Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Vesikeskuslämmityksen putkisto

Lämmitys

Kysytty: 16.10.2012 klo:18:48
Kyseessä on 50-luvun 1,5 krs rintamamiestalo. Lämmitysjärjestelmä on jouduttu useasti tyhjentämään sulkujen puuttuessa.Vettä lisätty järjestelmään,lisäyksen jälkeen syntyvä ilma on kerääntynyt ainoastaan yläkerran pattereihin.Muissa kerroksissa ei ilmausta ole koskaan tarvinnut tehdä. Onko syövyttävä happi tehnyt mahdollisia haittoja enimmäkseen yläkerrassa,missä ilmakin on ollut pattereissa .

Sare
Kysymyksiä: 16 kpl



Virallinen vastaus
Veden sisältämä ilma kerääntyy normaalisti verkoston ylimpiin osiin. Ilmaus tehdään täytön jälkeen lähes päivittäin, kun...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Lämmitys / Vesikeskuslämmityksen putkisto":
Jäsenen antama (16.10.2012 klo:22:13) kommentti

"Jos epäilet seuraavalla kerralla täyttäessäsi järjestelmää ilman aiheuttavan korroosiota, lisää veteen vähän jäähdytinnestettä."



Joopa joo! Näin puusta katsottuna saattaa olla melkoinen homma ainakin "maallikolle".

Jäsenen antama (17.10.2012 klo:7:06) kommentti

Ei se ilma ole ongelma vaan veteen imeytynyt happi.

Happi palaa pois sieltä pikkuhiljaa ja veden kuuluu muuttua mustaksi.

Jos vesi on ruskeeta niin jotain on pahasti vialla.

Jäsenen antama (10.11.2012 klo:16:52) kommentti

Veteen sitoutunut happi poistuu, kun veden lämpötila on min. 80 C -astetta.

Lämmitä vesi siis n. 82 C:ksi ja päästä järjestelmään.

Jäsenen antama (12.11.2012 klo:21:11) kommentti

Mitenkäs putkiston hampputiivistykset - tuleeko glykolivesi läpi?

Jäsenen antama (12.11.2012 klo:21:24) kommentti

Hamppuhan turpoaa kastuttuaan, siksi sitä "tilkkeenä" onkin. Tosin, jos tarpeeksi vuotaa, kyllä hamppukin "kyllästyy" ja alkaa vuotamaan. Glykoolin pintajännitys on veden vastaavaa pienempi, joten hyvinkin voi tulla läpi. Itse ehkä kuitenkin vain päästäisin yli 80 asteista vettä, ja unohtaisin glykoolin.
Paisuntaäiliö kannattaa eristää mahd. hyvin, jos on kylmässä tilassa.
Nykyinen glykooli oli "tulevaisuutta" 50 -luvulla, kun lämmitysjärjestelmä on rakennettu, joten sen käyttöä
ns. mustarautaputkistossa ei varmasti ole "ajateltu". Eikä myöskään toisin päin....

Glykoolin lisääminen järjestelmään taas on hyvinkin yksinkertaista.

Jäsenen antama (13.11.2012 klo:0:07) kommentti

Muuhun en ota kantaa mutta jos on umpinainen eli kalvopaisunta, niin en kyllä eristäisi sitä ollenkaan kun pannuhuoneessa(yleensä sijaitsee siellä) on kuitenkin lämmintä ja pyrkimyshän on että paisuntaan ei pääse liika kuumaa tavaraa. Sen takiahan se paisunnalle menevä putki vedetään usein vähän pitemmän matkan kautta ja ei eristetä ollenkaan jotta vesi kerkee jäähtyä ennen paisuntaa... Kalvon käyttöikä lyhenee jos jatkuvasti ajetaan liika kuumaa vettä sille, vaikka sitten oliski kalvon lämpötilarajojen sisällä. viilempi parempi.



Avopaisunta on sitte asia erikseen johon en ossaa sannoo juuta enkä jaata..

Jäsenen antama (13.11.2012 klo:7:04) kommentti

Lainaus Huhhuh

" Veteen sitoutunut happi poistuu, kun veden lämpötila on min. 80 C -astetta.

Lämmitä vesi siis n. 82 C:ksi ja päästä järjestelmään."



Onko tämä totta?

Jos en ole koskaan isoa varaajaani lämmittänyt yli 65 asteisksi niin onko ruostuminen jatkunut ja jatkunut?


Jäsenen antama (13.11.2012 klo:13:05) kommentti

Happi poistuu vedestä kokonaan vain kiehauttamalla!Mutta mitä korkeampi lämpötila, sen vähempi happea siellä systeemissä on. Parhaiten systeemin hyvinvoinnista kertoo kirkas vesi! Vesi ei saa olla mustaakaan,se sisältää silloin liikaa hiukkasia, jotka kuluttavat laitteistoa hiomalla! Tuo mustakin on merkki aikoinaan tapahtuneesta korroosiosta!Jos sitä on sopivassa määrin(tarttuneena putkien sisäpinnoille), sillä on suojaava vaikutus!

Ja HuhHuh on oikeassa : Vaikkakaan ei voida ehkä sanoa että vesi on vielä täysin hapetonta tuossa lämpötilassa, niin sitä on niin vähän ettei ruostumisvaaraa ole, silloin syntyy juuri tuota "kilttiä" mustaa!

Jäsenen antama (13.11.2012 klo:17:23) kommentti

Muistan jonkun "termofysiikan" opettajan joskus kertoneen, että happi poistuu parhaiten juuri 80 -90 asteisessa vedessä. Veden keittämistä lämmityskattilassa en suosittele. Talossani on 20 patteria, joista osa kaksoiselementtejä + 3 radiaattoria vm. -53, ja vesi tuntuu kiertävän koko linjassa ja kaikissa pattereissa hyvin. Myös ulkoapäin patterit ja näkyvät putket ovat ruosteettomia.
Larmatinille suositus veden lämpötilan nostamisesta. Toki, en tiedä, onko 65 liian vähän, mutta ei se ainakaan tarpeeksi ole hapen poistamiseksi....-jos vanhaa opea on uskominen.

Minulla ei vastaavasti ole kokemusta kalvopaineastiasta. Olen toki niitä nähnyt, ja kaikki ovat olleet pannuhuoneen lämmössä. Enkä tiedä, miten niihin sitä glykoolia voisi laittaa.

Minulla avoastia on ns. sivuvintillä kylmässä, vaikkakin eristettynä mahd. hyvin. Sinne voi kaataa glykoolia helposti. Minulla on öljy- / puulämmitys, ja siksi paisunta-astia on avoin. Puulla kun lämmittää, veden lämpötila sahaa joskus n. 99 astetta, joskus 70 astetta, miten muistaa puita lisäämään, ja vetoa säätämään. Ja siinähän kalvo juuri väsyy, kuten savonhumu toteaa. Tärkeintä avoastian käyttäjän on muistaa (jos astia on kylmässä tilassa, kuten monissa 50 -luvun taloissa on, että pakkasilla sinne pitää päästää säännöllisesti kuumaa vettä. Se kun pääsee jäätymään pakkasilla, muilla on kylmä, sinulla ei..... Ja pienen pienellä paineella sitä uutta kuumaa vettä, jotta ylimääräinen vesi ehtii vuotaa ylivuotoputkea pitkin pois. Kokemuksesta tiedän, mitä tapahtuu, jos paine on kovempi, kuin ylivuotoputken kapasiteetti.



Jäsenen antama (13.11.2012 klo:19:49) kommentti

"Puulla kun lämmittää niin lämpötila sahaa joskus n.99 astetta..."

Kyllä aivan hyvin silloin jo happi kuplii ja poistuu avosysteemistä!

Ihan vahingossa joskus tulee kiehautettua nuo hapet pois, enhän minäkään sitä suositellut, sillä vaan lähtee kerrasta...!

Jäsenen antama (13.11.2012 klo:20:58) kommentti

Just niin, ruosu. Kyllä kuplii ja paukkuu. Siksi yleensä pyrin pitämään veden nippanappa 90:ssä. Reilussa 80:ssä meno on hiukan tasaisempaa, eikä lopputuloksella ole merkittävää eroa.

Jäsenen antama (13.11.2012 klo:21:38) kommentti

Tämä hapen poistuminen ei vissiin oo ihan samanlaista suljetuissa(kalvopaisunnallisissa) systeemeissä? Itellä on varaajan katolta lähtevässä yhteessä automaatti-ilmauskello sulun takana ja aina sillontällön avaan sulkua pariks päiväks. lisäks on mikrokuplanpoistin uunipiirissä.. Eiköhän se happi poistu nuita reittejä ja vastus on talviaikaan yökäytöllä varaajan yläosassa(alakerrasta yhteys yläkertaan välipohjassa olevan 10 cm reiän kautta), johon happi luonnolisesti kerääntyy ja "halvalla" sähköllä varmistellaan käyttöveen tulistus nostamalla yläkerran lämpötila joka yö 80-90 asteeseen. Tavote toki tehä tuo nosto näillä uusiutuvan enerkian värkeillä mutta sähkö on varavoimana. Varaajan alaosan lämpötila ei varmaan koskaan vielä oo noussu yli 60-asteen, mutta ens kesänä viimestään nousee..

Jäsenen antama (13.11.2012 klo:22:43) kommentti

Katselin tuossa vähän lukuarvoja. Kalatalousmiesten mukaan +10astC vesi liuottaa itseensä n. 11g/m3 happea (ja typpeä lisäksi noin kaksinkertaisen määrän). Tunnetuista kaavoista laskemalla 70 asteiseksi lämmitettyyn veteen jää happea jäljelle n. 5,4g/m3 (huom. kuutiometri). Sillä määrällä saa kemian opeilla syntymään pyöreät 15g ruostetta (FeO2). Kun erottuneet kaasut poistetaan ja ruoste on muodostunut, vesi ei enää ole ruostuttavaa. Jos uutta vettä ei järjestelmään tarvitse lisätä ei ruostuminen myöskään jatku.

Jäsenen antama (14.11.2012 klo:13:29) kommentti

Noita humun vehkeitä ja venttiileitä kyllä tarvitaan! Nykyaikaisissa suljetuissa systeemeissä on korroosionvaara olemassa vielä korkeammissa lämpötiloissa! Ja kuten sanottua tietty korroosio jatkuu kyllä tuon 90 asteen jälkeen myös noissa avoimissa! Onpahan vain tosiaan vähän erilainen prosessi, mutta "ruostetta" se on se mustakin,eikä se ole hyväksi että sitä liikaa veden mukana seilaa!

Jäsenen antama (14.11.2012 klo:15:22) kommentti

Yhen kerran oon tuon 1m3 varaajan tyhjentäny noin puolenvuoden päästä ekasta täytöstä kun lisäsin värkkejä kiinni lähtöihin. Tuolloin vesi oli semmosta ruskehtavaa ja lopuks tuli kunnolinen tujaus ihan mustaa. Tuo mustuminen on lienee kohtuu pitkällinen prosessi ja voihan se olla että ajan kanssa tuo 1m3 vettä on mustaa kautaaltaan..
Semmonen tuli mieleen että kannattaa kaikkien muistaa vähintään kerran vuodessa käyttää kaikkia liikkuvia osia järjestelmistä olipa sitte umpinainen tai sulettu. On aika mukava homma aukasta sulkua, joka on ollu vaikka 10v yhessä asennossa! JOs sen saapi käännettyä niin tuskin ihan pitävä on sen jälkeen. Varoja pitäs koekäyttää kanssa säännöllisesti jne.. Huoltaminen on aikas paljo mukavampaa kun paikat liikkuu, jotka pitäski liikkua!
Pumpunkin jos jättää tauolle vaikka kesäks niin olis järkevää pyörittää sillontällön sitä kuitenki. voipi käyäkkin syksyllä niin ettei änähäkkään varsin jos pumpulla alkaa olla jo ikkää ;)

Jäsenen antama (15.11.2012 klo:18:38) kommentti

Eli hapen poistamiseksi kannattaa pitää vedenlämpö vähintää 82ast. esim viikon ja sitten sen voi taas laskea noin 65ast. tasolle.

Menikö oikein?

Jäsenen antama (15.11.2012 klo:19:22) kommentti

Larmatin: en tunne lämmitysjärjestelmääsi, enkä ole termofysiikan-, tai edes fysiikan tohtori, mutta sanoisin, että kunhan kuumennat veden 80-90 asteiseksi ennen kuin päästät sitä varaajaan, iso osa hapesta on häipynyt. Varaajassakin aikaa myöden lämpötila laskee, mutta koska järjestelmä on suljettu, happea ei varaajaan kehity; siis ei sen takia, että vesi varaajassa jäähtyy. Mutta mitä enemmän päästät "viileän" veden mukana varaajaan happea, sitä enemmän varaajan sisältä löytyy pitsiä..

Jäsenen antama (15.11.2012 klo:20:11) kommentti

Kuumentamalla vesi kiehuvaksi sen kaasupitoisuus saadaan laskemaan noin kolmasosaan siitä, mitä se enimmillään voi sisältää. Siinäkin lämpötilassa vesi sisältää ko. lämpötilalle ominaisen määrän kaasuja. Kaasuttomaksi sen saa vain höyrystämällä ensin ja lauhduttamalla höyryn ilmattomassa tilassa.

Jäsenen antama (15.11.2012 klo:20:53) kommentti

Marksto: juuri noin !!! Pontikkapannussani tuo toimii, mutta lämmitysjärjestelmässäni ei..... Jos ryhdyn höyrystämään lämmitysjärjestelmässäni vettä ja jäähdyttämään höyryä takaisin hapettomaksi nesteeksi toiseen paikkaan, noin 5 pilliä viheltää sitä ennen, ja lopuksi jokunen venttiili torppaa koko touhun.

Jäsenen antama (15.11.2012 klo:22:10) kommentti

No kiitti biolookian oppitunnista. pitää pistää 1800l kuumaksi:)

Jäsenen antama (16.11.2012 klo:10:26) kommentti

Olen tosiasioihin nojautuen vain yrittänyt kertoa, ettei tavallisen pientalon patteriverkoston ilmanpoistoon kovinkaan kummoisesti kannata ruutia tuhlata. Käytännössä sinne pikku hitunen happea joutuu. Ajan myötä se rautaan sitoutuu muodostaen mitättömän määrän ruostetta. Sen jälkeen kiertovesi on ruostuttamatonta (hapetonta) ja muutenkin syövyttämätöntä, ellei sinne lisähappea joudu esim veden lisäämisen takia. Ei ole siis mitään syytä tehdä mokomasta mitään elämää mullistavaa ongelmaa.

Jäsenen antama (16.11.2012 klo:10:58) kommentti

Yritetään nyt vielä selventää, vai onnistuneeko enää, kun tuo pontikkapannukin piti tähän sotkea?
Väitän vieläkin, että se veteen liuennut "ylimääräinen" happi ja muut tässä tapauksessa haitalliset kaasut haihtuvat siinä satasen pinnassa!
Marksto väittää että "vesi pitää höyrystää ja lauhduttaa ilmattomassa tilassa...". Kyllä vesi on vettä vielä tislauksenkin jälkeen; ja viina viinaa kolmestikkin kirkastettuna, on vaan maukkaampaa juotavaa kuin tislattu vesi. Siis kannattaa ottaa huomiooon että happi on myös veden ainesosa; sidotun hapen poistamisen yrittäminen lämpökattilasta on turhaa ja vaarallista, ja erittäin vaikeaa, vaikka tiettyä elektrolyyttistä toimintaa järjestelmässä ehkä tapahtuukin!
Ja onhan tuohon veden kirkkaana pitämiseen ystävällisempiäkin aineita kun tuo glykooli,sen kanssa läträämistä kannattaa viimeseen asti välttää näissä hommissa.

Mitä opimme vielä tuosta Huhhuh:n toisesta pannusta: Se on luultavasti
ruostumaton/haponkestävä; siis materiaalin valinta lämmitysjärjestelmää
suunnitellessa on tärkeää!

Samaa mieltä Markston kanssa siitä että "pätö asiasta" keskustellaan näinkin paljon, virheettömissä järjestelmissä ei ole ollut eikä tule olemaan suurempia ongelmia. Toisaalta ei  peruskäsitteisiin saisi jäädä epäselvyyksiä, niihinhän se kaikki perustuu.

Jäsenen antama (16.11.2012 klo:15:29) kommentti

Samaa mieltä kahden edellisen kanssa myöskin! ;) Itellä on tosin helpompi nukkua tämän "ongelman" kanssa kun ainoot rautaosat on varaajan pytty ja pumpun runko.. Loput komposiittia, kuparia ja messinkiä..

Jäsenen antama (16.11.2012 klo:18:01) kommentti

Ruosulla on nyt peruskäsitteissä tiettyjä puutteita.

Jäsenen antama (16.11.2012 klo:19:52) kommentti

"Syytetty on syytön siihenasti kun toisin todistetaan...!"

Jäsenen antama (16.11.2012 klo:22:45) kommentti

Puhumme kai vielä lämmitysvesiverkoista?

Vettä voidaan hajoittaa kyllä alkuaineikseen, mutta se vaatii energiaa. Kaupallisesti sitä tehdään sähkövirran avulla. Vaikka jännite ei kovin suuri olekaan virtaa, eli energiaa tarvitaan paljon. Ilmiötä ei esiinny näissä olosuhteissa.

Ruostuminen on muuan muoto elektrolyyttistä toimintaa. Siinä vesi toimii elektrolyyttinä. Kuivassa ilmassa ruostumista ei tapahdu eikä puhtaassa hapessakaan, mikäli syttymisenergiaa ei ole saatavissa. Sytyttyään palaa kyllä iloisesti.

Mikäli sitten tarkoitat sähkökemiallisia reaktioita, niissä ei veden hajoamista tapahdu, vaan "epäjalomman" metallin ionit kulkeutuvat "jalomman" metallin suuntaan elektrolyyttinä toimivassa vedessä aiheuttaen korroosiota. Ilmiön voimakkuus riippuu siitä, kuinka kaukana toisistaan kyseiten metallien potentiaalit ovat metallien jännitesarjassa ja toisaalta siitä, kuinka hyvin sähköä johtavaa elektrolyyti (vesi) on. Se puolestaan riippuu käytännössä lähinnä siitä, mitä suoloja ja kuinka runsaasti vesi sisältää.

Siinä joitakin perusasioita, mutta tämä ei varmaankaan enää kuulu rakentamisen aihepiiriin.

Jäsenen antama (17.11.2012 klo:0:07) kommentti

Hyvä "marksto". Anteeksi henk. koht. kysymys, mutta oletko joskus ollut opettajana Porin tekussa?
(nyk. Satakunnan Ammatikorkeakoulu,l. SAMK) Kuulostat tutulta.....

Nyt tulee yllättävä käänne viestiketjuun; onko kukaan ketjussa olevista kuullut Bauer -vedenkäsittelyjärjestelmästä? Veljeni, joka tyhmyyttään toimii työkseen isännöitsijänä, kehuu laitetta
maasta taivaaseen. Ja kun käy toimittajan sivuilla, niin siellähän se vasta riemu repeää!
Laite tuntuu poistavan hapet, typet, mokat ja kaiken muun mahdollisen putkistoista. Eikä väliä, mihin järjestelmään sen asentaa; puhdasta tulee ja säästöä syntyy. Veljesrakkaudesta huolimatta, haluaisin jonkun "täyspäisen" mielipiteen, tai kokemukseen perustavan kommentin, asiasta. Viime aikoinahan on varoitettu, että jos joku kuulostaa liian hyvältä, se on huijausta. Sillä vain kyselen, että saiskohan pontikasta kirkkaampaa tällä vehkeellä........

Jäsenen antama (17.11.2012 klo:10:09) kommentti

Marksto:"Puhumme kai vieläkin lämmitysvesiverkoista" Niistähän se oli kysymys, mutta asia käännettiin elektrolyyttiseksi horinaksi joka ei kuulu tähän! Kaikki tuo selviää edellisestä kommentistani, jos osaa sen tulkita! oli ehkä liian ironisesti ilmaistu!Haluaisin vain yksinkertaisesti tietää milloi mielestäsi vesi on tarpeeksi "hapetonta" lämmitysjärjestelmään sopivaksi? Minun mielestäni

siihen EI tarvita "höyrystämistä ja lauhdutusta" (tislausta) mahdollisimman korkea lämpötila/keittäminen riittää! Nämä modernit laitteet joita Huhhuh tässä alkaa mainostamaan perustuvat myös vain keittämiseen; tyhjiössä kylläkin, jolloin saadaan kaasuvapaata vettä alemmissa lämpötiloissa. Nämä laitteet toimivat juuri näillä nykyaikaisten varaajien lämpöalueilla ja kuuluvat lähitulevaisuudessa oleellisena osana näihin järjestelmiin jatkuvatoimisuutensa ym. ansiosta! "Peruskäsitteillä" tarkoitin etupäässä että ei sotketa veteen "liuonnutta" happea ja veteen "sidottua" happea! Tarkoituksenani EI ollut alkaa jakamaan vettä molekyyleihin, koska silloinhan se ei ole vettä!


Jäsenen antama (17.11.2012 klo:10:57) kommentti

Kun nyt "täyspäistä" mielipidettä kyselet omani on, että aivan tavallinen kylmä vesijohtovesi ilman mitään käsittelyä on aivan riittävän hyvää tavallisen pientalon lämmitysverkon tarpeisiin.

Elektrolyyttisestä toiminnasta aloit puhua Sinä, Ruosu, ja peräsit peruskäsitteisiin selvennystä. Olen sitä edellä antanut.

Sitten vielä muuan mainitsematta jäänyt perusasia: Kaasut eivät kokonaan poistu vedestä niin kauan kun vesi pysyy nesteenä olipa sen lämpötila mikä tahansa. Siksi on turhaa tuulimyllyjä vastaan taistelua pyrkimys poistaa se jo verkoston täyttövedestä. Miten haitallinen happi verkostosta häviää, selviää kyllä jo aiemmasta. Muista kaasuista viis, kunhan pysyvät veteen liuenneina.

Pysyn siis kannassani: Sinulla on tiettyjä puutteita tämän aihepiirin perustiedoissa.

@Huhhuh: En ole opettanut Porin tekussa, mutta tietoni ovat varmaankin samat kuin opettajallasi, siis perustietoja.

Jäsenen antama (17.11.2012 klo:11:53) kommentti

Teoriat testissä.

Mulla on jäspin 1800l varaaja jossa on kaivovesi ollut nyt noin 3v.

Alussa kokeilin vetää purkin ihan kuumaksi kokonaan (noin 90ast)ja se oli vain sen kerran kun se purkki oli kuuma.

Sen jälkeen se on ollut yläosastaan noin 50-60ast. Aina välillä olen päältä laskenut ilmoja pois ja niitä on tullut sellainen pieni suhaus vain. Pieni suhaus tuli myös paripäivää sitten. Sen jälkeen käänsin yläosan termostaatin 90ast ja nyt se on ollut paripäivää sen 90ast(yläosa) 24ast on ala ja keskiosa. Äsken kokeilin laskea ilmoja pois ja sitä tuli TODELLA reilusti.

Eli kai se vaan vaatii sitä korkeempaa lämpöä.. katotaan parinpäivän jälkeen taas..

Jäsenen antama (17.11.2012 klo:12:31) kommentti

Täytyypä itekkin koittaa vääntää termari ns. tappiin ja kahtoo tapahtuuko mittään enää kun kuitenkin joka yö on käyny yli 80-asteessa varaajan ylin kolmannes joka on jtn 300-400litraa 1000litran kokonaistilaavudesta.

Jäsenen antama (17.11.2012 klo:16:52) kommentti

Savonhumu tuolla aikaisemmin kirjoitteli että "itellä on vähän rauhallisempi nukkua kun ei ole muuta ruostuvaa kun se varaajan pytty..." Avoimissa järjestelmissä oli/on ongelmana se paisuntasäiliö, jäätyi tai ruostui puhki; ja mistä syystä: Siellä oli se kylmin vesi, ja happeakin pääsi liukenemaan silloin tällöin! Jäätymistä ei ehkä tartte niin pelätä, kun se pytty on siellä "teknisessä tilassa", mutta

se liika happi se vaan vielä tekee samat temput kuin kautta aikojen, jos tilaisuus tulee! Ajatelkaapa itte missä se haalea vesi nykyään luuraa? Mutta jos tarpeellinen täyttö ym. tehdään oikein niin saa nukkua rauhassa! Nämä viimeaikojen vehkeet on siinäkin suhteessa idioottivarmoja! Ja humu tarvii kunnolla lämmintä kun on se suljettu systeemi! Tämmösiä vaan täältä "tyhjästä päästä"


Jäsenen antama (18.11.2012 klo:16:52) kommentti

Ja tänään testin toisessa osiossa laskin taas reilusti ilmaa pois.. tutkitaan tilannetta taas parinpäivän jälkeen.

Jäsenen antama (18.11.2012 klo:17:23) kommentti

Se mitä sieltä ulos saat on typpeä, aivan haitatonta kaasua. Happi on sitoutunut jo ajat päivät sitten.

Jäsenen antama (19.11.2012 klo:1:05) kommentti

H2O ! Mistä se N2

Jäsenen antama (19.11.2012 klo:9:48) kommentti

Mulla ei tullu ennää mittään ilmauskellosta vaikka nyt oli parina yönä vastuksen termari maksimilla.. Lienee onnistunu ilmaukset sitten ihan hyvin aikasemmin ja lämpöökin ollu tarpeeks... Tuo ilmauskello on tosiaan varaajan katolta lähtevässä paisuntasäiliölle menevässä putkessa korkeimmalla kohin koko järjestelmää. Sinällään en kyllä oo missään vaiheessa ollu kovinkaan huolissaan koko hommasta, mutta hyvä näitä juttuja on hieman pohdiskella niin ei tuu jonku vuojen päästä ikäviä ylläreitä!

Jäsenen antama (19.11.2012 klo:19:45) kommentti

"Se mitä sieltä ulos saat on typpeä,aivan vaaratonta kaasua..."

Sehän se ajan mittaan juuri liuottelee sen suojaavan oxidin sieltä putkistosta ja muuttaa veden mustaksi hiovaksi liejuksi! Kannattaa vaan väännellä niitä hanoja kunnes herkiää pihisemästä!

Jäsenen antama (20.11.2012 klo:10:35) kommentti

Tarvitaan aika paljon temppuja, ennenkuin typen saa reagoimaan yhtään minkään kanssa. Kiertovesiverkossa sitä ei tapahdu. Poistamalla kaasut korkeimmassa käyttölämpötilassa veteen jää sitä lämpötilaa vastaava määrä kaasuja. Jäännöshappi valitettavasti aiheuttaa minimaalisen määrän ruostetta, mutta typpi reagoimattomana pysyy veteen liuenneena. Lämmittämällä vettä lisää typpeä toki erottuu mutta miksi kuumentaa kovasti yli tarpeen. Ei siitä ole mitään hyötyä.

Ai niin. Oxidi, tämä ruoste, ei muodosta suojaavaa kalvoa.

Jäsenen antama (20.11.2012 klo:20:36) kommentti

Ja tänään taas reilusti ilmaa pois.. mistä sitä oikein riittää?

Jäsenen antama (21.11.2012 klo:8:44) kommentti

Marksto: "Oxidi, tämä ruoste ei muodosta suojaavaa kalvoa"

Mitäs se musta mielestäsi muuta olisi?


Jäsenen antama (21.11.2012 klo:9:15) kommentti

Mitenkä se suojaava kalvo vedessä lilluu? Lopetetaan jo.

Jäsenen antama (21.11.2012 klo:16:52) kommentti

Pitäisi kai Sinun tietää, mitä tarkoitan, en mitenkään aliarvioi tietojasi,mutta tämä "hienosäätö" ei ehkä kuulu tähän!

Kirkasta vettä kaikkiin kattiloihin!


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

vesikeskuslämmityksen paineen lasku

Talon vesikeskuslämmityksen alainen tila on n.500 kuutiota. Lämmityslaite on sähkökattilaTehowatti teho 3/13 kw. Paineen ollessa 1.2 bar kaikki toimii, mutta kun paine la...

KONEELLINEN ILMANVAIHTO

suunnittelen huippu- imurin vaihtamista lto- systeemiin.nykyisin talossa kyllä hyvä ilma kun on tarpeeksi raitis ilma venttiilejä mutta menee lämpöä harakoille.talossa ol...

Keskuspölyimurin putkiston sijoitus

Hei!Olemme rakentamisessa siinä vaiheessa että keskuspölyimurin putkiston veto alkaa olla ajankohtaista. Kysymys yksinkertaisesti olisi seuraava: Kannattaako putkisto sij...

Astiapesukone pitää omituista ääntä

Siemens merkkinen astianpesukone (5v) pitää kovaa ääntä ottaessaan vettä. Ääni on sellainen voimakkaasti pumppaava ääni. Toisinaan kone pesee huonosti alatasolla vasemmal...

hyötysuhde/glykoli

Kuinka vahva glykoliseos tulisi olla lattialämmitysputkistossa, mikäli putkisto kulkee myös kylmässä tilassa (ulkoterassi), jossa ei jatkuvasti haluta pitää lämpöä, jotta...

Putkisto

80 luvun talossa on käyttövesi putkistona mustalla muovi putkella tehty putkisto samoin patteri verkoston putkisto on paksummalla  muovi putkella tehty. &n...

Kondensoiva keittiön poistopuhallin

Missä vika, kun pari vuotta sitten uusittu keittiön poistopuhallin ja putkisto kondensoi vettä edelleen. Lisänä veden mukana tippuvat pienet koppakuoriaiset. Kondensoitum...

Käyttövesiputkiston remontissa syntyneet ongelmat

Teetimme käyttövesiputkiston remontin 1978 rakennetussa talossamme. Remontti toteutettiin Uponor-putkilla. Putkisto asennettiin pääosin huonetiloihin,...

lattialämmitysputki

Hei!Kauanko on tekninen käyttöikä betoniin upotetulla kupariputkella, joka on muovipäällystetty? Putkisto kiertää pesuhuoneen lattiabetonissa lämmittäen lattiaa ja sen ik...

maalämpö ja lämmönlähde

Rakennettavaan omakotitaloon on valittu lämmityksesksi maalämpö. Mikä on järkevin tapa kerätä lämpöä, jos kaikki näistä onnistuu; maapiiri, kaivo, putkisto vedessä?...

ilmastoinnin putket

Onko tietoa kumpi on materiaalina parempi ilmanvaihdossa ja kumpi on hinta laatu suhteelta parempi kun vertailtavana on muovi ja pelti putkisto...

Radon- putkisto:

uuteen omakotitaloomme on asennettu maanvaraiseen lattiaan radon- putkisto. Katon läpivienti näyttää keräävän jäätä. Pitäisikö radon- putkisto lämpöeristää väliseinän sis...

Alumiininen spiraloputki (haitariputki)

Omistamassani 90-luvun alussa (rak.lupa vuodelta 1991)rakennetussa omakotitalossa tuli ajankohtaiseksi ilmanvaihtoputkien puhdistus. Puhdistuksen yhteydessä paljastui kok...

viemärin tuuletus

Hei,Miten voisin jälkikäteen toteuttaa viemäreiden ilmansaannin mökilläni? Tällä hetkellä viemärijärjestelmästäni puuttuu ilmaputki katolle. Voiko ilmaputken (jos sen vie...

vesikiertopatterien muuttaminen lattialämmitykseksi

Voisiko ajatella vesikiertoisen patterilämmityksen muuttamista vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi käyttämällä hyödyksi jo olemassaolevaa putkistoa? Eli patterin tilalle...

Putkirikko

Hei.Haluaisin tietää kuinka tulisi korjata sattunut vahinko?Omakoti talossa oleva vesikiertoinen lattialämmitykseen tuli vuoto. Talo on rakennettu 1971. Vuotoa ei vielä o...

Vesihanoista prutisee ilmaa

Hei, taloyhtiössämme valmistui käyttövesiputkiston saneeraus alkuvuodesta. Uusi putkisto on ns. komposiitti putkea. Jo ennen remontin lopullista valmi...

Viemäröinnin ja lattiakaivon lämmönkesto

Nyt alkoi huolestuttaa. Miten voin todeta onko vahinkoa tapahtunut? Eikö putkisto ole samaa materiaalia kuin kaivo, eli PP-muovia? Kaadoin siksi kuumaa vettä ku...

pesuhuoneen vesieristys

mikä olisi paraskeino kun pesuhuoneen lattia laatat pitäisi vaihtaa kun on rikkinäsiä mutta seinä laatat on ehjät ja hyvin kiini samalla vie...

betonilattian lisäeristys ja lattialämmitys

vanha autotallin lattian lisäeristys. Tila otetaan asumis käyttöön.Betonilattia alla on tai ei ole styrox levy,asiasta ei ole varmuutta.käykö seuraava ratkaisu molemmissa...

Omakotitalon vanhan viemäriverkon uusiminen

Omakotitalon  n. 30 vuotta vanha betoniviemäri menee useamman kerran vuodessa tukkoon. Kaupungin huuhteluauton tilaaminen jatkuvasti tulee kalliiksi. Putkisto on kuvattu,...

Putkiston vuoto?

Hei40 v. vanhan omakotitalomme kiertovesipumpun ollessa päällä paine laskee niin, että joudumme n. kerran kuukaudessa lisäämään järjestelmään vettä.  Tätä on jatkunut jo...

Raadon putkisto

Kellarin lattia on nyt auki ja kaivettu syvemmäksi olisi tarkoitus laittaa salaoja putkisto poistamaan radoni kiertään ja putken päät seinästä lävitse ja ylös maan pinnal...

koka vastaa

Onkohan kysymyksessä "kiristyksen"makua ,kun oulun energian edustaja esittää seuraavaa.Jos nyt kyseessä olevaa putkilinjaa siirretä&aum...

lattia lämmityksen ongelma

hei ,ostin viime kesänä vanhan omakotitalon johon on tehty remontia v.1998-2002 eli 98 lattia remontin yhteydessä laitettu sähkö lämmitys,makuuhuone keittiö eteinen ja w...