jäsenen antama (13.9.2014 klo:11:51) kommentti

Tuohon saakka siis mahtui, täällä kun ei koskaan tiedä, miten pitkän tarinan kulloinkin voi kirjoittaa. Siis jatkuu:



Oikeastaan pitäisi puhua rossilattiasta, kun se on se alapohja. Rossipohja on varsinaisesti se, joka kannattelee niitä rosseja eli täytteitä eli eristeitä. Nykyisin yleisimmin tuulensuojalevy tai pahimmillaan ontelolaatta. Ja nimitys on peräisin ajalta, kun täytealapohja yleistyi, korvaten eristeettömän maanvaraisen multapenkki- puulattian.

Kannattaa siis siirtyä puhumaan tuulettuvasta alapohjarakenteesta eri variaatioineen, jos nuo eivät ole tuttuja. Käsitteiden sekoittaminen on erityisen haitallista, jos keskustelu halutaan säilyttää ymmärrettävänä. Jos vastaaja tarkoittaa ihan eri asiaa kuin kysyjä ymmärtää, niin metsään mene. Siksi oikeiden termien käyttäminen vastauksissa korostuu juuri täällä missä mukana on amatöörejä.



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:17:20) kommentti

Ainakaan itse en ole pohtinut kapillaarikatkoa kallioperustuksilla, se on otettu yleisestä näkökulmasta esille.



"Kapillaarikatko kuuluu anturan alle, sitä ei kukaan voi kieltää".



- Se on yksi vaihtoehto, mutta... Hienojakoisella murskeella on parempi kantavuus pistekuormille. Jos tehdään 1 metriä korkea penkka 0/100 murskeella --> Siihen voi ajaa täysiperävaunurekalla... Jos tehdään 0,5 metriä korkea penkka 8/16 sepelillä ---> Siihen ei voi ajaa edes Bobcatilla ilman että renkaat painuu.



Mä luotan asiassa AAA- luottoluokiteltuihin, ja RALA pätevyydet omaaviin maaperätutkimusfirmoihin (useita eri firmoja), joiden kanssa olen asioista jutellut. Heillä pitkät referenssilistat, vuosikymmenien ajalta... Heidän kantansa on selkeä. Kantavassa kerroksessa täytyy olla mursketta jossa on kaikkia raekokoja... Kapillaarikatkoa sitten sokkelin sisään, vaikka koko täyttö. Kentältä käsin tarkasteltuna asiat täsmäävät myös tähän... Karkeassa murskeessa vesi kulkee salaojiin, joten yhtenäisyys salaojiin ei katkea anturan alapuolella.



 



Täytyy muistaa, että rakennusvalvonnassa, ja alueellisissa rakentamistapamääräyksissä on aluekohtaisiakin eroja.



Itse henkilökohtaisesti uskon, ett&aum


Jäsenen antama (13.9.2014 klo:17:25) kommentti

MUOKKAUS YLLE... Ensimmäinen lause. Kapillaarikatko kyllä tulee mutta vasta sokkelin sisään.



Ja loppupäästä viesti katkesi kesken.. mutta itse uskon että 8/16 kyllä kantaa, koska pientalon kuormat ovat niin pieniä... jne. jne.



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:17:27) kommentti

Peteltä: "Ja jos rakennuspaikka on hyvä, eli vesi ei kalliota pitkin juokse missään kohti päin seinää (ei kanaaleissakaan), ei siihen väliin tarvita kymmentä senttiä enempää mitään."



- 10 senttiä täyttöä ei anna riittävä laakerikerrosta / suojaa räjäytyksistä tulevaa värinää vastaan.



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:20:05) kommentti

Matalaperustuksen alle pitää aina laittaa kapillaarikatko jos ei perusteta kallion varaan. Myös kellarin perustusten alle. Poikkeuksen paaluperustus ja peruspilariperustus. Kapillaarikatkona toimii mikä tahansa karkea täyttö kunhan sen kapillaarisuus on pienempi kuin täyttökerros. Yleensä tuo kapillaarisuus saa olla korkeintain 200mm, joissain tapauksissa korkeintaan 300mm. Ei nyt sekoiteta tähän salaojasoraa, salaojasepeliä yms. joita käytetään salaojien yhteydessä ja/tai alapohjan kapillasarikatkona. Tuohon voisi lisätä vielä masuunihiekan (ei masuunikuonan) jota voi käyttää kapillaarikatkona, salaojasorana, kantavana ja jakavana kerroksena sekä routaeristeenä.



Täytyy myöntää että kirjoitin sepelistä väärin. Se on tosiaan mursketta joka on seulottu määrättyjen raekokojen väliin. Siitä on poistettu hienoaines mutta ei välttämättä pesty pölyjä pois mitä sade nyt on virutellut.



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:21:16) kommentti

Tässä on perusasioita kantavista täyttökerroksista Petelle ja TI-mieskin:lle



"Perusanturoiden alle valitaan kantavaa mursketta, joka tiivis-

tetään hyvin. Murske läpäisee tarvittaessa rakennuksen alla

vaakasuunnassa liikkuvan veden... --

Alapohjalaatan lämmöneristeen alle asennetaa kapillaarikatkosepeliä. Sepelin kerrospaksuuden

on oltava yleensä väh. 300 mm."



Tämä on lainattu johtavan ja valtakunnallisen toimijan oppaasta. Tämä vastaa myös maaperätutkimusfirmojen, RALA-pätevien kaivuu-urakoitsijoiden, ja valtakkunnaallisen rakennusliikkeiden toimintatapaa.



Sinänsä kova juttu, jos yllä kirjoittelevat nimimerkit osavat asiat paremmmin.

 



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:21:43) kommentti

Eipä se synti ole, jo haluaa tehdä minimitasoa paremmin. Niinhän tuo RakMK:kin edustaa vähimmäistasoa. Ralaan pääseminen edellyttää jotain, mutta ei parasta.

Mut kuka tahansa osaa kirjoittaa nimettömistä johtavista ja valtakunnallisista ja mistä vaan. Mut nimeäpäs nuot ja laita linkkiä ohjeisiin.

Yhtään anturaa en tee ilman että on rakämkoon edellyttämä kapillaarikatkon katkeamaton yhteys salaojiin. Vaikka "valtakunnallinen" toimija kustannussäästömielessä haluaisi siinä fuskata. Missään ei kielletä tekemästä hyvin tai vielä paremmin.



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:22:00) kommentti

Teräs kirjoitti taas tuota vanhaa virheellistä soopaa?



Anturan alle OK tuo kapillaarikatko eli vettä läpäisevä täyttö joka lisäksi estää veden kapillaarisen nousun anturaan.



Mutta kapillaarikatkoa ei kannata laittaa alapohjaeristettä vasten koska sen järkevämpi paikka on heti perusmaan päällä, tietenkin suodatinkangas alle. Tuon päälle sitten karkeaa täyttöä jonka kapillaarisuus korkeintaan 300mm. Nykyään rakennetaan niin korkealle että turha on ensin täyttää jollakin "savilillingillä" ja vasta eristystä vasten kapillaarikatko? Paras kait katkaista kapillaarissus heti montun pohjalla ja samalla tuo kerros päästää mahdollisen veden salaojiin? Perusmaan kaltevuus n. 1:50 salaojiin päin auttaa lisäksi kuivana pysymistä, tarvittaessa salaojat myös rakennuksen alle.



Tuo "perusmaan varaan perustaminen" on 50-60-luvuilla opiskelleiden inssien toimintatapa, nuoremmat osaa paremmin.



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:22:23) kommentti

Kaikkihan tekee aina minimitasoa parempaa, omasta mielestään... Jos muiden mielipidettä ei kysytä.



Saako RakMK tehtyä murskeesta vettä läpäisemättömän materiaalin?



Saako RakMK siis estettyä ettei murske läpäise vettä salaojiin? Kunnon talonpohjat tehdään kuitenkin vähintään Kam 0/65. Mieluummin 0/100 tai 0/150.



Kiistätkö yllä mainittujen murskelajikkeiden toimivuuden kosteusteknisesti, esim. vedenläpäisykyky?? Riittääkö vielä itseluottamusta?



Onko kantavaksi materiaaliksi hyvää sellainen sepeli joka ei tiivisty "kiinni", eikä kanna edes pienkoneita, kuten Bobcat? Eikö hälytyskellot soi? Onko RakMK pelastava tekijä.



Tehdäänä kenties maanteitä useinkin sepelistä, joissa vaaditaan kantoa raskasliikenteelle vai onko kyseessä kuitenkin mursketäyttö?



Olisiko anturan alla syytä olla kantava kerros? Vai variseva sepelipenkka?



Itse asun alueella jossa rakennetaan eniten suhteessa väkilukuun, ja maanrakennusporukoissa on aika kovaa porukkaa myös. Näiden kanssa asioita olen käynyt paljon läpi, kenttäolosuhteissa. Veikkaan, että Petellä on vielä oppimista, jos laajennetaan toimialuetta "oman maakunnan vaakunan" ulkopuolle.



TE-


Jäsenen antama (13.9.2014 klo:22:56) kommentti

Vain yksi kysymys enää. Ja siihen loppuu tämä joutavuus. Liikkuuko talosi pyörillä, ja jos, niin onko se liuku- vai runko-ohjattu?

Tuossa hiukan osviittaa suhteellisuudentajuttomuuteesi. Minun itseluottamukseni ei riipu siitä.

Aiheetta enempään ja ilman henkilökohtaisuuksia

-Pete-



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:23:20) kommentti

Meni nuo Teräksen kommentit yli hilseen! surprise



RakMK on pitkälti nuiden vanhojen paappojen tekemä ja ei aina vastaa nykytietämystä, rahastus kait pääasia?cool



Kertaan vielä että perustusten alle pitää laittaa kantava, vettä läpäisevä, kapillaarisuuden katkaiseva kerros ja piste!yes



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:23:25) kommentti

Pari johtopäätöstä jäi itsellenikin mieleen. Mutta pysytään silti aiheessa, eikä pyörien päällä.



Karkeat murskeet, kuten Kam 0/65 ... 0/100 ... 0/150, eivät ole "tietyissä piireissä" kosteusteknisesti toimivia täyttömateriaaleja, läpäisykyvyltään.



Pohjien teossa määräävimpänä tekijänä otetan huomioon talon sisältä tulevat suuret vesimäärät jotka johdetaan salaojiin?



Alan suurimpia, vastuullisimpia, ja valtuutetuimpia tahoja ei kannata kuunnella, vaan parhaimmat asiantuntijat löytyvät keskustelupalstoilta.



Itse kukin tekee aina minitasoa parempaa ja muut ovat väärässä.



Ja vielä asiaan... Kapilaarikatkon voit laittaa anturan alle, mutta pakko ei ole...



Kohtuu asiallista keskustelua tämä kuitenkin mielestäni oli, mutta pahoittelen viittaustani henkilökohtaisuuksiin.



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:23:39) kommentti

En ihmettele, että TE-mieskin:llä meni muiden kirjoitukset yli hilseen, koska omienkin kirjoitusten kanssa tuli niin paljon sekaannuksia.



Rakennusalalla on monia vaihtoehtoja, myöskin tässä asiassa. Kapillaarikatkon voi laittaa jo anturan alle, mutta ei pakko. Sisätäyttöön kaikissa tapauksissa. 



Rakennusalalta löytyy rajaton määrä virallisia tahoja, joiden ohjeistukset voivat erota toisistaan. Sopiva kompromissi löytyy sitten kenttäkokemuksen ja teorian yhdistämisestä. 



En silti jaksa uskoa, että näillä mielipiteillään yllä olevat nimerkit "jyräävät" yli suurimpien toimijoiden toimintamallien.



Jäsenen antama (13.9.2014 klo:23:55) kommentti

Meni taas yli hilseen Teräksen kommentti? surprise



Mitkä suuret vesimäärät tulee talon sisältä kun ongelma tulevat yleensä alhaalta?



Kuten kirjoitin niin myös kapillarikatkon yläpuolinen täyttö pitää olla riittävän karkeaa jotta vesi menee varmasti salaojakerrokseen!



Anturan alle on pakko laittaa kapillaarikatko koska muuten antura kastuu jos maaperästä johtuu kapillaarisesti vettä, kosteus nousee perustusta myöten 600-1000mm perustuksen rakeenteesta riippuen. Lisäksi mahdollinen maaperästä haihtuva kosteus tiivistyy perustuksen alapintaan ja pitää johtaa pois.



Toistan vilä kerran että täytön kapillaarisuuden pitää olla pienempi kuin täytön vahvuus!



Kuka on paras asiantuntija kun tietämys, kokemus, olosuhteet yms. muuttuvat alati?



Jäsenen antama (14.9.2014 klo:0:16) kommentti

Unohda kaikki aikeisemmat ja lue alla oleva huolellisesti:



- KANTAVAKSI KERROKSEKSI KANTAVAA MURSKETTA.



- KAPILLAARIKATKOKERROKSEEN KAPILLAARIKATKOSEPELIÄ.



Molemmat kerrokset pitää löytyä, mutta niiden toteustavassa on eri vaihtoehtoja.



Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta en näe syytä jatkaa väittelyä pidempään.  



Jäsenen antama (14.9.2014 klo:0:59) kommentti

OK!




Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Pohjatutkimuksesta

Aikeenamme on ostaa puolen hehtaarin tontti haja-asutusalueelta. Tontti on peltoa, savimaata, johon ei ole tehty pohjatutkimusta. Myyjän mukaan varsin ilmeistä on, että t...

Paalutussunnitelma

Tontille on rakennettu rivitalo 1984. Toisen päädyn vajoamisen johdosta on vasta nyt tehty pohjatutkimus, jonka mukaan paalutus on tarpeellinen rakennuksen oikaisemiseksi...

Paalua vai soraa?

Tontti K-nummella, 5500m2 loiva rinne, peltoa. Pohjatutkimus tehty: +-3m savea, +-1m moreenia ja sitten kallio. Talosta tulee puutalo n. 140m2, ei kellaria. Minkälaista p...

Kellarimahdollisuus tonttia ostettaessa

Olemme ostamassa tonttia, jonka yhdeltä reunalta pilkistää kallio. Haluaisimme saada hinta-arvion "ei pääasiallisesti maanpäällisen kellarin" rakentamisemahdollisuudesta...

kapilaarinen kosteus

Kyseessä on -99 rakennettu hirsitalo jossa on rossipohja ratkaisu .Ostimme talon -2002 syksyllä.2004 keväällä huomasimme että talon alapohjassa tuuletuslevyissä on koste...

Maanvarainen vai rossipohja

Tonttimme on peltotontti ja pohjatutkimus kertoo paalutusta tarvittavan 9-10 metriä. Nyt mietinkin perustusvaihtoehtoja, rossipohja tietysti olisi parempi vaihtoehto, mut...

moreenipohja

Mitä kuvat kertovat vastaajalle? (Kallio paistaa aika pinnassa ylemmässä kuvassa)Oma päätelmäni: hyvä ja kantava moreeni, samaa kertovat myös aluetta valmistelleet, pätev...

salaojien uusiminen

Onko salojien uusimisessa -56 rakennettuun rintamiestalotyyppiseen taloon riskiä että savinen maapohja kuivuu liikaa kuivina kesinä? Viemäröinti uusittiin keväällä -06 mu...

Kellarin lattian piikkaus ja pohjavesi

50-luvun taloni kellariin  pitäisi saada lattialämmitys (öljylämmitys). Salaojat on tehty + kellarin ulkopuolinen lisäeristys patolevyinen. Lattialaatta sisältää isoja ki...

pohjatutkimus

*Kysymyksessä on kalliotontti,korkovaaitus on tehty ,miksi pohjatutkimus ? *Kairataanko (PORATAANKO) kuinka syvälle ? *Vaiko rahastuksen makua ?? ...

paalutuksen noin hinta

Hei Mitä uskoisit paalutuksen noin maksavan, kun pohjatutkimus sanoo seuraavaa: "tontti on vanhaa peltomaata, rakennettavan rakennuksen kohdalla on noin 1m paksuinen sek...

Tarjouspyyntölomakkeita maarakennukseen?

Olisi haussa maarakennusfirma, joka mielellään pystyisi hoitamaan ns. koko homman, eli tontin perustusvalmiiseen kuntoon. Kaipaamme siis yrittäjää, joka voisi tuoda omall...

Maa-ainesten hinnasta

Tonttimme viereinen tie tulee odotettua korkeammalle, joten tiedossa on reilusti täyttöä tontille, alustavien laskelmien mukaan jopa 1000 kuutiota. Tämä siis yhteensä tal...

Pohjatutkimus, kun tontti on kalliota

Tontti on Espoossa. Silmillä näkee, että rakennuspaikka on kalliota. Onko siis tehtävä pohjatutkimus, jos rakennuspaikasta näkee kaikki suor...

Missä vaiheessa

Terve! Olemme aloittamassa omakotitalon rakentamista hankkimallemme tontille. Aikataulumme on väljä, joten itse rakentaminen alkaisi vasta 2005(?). Poikkeusluvan mukaine...

Rakennuspohja

Hei! Kirjoittelin aiemmin abba- merkillä, että pysyykö talo suolla paalutettuna. Pohjatutkimuspapereissa on seuraavaa: maanpinnassa no...

Pohjatutkimus

Moi! Muutamia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Eli olemme saaneet kaupungilta tontin, josta käsiraha maksettu ja tonttikaupat olisi tarkoitus tehdä tammikuun 2006 lopussa...

Anturan tarve?

Hermoilevana naisihmisenä mietin talomme perustustapaa... alunperin (ennen pohjatutkimuksen tekoa) suunnitelmissa oli vastaavamme suosituksesta tehdä anturallinen betonip...

Paineellinen pohjavesi ja kellarin rakentaminen

Tontti on varattu ja pohjatutkimus on tehty. Haaveena olisi rakentaa kellarillinen talo rinnetontille. Perustamistapalausunto näyttää kuitenkin huolestuttavalta. Onko tie...